net

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/nokia.jpg> </div> Kaikesta huolimatta internet todellakin yhdistää ihmisiä. Ystävystymme internetissä. Annamme ja saamme apua internetissä. Opimme. Viihdymme. Muodostamme yhteisöjä. Minä olen internetin muovaama, enkä pystyisi tai haluaisi irroittaa itseäni siitä. Se on elämä itse. [[Mutta...]] (save-game: "seivi")

En tarkoita sanoa, että kaikki olisi nykyään huonosti. Minulla on jatkuvasti merkityksillisiä kohtaamisia useilla alustoilla, joiden päälle kaadan tässä kritiikkiä. (align:"=><=")+(box:"X")[</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/okcomp.gif> </div>] Haluan vain sanoa, että voisimme saada monet nykyinternetin hyvistä puolista ilman niitä huonoja. Clickbait, addiktiivisuus tai monopolikulttuuri eivät ole mikään luonnollinen nettialustojen tila. Kyse on valinnoista, jotka on tehty meiltä lupaa kysymättä. [[Meille on valittu maailma, jota emme halua.]] (save-game: "seivi")

Ensinnäkin, Reseterassa ei voi kilpailla huomiosta. Keskusteluaiheet ilmestyvät listaan aikajärjestyksessä, jonka jälkeen ne hilautuvat ylös tai alas aktiivisuuden perusteella. Niitä ei kuitenkaan ole päivittäin niin paljon, etteivätkö hiljaisemmatkin avaukset saisi näkyvyyttä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/resetera3.jpg> </div> Käyttäjille tai viesteille ei jaeta tykkäyksiä, eikä niitä järjestellä algoritmisesti. Käytössä ei siis ole esimerkiksi [[Redditin systeemiä, jossa suosituimmat vastaukset näkyvät ensimmäisenä]]. Tämä on vanhanaikainen nettifoorumien toimintamalli. Mihin se johtaa? Siihen, että keskusteluilla on enemmän mahdollisuuksia kehittyä hiljalleen orgaanisesti, yhteisen juttelun kautta. [["Toisekseen..."]] (save-game: "seivi")

Ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perhesiteet ovat näistä vahvimpia, mutta niitä voi luoda myös keinotekoisesti jaetuilla perinteillä, kielenkäytöllä, rituaaleilla ja tarinoilla. Sosiaalisia suhteita muodostetaan muun muassa syömällä, nauramalla, laulamalla ja muistelemalla asioita yhdessä. Fyysinen kosketus ja läheisyys aktivoivat hormoneja, jotka lähentävät ihmisiä. Synkronoitu toiminta, kuten marssiminen tai tanssiminen samaan tahtiin, vahvistaa tätä efektiä. Ei-verbaalinen kommunikaatio, kuten äänensävy ja ilmeet, on yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa aivan yhtä tärkeää kuin puhuminen. Ryhmän kasvaessa liian isoksi emme enää pysty käsittelemään sosiaalisen kanssakäymisen nyansseja, kuten jokaisen yksilöllisiä tunteita, ajatuksia ja taustoja. [[Muistutuksena, että tämä on siis kirjasta The Social Brain.]]

Ihmiset yritetään saada niin syvälle yksittäiseen järjestelmään, etteivät he edes halutessaan pysty tai jaksa lähteä sieltä. Kun koko elämänsä on integroinut Googlen ilmaiseen sähköpostiin ja kalenteriin, saa olla aika sankari ja tietotekniikkakulttuurin tuntija, että irrottaisi juurensa ja siirtäisi ne muualle periaatteellisista syistä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/proton.jpg> </div> Esteen ei tarvitse edes olla kovin korkea. Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat ostaneet uuden kalliin puhelimen risan tilalle, mutta käyttäneet vanhaa rikkinäistä vielä kuukausia, kenties puolikin vuotta, koska ajatus kaikkien tietojen ja profiilien siirtämisestä on [[liikaa]]. (save-game: "seivi")

Ja sitten toisaalta pitkän taukon jälkeen on ollut hieman vaikea [[palata Instaan]], kun olen tottunut z̸̤̑̔ͅś̶͚ǵ̷̙̺͘s̶͖͕̅̏r̷͈̽͝ä̸͎͝ä̵̞͉̑͊m̵͕̘͊ ̵̘̎̓h̵̻̄q̶̨̅l̵̰̹͒z̴̢̠̊l̴͕͒́v̷̤͑s̴̫̉̏š̸̛̻m̸̛̗ ̸͍̿o̷̰̗̓̊w̸̜̒͌a̵̯̾s̴͎͈͌̈q̵̻̜͘w̶̮̚͝z̶̹͐̽ͅb̵͉̂͘,̴̧̳̍͌ ̴̹̿̽x̴̰͐̎q̶̥͗ẘ̵̺͙i̵͉̚͝i̴̠̙͘b̵̰̲̕ ̶̮̪͠ỹ̶̪́l̶̨̀e̸̬̜͝l̸̩̉̚m̸̤̞̾͌ vapaasti ja ilman käsikirjoitusta. Teksti ja valokuva ovat muotoina helposti jotenkin tyylitellympiä tai etäisempiä. [[Mitä ihmettä?->palata Instaan2]] (save-game: "seivi")

Japanissa tunnetaan ilmiö, jossa erityisesti eläkeikäiset naiset tekevät kevyitä rikoksia päätyäkseen vankilaan. Toisin kuin heidän normielämässään, siellä on yhteisön tuntu ja aina joku, jolle puhua. Tämä on aika äärimmäinen esimerkki, mutta se kertoo jotain siitä, miten olemme luoneet yhteiskunnan, jossa jotkut ovat valmiita luopumaan vapaudestaan tunteakseen taas yhteyden muihin. Miten voi olla, että vankilassa istuminen tuntuu merkityksellisemmältä kuin se elämä, jota meille tarjotaan [[hyvänä ja haluttavana->ei vielä yksin riitä]]? (save-game: "seivi")

Jokainen elektroninen laite on tehty materiaaleista, jotka on pitänyt nostaa esiin maasta, jalostaa ja järjestää uuteen muotoon. Kun laite on täyttänyt tarkoituksensa, tullut syrjäytetyksi tai hajonnut, sitä lakataan käyttämästä. Sen materiaalinen olemassaolo ei kuitenkaan lakkaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/ps2.jpg> </div> (Kaikkien aikojen myydyimmän pelikonsolin, Sony PlayStation 2:n, sisältä löytyvä piirilevy. Näitä on maailmassa yli 160 miljoonaa kappaletta. Kuva Evan Amos.) Arjessa kaikkien käyttämiemme laitteiden vaatima materiaali ja energia jää helposti näkymättömiin, [[ja internet-teknologian tapauksessa aivan erityisesti]]. (save-game: "seivi")

Mutta //tänään// en ole vieläkään oikeasti aktivoitunut siellä, koska en vain löydä sieltä tarpeeksi tuttuja. Tavallaan tuntuu inspiroivalta ajatukselta tuottaa sisältöä tyhjälle alustalle, koska siellä sille olisi todellista tarvetta. Toisaalta haen somesta lähinnä kontakteja, en niinkään paikkaa, johon tuottaa "sisältöä". Siksi aktivoiduinkin nyt hetkeksi taas Instagramissa, vaikka siitä tuli taas nopeasti outo ja ontto olo kuten ennenkin. Luettuani kaiken taustamateriaalin tätä teosta varten minulla on tauoton inho Metan alustan käytöstä. Tätä on [[unelmien varastaminen]] – se, että ihmiset motitetaan yhdelle alustalle niin tehokkaasti, että sieltä on vaikea lähteä, vaikka niin haluaisi tehdä. (save-game: "seivi")

Kun kävin peruskoulun ensimmäisiä luokkia, muistan katsoneeni joka päivä koulun jälkeen Ostos-TV:tä eli käytännössä mainoksia sekä saippuasarja Dallasia, koska ne olivat ainoat ohjelmat, joita näytettiin telkkarissa niin aikaisin. Luin samoja lehtiä yhä uudelleen niin, että niiden kannet repeytyivät irti. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/ostostv.jpg> </div> Viihteen suhteen ei vain ollut [[valinnanvaraa]], missä on joskus oma viehätyksensä, mutta mikään kultainen muisto nämä Dallas-vuodet eivät ole. (save-game: "seivi")

Kuvittele, että kesken juhlien joku yhtäkkiä huutaa, että käynnissä on tulipalo!!! Tämä luonnollisesti kiinnittää kaikkien huomion. Pikaisen tutkimisen jälkeen huomaamme, että mitään tulipaloa ei ole. Hämmästelemme huutajan toimintaa, kenties paheksumme hänen motiivejaan. Mikrofonin toiminnalle sillä ei ole kuitenkaan väliä. Palosta huutelijan ääni on nyt voimistunut, koska niin tämä teknologia on suunniteltu. Sisällön merkityksellä ei sinänsä ole väliä. Tärkeintä on, että se herättää voimakkaita tunteita. Nämä tunteet yliviivaavat kaiken muun sillä hetkellä ja entisestään voimistavat puhujan äänenvoimakkuutta. Mikrofonin voimakkuus alkaa itsessään käännyttää lisää kuuntelijoita [[huutelijan]] puoleen, koska se on merkki suosiosta. (save-game: "seivi")

Minua on vaivannut jonkin aikaa tunne, että en osaa sanoa tai kirjoittaa mitään olennaista uutta niistä asioista, jotka koen tässä maailmassa kaikkein tärkeimmiksi. Se koskee myös internetin paradokseja: miten se on samaan aikaan utopia ja dystopia, lähentävä ja erottava, kohottava ja mielenterveyden riekaleiksi mankeloiva. Mutta jos näitä sinänsä lopulta hyvin yksinkertaisia asioita ei [[sano ääneen yhä uudestaan]], ne unohtuvat ja tämä maailma näyttää ikuisesti väistämättömältä. (save-game: "seivi")

Minun kokemukseni ei ole kaikkien kokemus, mutta se tuskin on vain yksin minun ylläni leijuva pilvi. Viime vuosina kuulen yhä useammin niin vanhoilta kuin uusilta tuttavuuksilta jonkin erilaisen yhteisöllisyyden tarpeesta. On kollektiivinen halu ja tarve olla enemmän yhteydessä. Tämä on huvittavaa ottaen huomioon, että meidän on nykyään helpompi olla yhteydessä toisiimme kuin koskaan ennen. Mutta jostain syystä se [[ei vielä yksin riitä]]. (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/movefastandbreak.jpg> </div> Näiden yritysten täytyy olla viekkaita hajottamispuuhissaan, ettei vain paljastuisi, että todellisuudessa heillä ei ole kauheasti tarjottavaa meille. He pelkäävät niin paljon asemansa menettämistä, että he ostavat kilpailijansa pois markkinoilta heti, kun sellaisia alkaa ilmaantua. Heillä on kaksi olennaista etua. Ensimmäinen on pohjaton lompakko. Toinen on välinpitämättömyys ihmiskuntaa kohtaan. Näillä kahdella asialla voi [[muuttaa maailman->Mutta...]]. (Kuva Mike Deerkoski, käytössä CC By 2.0 -lisenssillä.) (save-game: "seivi")

Syyskuussa 1983 sarja rekkoja ajoi Alamogordon kaupungin kaatopaikalle New Mexicossa. Kuljetuksen tilaaja oli yhdysvaltalainen pelifirma Atari, jonka Atari 2600 -kotikonsoli oli muutamassa vuodessa kokenut massiivisen menestyksen ja yhtä massiivisen mahalaskun. Romahdukseen oli useita syitä, mutta yksi keskeisiä oli, että yleisölle syydettiin liikaa heikkoja pelejä nopean rahan toivossa. Atari oli painattanut //Pac-Manin// kotiversiosta enemmän kopioita kuin konsoleita oli myyty, vaikka se oli teknisesti onneton käännös. Jouluksi 1982 he ostivat isolla rahalla oikeudet Steven Spielbergin hittielokuvaan //E.T.//, mutta antoivat yksittäiselle ohjelmoijalle vain viisi viikkoa aikaa muuttaa se pelimuotoon. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/atariet.jpg> </div> Arvattava lopputulema oli, että Atarilla oli pian varastot piukassa myymättä jääneitä tuotteita. Arviolta 700 000 peliä, niiden joukossa massatuotetut //Pac-Man// ja //E.T.//, [[haudattiin maahan]] ja peitettiin jälkikäteen betonilla, ettei niitä kaivettaisi esiin. Vuonna 2014 niin kuitenkin tehtiin ja prosessi taltioitiin dokumenttielokuvaksi. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/atari2.jpg> </div> (Kuva Taylorhatmaker, käytössä CC BY 2.0 -lisenssillä.) (save-game: "seivi")

Viime talvena kävelin jäätyneen järven päällä pienelle majakkasaarelle. Kaukaa katsottuna se tuntui olevan lähellä, mutta kun jäällä lähti kävelemään, niin jotenkin etäisyys kasvoi. Myös ranta tuntui loitontuvan epätavallisella tahdilla. Koin jonkinlaista painottomuutta, lähes huimausta. Suoraan jalkojeni alla oli hyinen vesimassa, joka voisi nielaista minut kitusiinsa. Se hyöri ja möyri jokaisen askeleeni alla. Meidät erotti vain kerros jäätä. Yhtäkkiä tunsin olevani jollain vahvalla tavalla osa tätä koko maailmaa. Minulla oli siinä vain hyvin pieni osanen, mutta se ei haitannut. Kaikilla meillä on osamme, [[suuret ja pienet]]. (save-game: "seivi")

Talvella kävelin samaisella järvellä jäätä pitkin pienelle majakkasaarelle. Kaukaa katsottuna saari tuntui olevan lähellä, mutta kun jäällä lähti kävelemään, niin jotenkin etäisyys kasvoi. Myös ranta tuntui loitontuvan epätavallisella tahdilla. Koin jonkinlaista painottomuutta, lähes huimausta. Suoraan jalkojeni alla oli hyinen vesimassa, joka voisi nielaista minut kitusiinsa. Se hyöri ja möyri jokaisen askeleeni alla. Meidät erotti vain kerros jäätä. Yhtäkkiä tunsin olevani jollain vahvalla tavalla osa tätä koko maailmaa. Minulla oli siinä vain hyvin pieni osanen, mutta se ei haitannut. Kaikilla meillä on osamme, [[suuret ja pienet]]. (save-game: "seivi")

Tiedostan lipsuvani tässä menneisyyden ihannointiin. Teen yleistyksiä oman kokemukseni pohjalta, ja se on selvästi ollut toiveikkaampi joskus ennen. (align:"=><=")+(box:"X")[</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/okcomp.gif> </div>] Kyse ei edes ole siitä, etteikö minulla olisi paljon merkityksellisiä kohtaamisia alustoilla, joita koko ajan kritisoin. Tiedostan vain, että voisimme saada internetin hyvät puolet ilman tuhoavaa omnikorpokulttuuria, jonka tavoitteena on saada koko maailma haltuunsa ja sitten muokata se haluamakseen. [[Meille on valittu maailma, jota emme halua.]] (save-game: "seivi")

Toisaalta Instagramin esteettisyydessä on paljon ainakin minua henkilökohtaisesti miellyttävää ja myös minua eteenpäin auttanutta. Koen että liittyminen alustalle ja itseni kuvaaminen auttoi hahmottamaan käsitystä itsestäni hankalana aikana. [[Kaupallisista lähtökohdista->palata Instaan]] huolimatta alustoja voi aina käyttää hyvään. [["Ja sitten toisaalta..."]] (save-game: "seivi")

Toisekseen, foorumia moderoidaan aktiivisesti, eikä se koske vain esimerkiksi vihapuhetta tai rasismia, vaan myös trollausta ja nollatason huutelua. Lisäksi moderointi on vikkelää. Reseterassa käydään paljon tyhjänpäiväistä keskustelua ja siellä on omat ongelmansa, kuten uuden teknologian palvonta. On kuitenkin huomionarvoista, että sieltä puuttuu monille alustoille tyypillinen huomionhakuisuus, kilpailu, naljailu, suoranainen vittuilu ja toksisuus. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/resetera2.jpg> </div> Foorumille ei edes voi luoda tiliä ilmaisella sähköpostilla, mikä teki minut surulliseksi, kun tajusin että niin Gmail kuin Outlook eivät kelvanneet, eikä minusta siten voinut tulla muuta kuin ikuinen lurkkaaja. Mutta ymmärrän idean, koska se hankaloittaa vaihtoehtoisten tilien tekemistä bännien jälkeen ja siten trollitilien paluuta. [["Yhteenvetona..."]] (save-game: "seivi")

Joose Keskitalo lauloi joskus kauan sitten että "totuus on vanhanaikainen / älä ole niin mustavalkoinen". Nämä säkeet ovat pyörineet päässäni kohta toistakymmentä vuotta, enkä osaa vieläkään päättää, onko tämä säepari viisautta vaiko vain kivaa riimittelyä. Ei sen väliä. Tätä elämää ei voi paketoida täydellisiksi faktalausekkeiksi. Hyvän kuuloinen riimittely on tarpeeksi lähellä. Mietin tässä Simone Weilin luonnehdintaa siitä, että taide näyttää [[maailman kauneuden tavalla, jota ei voi selittää->sano ääneen yhä uudestaan]]. (save-game: "seivi")

(save-game: "seivi") (align:"=><=")+(box:"X")[ [[Tämä]] ]

Tämä valinnanvara on ihanaa, mutta on se outoakin. Syynä tähän on se, että olemme riippuvaisia algoritmeista loputtoman materiaalin seulomisessa, eikä meille välttämättä anneta keinoja käydä sitä läpi itsenäisesti. YouTubesta saattaa teoriassa löytyä juuri sinulle osoitettu video aiheesta X, mutta jos alusta ei halua näyttää sitä sinulle, olet pulassa. Alustan haku ei nimittäin toimi niin kuin hakutoiminnon voisi olettaa toimivan eli näyttävän toiveitasi vastaavat tulokset. YouTube näyttää ensisijaisesti hakuusi liittyvät videot, joilla se olettaa saavan sinut pysymään pisimpään alustalla (koska niin päätettiin vuonna 2011). Haun valikoima on myös yllättävän pieni. Videosuosituksia kyllä riittää, mutta ne perustuvat taas algoritmin arvauksiin, eikä välttämättä siihen, mitä yrität löytää. Samanhenkinen ote on Netflixin kaltaisissa striimipalveluissa, jotka tekevät mahdollisimman vaikeaksi oikeasti selata alustan katalogia. Ne eivät halua tarjota meille oikeaa valinnanvapautta. Siispä keskitymme siihen, mikä vallassamme on: [[kuratointiin]]. (save-game: "seivi")

...mutta lopulta kyse on siitä, että kukaan ei voi millään hetkellä tietää, onko joku ns. aito itsensä vai onko hän muuttunut oman itsensä kaupalliseksi tuotteeksi. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/glitchface.jpg> </div> Tämä on hyvin luontevaa seurausta siitä, kun työ linkittyy huomion saamiseen muilta, ja työn ja ei-työn väliset rajat [[hämärtyvät]]. [[Mutta onko mitään "aitoa minää" oikeastaan edes olemassa?]]

Mutta //tätä// kirjoittaessa olen juuri palannut Instagramiin, viimeisimpään someen, jossa olen ollut aktiivinen. Se on tapahtunut ristiriitaisin tuntein, enkä tiedä, miten pitkään enää oikeasti pystyn olemaan siellä. Hetken tauko tuntui lähinnä hyvältä, koska mieltä nykivä impulssi avata sovellus tai ainainen epäilys siitä, "kannattiko tuokin julkaista", oli kaikonnut. Kun aikaa kului enemmän, aloin kuitenkin ikävöidä someen osallistumista. Kun sieltä poistuu, leikkaa itseltään pois laajemman tuttavapiirin, kulttuurikeskustelut, tiedot tapahtumista ja paljon muuta. Luettuani kaiken taustamateriaalin tätä teosta varten minulla on kuitenkin tauoton inho Metan alustan käytöstä. Tätä on [[unelmien varastaminen]] – se, että ihmiset motitetaan yhdelle alustalle niin tehokkaasti, että sieltä on vaikea lähteä, vaikka niin haluaisi tehdä. (save-game: "seivi")

Yhteenvetona: Resetera ei yritä [[houkutella niin paljon yleisöä kuin mahdollista->lista]], vaan tietoisesti rajaa käyttäjät niihin, jotka eivät osaa vain käyttää, vaan myös käyttäytyä. Alusta on suunniteltu luomaan puitteet keskustelulle, ei kilpailulle tai addiktiolle. Keskusteluja [[moderoidaan aktiivisesti]] ja vahingolliset keskustelijat saavat ensin varoituksen ja sitten kiellon. Ja viimeisimpänä, Resetera yrittää kattaa toimintakulunsa, mutta [[ei tuottaa loputtomasti rahaa->lista]]. Siksi sivulla on kyllä mainoksia niin kuin kaikkialla muuallakin, mutta ne saa pois näkyvistä kohtuullisella neljän euron kuukausimaksulla. Kaikki nämä asiat ovat ylläpitäjien tekemiä [[tietoisia ratkaisuja, eivät vahinko]]. Kun muilla alustoilla tehdään erilaisia ratkaisuja, nekin tehdään tietoisesti, ei vahingossa. (save-game: "seivi")

Arpojen jako ei ole suoranaisesti pelillistämistä, mutta risteää pelien kanssa siinä, että lootboxit ja vastaavat ovat pitkään olleet tiettyjen pelien keino koukuttaa pelaajaansa. Lootboxien ideana on se, että pelaamalla tai vain kirjautumalla peliin päivittäin ansaitsee mysteerilaatikoita, joissa voi olla tai olla olematta jotain siistiä, kuten uusia varusteita hahmolle. Nähdäkseni juuri peleistä nämä houkuttimet ovat levinneet myös muihin sovelluksiin, värikkäitä avausanimaatioita ja konfettisateita myöten. Käyn toisinaan Google Booksissa selaamassa e-kirjoja. Kun avaan sovelluksen, siinä tulee ensimmäisenä näkyviin viikoittainen arpa, jota napauttamalla saan tililleni satunnaisen määrän pisteitä. Näitä voi käyttää ostosten yhteydessä. Ansaitsen napautuksellani aina joitain senttejä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/googlebooks.jpg> </div> En voi vastustaa kiusausta klikata arpaa, koska hei! Sehän on ilmaista rahaa! Mutta minulle tulee sen avaamisesta sellainen olo kuin olisin mennyt ilmeiseen ansaan. Yleensä se myös sekoittaa aivoni hetkeksi ja joskus päädyn sulkemaan koko roskan saman tien. Reaktioni on suhteeton, kyllä, mutta minua saa ärsyttää se, että mennessäni tekemään jotain aivan muuta huomioni varastetaan alkukantaisilla keinoilla, jotka bonuksena saavat minut tuntemaan itseni tyhmäksi. [[Et IKINÄ usko, mikä on se PAHIN juttu tässä..!]] (save-game: "seivi")

Yksi tähän teoksen tekoon liittyviä pelkojani on se, että kirjoitan asioita, jotka ovat jo itsestäänselviä. Mutta toisinaan se, mikä on koko ajan näkyvillä, muuttuu näkymättömäksi juuri siksi, koska emme enää kiinnitä siihen huomiota. En esimerkiksi usko, että kovin moni meistä pysähtyy sen ääreen, miten äärimmäinen juttu [[internetin rajaton sisältö]] on.

Internet on mahdollistanut yhteisen vaurauden anastamisen aivan uudella mittakaavalla. Tuottavimmat firmat identifioivat monien jakaman tarpeen ja rakentavat sen eteen muurin, jota vain he itse hallinnoivat. Ken hallitsee tätä muuria, saa laatia sen pelisäännöt. Otetaan esimerkki. Kuunteletko musiikkia Spotifyista, $name? [[Kyllä.]] [[Käytän eri striimauspalvelua.]] [[Ostan musiikkini tukeakseni artisteja.]] [[En oikeastaan kuuntele musiikkia aktiivisesti.]] (save-game: "seivi")

Kylpyhuoneeni lavuaari on ollut useamman viikon tukossa ja jostain käsittämättömästä syystä minulla on massiivinen kynnys edes viestiä siitä huoltoyhtiölle. Ehkä siihen liittyy joku häpeä omasta kyvyttömyydestäni hoitaa tilanne itse, en tiedä. Kirjoitan siitä tähän siksi, koska se on [[vähän nolo ja tyhmä juttu->Miksi hei luopuisit hyvistä ilmaisista palveluista?]], ja minusta on tuntunut, että esimerkiksi ne ihmiset jotka eivät vaihda uuteen puhelimeen sellaisen ostettuaan saattavat kokea myös, että se on [[vähän nolo ja tyhmä juttu->Miksi hei luopuisit hyvistä ilmaisista palveluista?]]. (save-game: "seivi")

Elämme maailmassa, jossa emme voi hallita sitä, mitä kaikkea tietoa meistä kerätään, säilytetään ja jaetaan, ja millaista profilointia sillä tehdään. Pelkään että jossain vaiheessa tästä tulee isompi ongelma kuin mitä nyt käsitämme, kun "vääränlaista" tai ei-haluttua internet-käyttäytymistä aletaan käyttää aktiivisemmin ihmisten ja heidän mahdollisuuksiensa säätelyyn oikeassa elämässä. Pelkään että omien tietojen poistamisesta, tai Zuboffin sanoin "unohtamisesta", tulee luksusta. Tuleva eliitti on se, joka pystyy toimimaan digitaalisen maailman ulkopuolella, jättämättä näkyviä jälkiä itsestään. [[Oman digitaalisen historian hallinta on voimaa.]]

Kuvittele massiivinen metsä, josta ei ole olemassa karttaa. Et tiedä metsän laajuutta, etkä sitä, mitä kaikkea sieltä voi löytyä. Voit liikkua siellä keskeisiä kävelypolkuja pitkin, mutta metsään syntyy myös vähitellen uusia polkuja ihmismassojen liikkeiden myötä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/polku.jpg> </div> Mitä enemmän ihmisiä polulla kävelee, sitä enemmän se selkenee. Poluilta voi teoriassa koska vain poiketa ja lähteä omin päin metsään. Usein tämä kuitenkin johtaa eksymiseen tai siihen, että päätyy jonnekin, minne ei varsinaisesti halua. Joskus nämä seikkailut kuitenkin luovat niitä uusia polkuja, jotka houkuttelevat muitakin perässään. Syntyy uusia valtaväyliä. Mutta pääosin poluilta poikkeaminen on [[työlästä]]. (save-game: "seivi")

Minä olen koko elämäni käyttänyt ilmaisohjelmia ja hyötynyt työssäni pelihistorian säilyttämisestä. [[Minä käytän Wikipediaa.]] Teen tätä lukemaasi teosta Twine-nimisellä ohjelmalla, joka on paitsi ilmainen myös avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Sinäkin voisit tehdä sillä jotain. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/twine.jpg> </div> </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/twine2.jpg> </div> </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/twine3.jpg> </div> Avoin lähdekoodi tarkoittaa, että kuka tahansa voi tutustua siihen, miten ohjelma on luotu, muokata ja parannella sitä, ja levittää näitä uusia versiota eteenpäin. Eli juuri niin kuin hakkerit visioivat. Näistä syistä minä olen tekemässä tätä lukemaasi teosta vapaaseen levitykseen. Siksi tein muutaman vuosi sitten myös //Kokeelliset pelit// -kirjan, joka sekin on digitaalisena ilmaiseksi saatavilla. Jos ne ovat luettavissa hamassa tulevaisuudessa, kun minua ei enää ole, siitä todennäköisesti vastaavat [[vapaaehtoiset]] kulttuuriarkistoijat, eivät instituutiot. (save-game: "seivi")

Hän ei edes asioi tässä kaupassa kovin usein, mutta juuri sinä ainoana kesäiltana, kun hän kertoo minulle Whatsapp-viestissä hakeneensa jäätelön sieltä, minä saan saman tien YouTubessa mainoksen tästä nimenomaisesta liikkeestä. Olen nähnyt lukemattomia kohdennettuja mainoksia ennenkin, mutta tämän tarkkuus ja välittömyys rikkoi hetkeksi yksityisyyden unen, jonka pöllyissä yleensä käytän nettiä. Minusta tiedetään ihan kaikki, ja se kaikki on tuolla jossain, [[valmiina muuttumaan yhtälöksi->K5]]. (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Mitä enemmän käytämme modernia digitaalista verkkoa, sitä vähemmän taloudellista arvoa se meille tarjoaa. Sen sijaan, että se edistäisi taloudellista [[oikeudenmukaisuutta->yhdistävän]], se on keskeinen syy kasvavaan [[kuiluun->eristävän]] rikkaiden ja köyhien välillä, sekä keskiluokan kuihtumiseen. … Sen sijaan, että se loisi enemmän työpaikkoja, tämä digitaalinen disruptio on rakenteellisen työttömyyskriisimme pääsyy. Sen sijaan, että se lisäisi kilpailua, se on luonut valtavan voimakkaita uusia monopoleja, kuten Googlen ja Amazonin." (Lainaus lähteestä, jonka alkuperä katosi jossain tekstikatkelmia siirtäessä, enkä enää löytänyt sitä, sorry... Tiedän ettei tämä ole ammattimaista, mutta ehkä maailma ei nyt kaadu siihen, jos tämä tulee tähän näin.)] (save-game: "seivi")

Osuuspankin mainos vuodelta 2025 julistaa: "Varallisuus on elämäsi henkilökohtaisimpia asioita." Tämä lause on universumi, jota voisi jäädä tutkimaan viikoiksi. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/op.jpg> </div> Onko oman varallisuuden salailuun muuta syytä kuin se, että sitä on epätavallisen paljon ja sen paljastuminen tuottaisi epäoikeudenmukaisuuden tunteita muissa? Tai se, että suuret omaisuudet on aina hankittu muiden työllä (kuten esimerkiksi sijoittajat tekevät niin todellisuudessa kuin [[fiktiossa]])? Tai että varallisuuden paljastuminen paljastaisi myös, [[miten paljon yhteistä omaisuutta pilkotaan yksityisiin taskuihin?->"apinat yhdessä vahva"]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 100%//] Onneksi olkoon, olet päässyt loppuun! Jos luit tänne asti, minulla on sinulle pyyntö. [[Voisitko jättää tähän rakennelmaan oman pienen kädenjälkesi?]] </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kiitsi.jpg> </div> (Väsynyt selfie työpöydän ääreltä loppuviimeistelyn aikana.) (save-game: "seivi")

[[kiemurtelen->kunnes]] [[kaartelen->kunnes]] [[kunnes->kunnes]] (save-game: "seivi")

[[ja se johtaa juuri sinne, minne oletinkin->oletus]] [[mutta määränpää on vielä isompi yllätys->oletus]] (save-game: "seivi")

Esimerkiksi tämä alla lainausmerkeissä oleva lause on 130 merkkiä pitkä. Siihen voisi lisätä yhden keskipitkän sanan ennen kuin raja alkaisi tulla vastaan. "Alun perin se oli vain 140 merkkiä, koska twiittauksia saattoi lähettää tekstiviestitse, ja tekstiviestin maksimi oli 160 merkkiä." Sanarimpsu [["argumentatiivista ja kiistelevää"->argumentatiivista ja kiistelevää]] syö tilasta jo lähes neljäsosan. (save-game: "seivi")

Kyllä, kesäkuussa 2016 tapahtui ratkaiseva äänestys eli "Brexit referendum". Tarkoitukseni ei ole tässä sanoa, että YouTuben päätös kiihdyttää kymmenkertaistaa katselumäärät vuosien 2012 ja 2016 olisi yksinään johtanut Trumpin vaalivoiton tai Brexitin kaltaisiin ilmiöihin. Tuona ajankohtana alettiin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten isojen alustojen algoritmit järjestelmällisesti levittävät valheellisen tiedon, vihapuheen ja vastakkainasettelun kyllästyttämää sisältöä. Kun puhutaan isoista yhteiskunnallisista järistyksistä, ei ole useinkaan helppoa sanoa, että yksi asia johtaa suoraan toiseen. Mutta [[aggressiivisilla algoritmeilla]] oli //osansa// sen (oikeistolaisen) materiaalin levittämisessä, joka vaikutti suuren yleisön mielipiteisiin. (save-game: "seivi")

Kyllä, marraskuussa 2016 Trump voitti vaalit ja tammikuussa 2017 hän aloitti ensimmäisen kautensa presidenttinä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/dump.jpg> </div> Muistatko minä vuonna tehtiin päätös Brexitistä? [[2016!]] [[2017?]] [[Ovatko algoritmit sitten kaiken takana?]] (save-game: "seivi")

Marraskuussa 2016 tapahtui vaalivoitto ja tammikuussa 2017 sitten varsinaiset virkaanastujaiset. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/dump.jpg> </div> Muistatko minä vuonna tehtiin päätös Brexitistä? [[2016!]] [[Onko 2017 taas puoliksi oikein?]] [[Ovatko algoritmit sitten kaiken takana?]] (save-game: "seivi")

Maaliskuussa 2017 Brexitistä tehtiin virallinen ilmoitus EU:lle, mutta kesäkuussa 2016 tapahtui ratkaiseva äänestys ("Brexit referendum"). Ei niillä tarkoilla ajankohdilla ei ole oikeasti väliä, suuret linjat ovat tässä se olennainen juttu. Tarkoitukseni ei ole sanoa, että YouTuben päätös kiihdyttää kymmenkertaistaa katselumäärät vuosien 2012 ja 2016 olisi yksinään johtanut Trumpin vaalivoiton tai Brexitin kaltaisiin ilmiöihin. Tuona ajankohtana alettiin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten isojen alustojen algoritmit järjestelmällisesti levittävät valheellisen tiedon, vihapuheen ja vastakkainasettelun kyllästyttämää sisältöä. Kun puhutaan isoista yhteiskunnallisista järistyksistä, ei ole useinkaan helppoa sanoa, että yksi asia johtaa suoraan toiseen. Mutta [[aggressiivisilla algoritmeilla]] oli //osansa// sen (oikeistolaisen) materiaalin levittämisessä, joka vaikutti suuren yleisön mielipiteisiin. (save-game: "seivi")

Ymmärrän erittäin hyvin, mutta siis marraskuussa 2016 tapahtui vaalivoitto ja tammikuussa 2017 sitten varsinaiset virkaanastujaiset. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/dump.jpg> </div> Muistatko minä vuonna tehtiin päätös Brexitistä? [[2016!]] [[2017?]] [[Ovatko algoritmit sitten kaiken takana?]] (save-game: "seivi")

Oho, löysit salaisen sivun! Arvostan että painoit eri linkkiä kuin mitä ohjeistin. Olet enemmän kuin valmis [[jatkamaan->Aloita painamalla tästä.]].

Tämä vastaus olen minä. Minä todella rakastan somen hyviä puolia sekä iloa ja yhteyttä, jota sieltä voi saada. Mutta voisin ottaa ne ilman niitä käytäntöjä ja sisältöjä, jotka selvästi jotenkin muuttavat minua ja toimintaani. [[Kerro lisää.->E]] [[Tämä selvä.->mekanismit]] (save-game: "seivi")

Internet meidän tuntemassamme muodossa palautuu 1990-luvun jälkipuolelle, jolloin tuli World Wide Web eli käytännössä se nettisivujen verkko, jossa liikutaan hyperlinkkejä pitkin. Osa tekstistä on tarkoitettu vain luettavaksi, mutta [[osa on erotettu tällä tavoin osoituksena, että se on portaali uusille mannuille]]. Ennen tätä, 1980-luvun alusta aina WWW-katkokseen asti, ihmiset hakivat tietoa ja seuraa paikoista, joista käytettiin lyhennettä BBS, sanoista Bulletin Board System. BBS oli usein keskustelufoorumi, kenties myös tietoportaali tai ladattavien tiedostojen kokoelma. Siihen pääsi soittamalla modeemilla kyseisen BBS:n maksulliseen numeroon. (save-game: "seivi")

Tapahtui eräänä iltana vähän aikaa sitten. Yritimme kumppanini kanssa etsiä uutta musiikkia kuunneltavaksi, eivätkä pelkät Tidalin suositukset napanneet. Päädyimme musiikkimedia Pitchforkin sivuille lukemaan heidän poimintojaan parhaasta uudesta musiikista. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pfork.jpg> </div> Se oli minusta epätavallisen innostavaa, enkä aivan ymmärtänyt miksi. Tunsin vain, miten jokin unohdettu liikahti yhtäkkiä sisälläni ja paljasti sen alta höyryävän elämänvoiman, vähän kuin olisi nostanut [[kiven]] hyönteisyhdyskunnan päältä. (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 17%//] Puhumme usein fiidin kuratoinnista tai jopa algoritmin opettamisesta. Käytämme tällaisia ilmauksia, koska tiedostamme, että emme voi suoraan vaikuttaa siihen, mitä somessa näemme. Minulla on useampi tili YouTubessa hieman eri aihepainotuksilla, koska aivoni eivät pysty käsittelemään kaikkea mahdollista samaan aikaan, ja minut on helppo harhauttaa katsomaan jotain aivan muuta kuin mitä piti. Pitämällä fiidit erillään yritän hallita tätä. [["Kun olin pieni..."]] [["Tämä valinnanvara on ihanaa..."]] (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/syano1.jpg> </div> (align:"=><=")+(box:"X")[''//Internet oli meidän//'' Aleksandr Manzos [[Aloita / Jatka->Aloita painamalla tästä.]] [[Lue takakansiteksti]] Tehty Twine-ohjelmistolla. Julkaistu elokuussa 2025. Mahdollinen Koneen Säätiön apurahalla [[<3]] ]

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/syano1.jpg> </div> (align:"=><=")+(box:"X")[Olet vapaa. Mene, toimi. Soita ystävälle. [[(Palaa linkkeihin.)->Voisitko jättää tähän rakennelmaan oman pienen kädenjälkesi?]] ] (save-game: "seivi")

Tämä on interaktiivinen teksti, jossa edetään painamalla [[värillä korostettuja linkkejä]]. Teksti soljuu eteenpäin valintojesi perusteella. Et voi yleensä palata tekstissä taaksepäin, joten harkitse tarkkaan. Etenemisesi tallentuu automaattisesti, kunhan et käytä yksityistä selainta tai tyhjennä välimuistia. Voit siis lopettaa milloin haluat ja jatkaa myöhemmin siitä, mihin jäit. Olen suunnitellut tämän ensisijaisesti puhelimella luettavaksi, mutta voit käyttää mitä tahansa laitetta, jossa toimii nettiselain. [[Selvä juttu.->alkumateriaalit]] [[Vähän jännittää, mihin olen ryhtymässä...->alkumateriaalit]] { (if: (saved-games: ) contains "seivi") [(load-game: "seivi")] }

(align:"==>")[//$name on edennyt: 35%//] Vierailin jossain vaiheessa päivittäin pelifoorumilla nimeltä Resetera, käyttäen välillä liikaakin aikaa lukien keskusteluja niin peleistä kuin kaiken maailman aiheista. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/resetera.jpg> </div> Resetera oli minulle usein prokrastinaation väline eli avasin sen "hetkeksi", kun työnteko tahmasi tai minulla oli muuten hahmoton hetki. Minulla on siten jotain negatiivisia tunnemuistoja liittyen Reseteraan. Se ei kuitenkaan ole koskaan herättänyt samanlaista raivoa tai ahdistusta kuin sosiaalinen media. Resetera ei ole mikään täydellinen paikka, mutta siinä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä kiinnostavan vertailukohteen isoille nettialustoille. [["Ensinnäkin..."]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Digitaalinen on yleistä ja geneeristä, kun taas analoginen on erityistä ja ainutlaatuista." (Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru: //Mikä internetiä vaivaa?//)] Minä jatkaisin tästä vielä, että analoginen on jollain lailla todellisempaa. Vanha [[fyysinen valokuva->valokuva]] on yksinkertaisesti eri asia kuin puhelimella otettu kuva, yhtä paljon artefakti kuin vain tallenne. Putkitelevision räsähtely, kohiseva lumisade ja staattinen sähkölataus sormenpäitä vasten saa laitteen käynnistämisen tuntumaan [[vaaralliselta riitiltä]]. Toisaalta mietin netin kirjaskenejä, joissa on usein keskeisessä osassa fyysisen kirjan näyttäminen, mahdollisesti esiintyminen kirjahyllyä vasten. Oikeat kirjat saavat käsiteltävän aiheen tuntumaan aidommalta ja antavat puhujalle auktoriteettia. Ne toimivat eräänlaisina taikakaluina, jotka [[puhaltavat eloa]] digitaalisiin postauksiin ja videoihin. Ne lainaavat voimaansa meille. Ilman fyysisiä kirjoja bookstagram/tok/tube olisi "mekaanista ja [[sielutonta]]." (save-game: "seivi")

Androidin päätarkoituksena ei ole tuottaa rahaa, vaan estää varteenotettavien kilpailijoiden ilmaantumista mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien alueella. Kun ihmiset on saatu mottiin, heillä voi rahastaa ihan miten lystää. (align:"==>")["Eräs nimekäs Piilaakson pääomasijoittaja sanoi vuonna 2011, että Android-laitteet eivät ole perinteisessä liiketoiminnan mielessä tuotteita. He eivät yritä tehdä voittoa Androidilla. [[He haluavat ottaa kaikki kerrokset heidän ja kuluttajien välillä, ja tehdä niistä ilmaisia tai jopa ilmaista halvempia.->"Ihmiset yritetään saada niin syvälle yksittäiseen..."]] He eivät vain rakenna muuria. Google on polttamassa maata 250 mailin säteellä linnan ulkopuolella, ettei kukaan voisi lähestyä sitä." (Shoshana Zuboff: //The Age of Surveillance Capitalism//)] (save-game: "seivi")

Tämä on kohdasta, jossa Fisher kirjoittaa sosiaalisen median muistuttavan rahapelikonetta, vain sillä erotuksella, että siinä dopamiinia tuottaa sosiaalinen validaatio ja kiintymys. Ajan myötä alamme yhdistää sosiaalisen median ja sosiaalisten yhteyksien tarpeemme. Opimme toteuttamaan tätä tarvetta käyttämällä somea, vaikka se taas ei välttämättä täytä sitä. (align:"==>")["Kuvaavaa kyllä, epäsäännöllinen vahvistaminen ei ole keskeinen osa vain uhkapelejä ja addiktiota, vaan myös vahingoittavia ihmissuhteita. Hyväksikäyttäjät vaihtelevat arvaamattomasti ystävällisyyden ja julmuuden välillä, ja rankaisevat kumppaneitaan käytöksestä, jota on aiemmin palkittu kiintymyksellä. Tämä voi johtaa traumaattisen siteen muodostumiseen. Uhri saattaa huomata hakevansa pakonomaisesti positiivista reaktiota – aivan kuten rahapelikoneen eteen liimautunut uhkapeluri tai Facebook-addikti, joka ei kykene loggautumaan ulos alustalta, vaikka se tekee monet heistä vain yksinäisemmiksi. Ja vaikka postaaminen sosiaaliseen mediaan voi tuntua aidolta vuorovaikutuksesta yleisön kanssa, siinä on eräs keskeinen mutta näkymätön ero. Netissä alusta toimii huomaamattomana välittäjänä. Se päättää, mitä kommenttejasi jaetaan, kenelle, ja missä yhteydessä. Postauksesi voidaan näyttää ihmisille, jotka rakastavat sitä, tai ihmisille, jotka vihaavat sitä. Et saa koskaan tietää, koska alustan päätökset ovat näkymättömiä. Tiedät vain sen, kuuletko hurrauksia, buuauksia vai heinäsirkkojen sirinää." (Max Fisher: //The Chaos Machine//)] [[Okei.]]

Max Fisherin kirjassa //The Chaos Machine// kuvaillaan teknologia-alan johtohahmojen ominaispiirteitä. Näitä ovat muun muassa: - valkoinen miespuolinen nörttiys - sosiaalisen elämän puute - mieltymys sääntöjen rikkomiseen - sosiaalisten normien uhmaaminen tai jopa sosiaalinen kyvyttömyys - armoton kilpailunhalu - "on kuin kaikki olisivat olleet kusipäitä" - hierarkioiden ja johtamisrakenteiden vastustus - misantrooppisuus "Lopulta, koska väittelynhaluiset ja itseohjautuvat dropoutit vaikuttivat olevan kaikkialla, Piilaakso käsitti tämän luonnetyypin merkkinä neroudesta", kirjassa summataan. [[Esitä kysymykset.->K1A]] [[Siirry seuraavaan aiheeseen.->K2]] (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/monkeychill.jpg> </div> Kun internet saapui valtavirtaan, sitä hehkutettiin globaalina kylänä. Ideana oli, että sen keskustelualueelle pystyi menemään kuin torille tai lähibaariin, josta saattoi aina olettaa löytävänsä seuraa. Oikeassa kylässä ja internetissä on kuitenkin kaksi olennaista eroavaisuutta. Kylän asukas tuntee tai tietää ainakin osan muista ihmisistä, ja heidän kanssaan toimii edes jonkin verran yhdessä sosiaalisen koheesion, turvallisuuden ja vastaavien asioiden ylläpitämiseksi. Internetissä on loputtomasti ihmisiä, joista pääosa jää tuntemattomaksi, eikä kenenkään tarvitse sitoutua jatkuvuuteen. Toisekseen, kylässä fyysiset kehot kohtaavat oikeassa tilassa. Internetissä kaikki on virtuaalista ja koneen välittämää, usein vain tekstimuotoista. Nämä olennaiset erot tekevät sen, ettei globaali kylä voi loppuun asti toteuttaa sitä [[yhteyden saamista, jota kaipaamme]]. (save-game: "seivi")

Se on jotain, mistä olemme puhuneet aika paljon tässä näin... Se ompi... Arvaatko, $name hyvä... </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/asciinet.jpg> </div> [[Internet!]]

Haluan painottaa, että en ole internetiä vastaan. Rakastan sitä! Tavallaan tämä teos on puolustuspuhe internetin puolesta sellaisena kuin se joskus osin oli ja voi vielä olla. Pelkästään se, että kuka tahansa voi luoda jotain kaunista tai hyödyllistä ja hetkessä levittää sen kaikille muille, on jotain niin upeaa, että sitä voi tuskin käsittää. Yllättäen tämä netin [[sädehtivin]] puoli näyttää käytännössä toteen mitä utopistisimman anarkismin. Kaikki työskentelevät yhteisen hyvän eteen ilman johtajaa. Sitten näyttämölle astuu kaappaaja. (save-game: "seivi")

Tykkään asenteestasi ja yritän itse liikkua sitä kohti. Totta puhuen tämän teoksen tekoprosessi osui henkilökohtaisessa elämässäni todella huonoon saumaan, ja se osin vääristi tätä tekstiä negatiivisempaan sävyyn kuin mitä olin suunnitellut. Mihinkään luovaan projektiin ei ole ikinä täydellisen tyytyväinen, ja tässä minua harmittaa pimeyden korostuminen, etenkin kun olen juuri nyt tätä teosta viimeistellessäni varsin eri mielentilassa kuin varsinaisessa luontivaiheessa. Tällaisia asioita ei ole tapana sisällyttää mukaan kirjoihin ja muihin teoksiin. Mutta tässä elämänvaiheessa ja maailmantilanteessa en halua enää esittää mitään. Monet meistä ovat tällä hetkellä hukassa ja epävarmoja. Koen että juuri nyt tärkeintä on rehellisyys ja suora yhteys muihin. En tiedä, onko juuri tämä paras tapa tehdä se, mutta kokeilen sitä silti. [[Minusta tämä oli fresh! Taiteilijat ovat ihmisiä ja heillä on lupa erehtyä.->mekanismit]] [[Rehellisesti sanottuna tämä selitys olisi pitänyt leikata pois...->mekanismit]] [[...mutta voin arvostaa silti, että yritit.->mekanismit]] (save-game: "seivi")

En ole koskaan kasvotusten kuullut kenenkään puhuvan omista BBS-kokemuksista, mutta olin lapsena tietoinen BBS:ien eli suomalaisittain "purkkien" olemassaolosta ja käytöstä myös Suomessa. Uskon siis, että jollain tämän teoksen lukijalla saattaa herätä joku kaukainen muisto tässä kohtaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pelitbbs.jpg> </div> Minä en osaa sanoa, missä määrin kauniit muistelut vastaavat todellisuutta. Mutta hakkerihistorian tavoin BBS-kulttuuri muistuttaa minua siitä, [[miten asiat voisivat olla toisin]]. Viehätyn ajatuksesta paluusta rajatumpiin ja paikallisempiin verkkoihin. Pieni on kaunista, kun kyse on aidosti merkityksellisten suhteiden solmimisesta. Hämmästelin jossain vaiheessa, miksi niin monella YouTuben pikkukanavalla tai niche-podcastilla tuntui olevan oma Discord. No, juuri siksi, koska vain pienissä ryhmissä voi lopultakin tapahtua aitoa ja pitkäkestoista kanssakäymistä. Ihmismieli ei yksinkertaisesti pysty pitämään läheisenä loputonta määrää ihmisiä, ja mitä enemmän jäsenmäärä paisuu, sitä vaikeampaa on säilyttää samanhenkisyys. Globaaleissa alustoissa on tietenkin omat vahvuutensa, joita ei muualta saa, mutta [[ne eivät enää tunnu klubeilta->ne eivät tunnu kerhoilta tai klubeilta]]. (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/syano2.jpg> </div> (align:"=><=")+(box:"X")[ [[• Osa I •->Osa I]] Miltä internet juuri nyt tuntuu ja miksi? ] (save-game: "seivi")

Ehkä oletkin jo onnistunut vähentämään, mutta you got this <3 [[Ehkä voit kertoa vielä jotain addiktioista?->E]] [[Kiitos <3->mekanismit]] (save-game: "seivi")

Addiktioissa ei välttämättä ole aina kyse varsinaisesti nautinnon tavoittelusta tai negatiivisten tunteiden väistelystä, vaan syklin ylläpitämisestä. (align:"==>")["...addiktiiviset pelaajat eivät etsi viihdettä tai myyttistä jättipottia. Sen sijaan he jahtaavat sitä, mitä Harvard Medical Schoolin addiktiotutkija Howard Shaffer kutsuu 'huumeiden tai uhkapelien kyvyksi muuttaa henkilökohtaista kokemusta'. He etsivät kokemusta, jota sosiaaliantropologi Natasha Dow Schüll nimittää 'konevyöhykkeeksi', itsensä unohtamisen tilaksi, jossa on vastustamattoman voiman vietävänä ja kokee tulevansa 'pelatuksi koneella'. Konevyöhyke saavutttaa täydellisen uppoutumisen tunteen, joka muistuttaa Facebookin markkinointijohtaja Michelle Kleinin kuvausta Facebookin suunnitteluperiaatteista (se on mukaansatempaava, immersiivinen, välitön) ja johon liittyy itsetietoisuuden menetys, automaattinen toiminta, ja täydellinen rytminen sulautuminen pakonomaisuuden aaltojen vietävänä." (Shoshana Zuboff: //The Age of Surveillance Capitalism//] (Schüll ja Klein ovat tässä katkelmassa pelkkinä sukuniminä, tittelit ja etunimet ovat minun lisäämäni. Nämä selittävät lisäykset yleensä merkittäisiin hakasulkeilla, mutta koska niillä on ohjelmointifunktiot käyttämässäni kehitysympäristössä, niitä ei voi kirjoittaa tekstiin.) [[Olen aina halunnut, että kone pelaisi minulla.->mekanismit]] [[Okei, okei!->mekanismit]] (save-game: "seivi")

Ajattelen sitä, miten omassa kokemuksessani riippuvuuksien pelottavin puoli on se, miten ne muuttavat ihmistä. Tai jos ei muuttavat, niin ehkä peittävät? Hämärtävät? En ole koskaan ollut vakavasti addiktoitunut mihinkään, mutta minulla on vaihtelevia pakkomielteitä ja hyperfokuksen kaltaisia tiloja, joissa joku yksittäinen asia yliviivaa kaiken muun lievästi epäterveellä tavalla. Silloin koen kuin minussa olisi kaksi puolta: se vanha tuttu, joka on laaja ja lämmin, ja uusi koukussa oleva minä, joka on kapea ja kylmä. Koen olevani joku muu kuin se minä, johon samaistun ja jonka tunnen. "En ollut oma itseni", kuten sanotaan. Addiktion kohde ylikirjoittaa persoonan osin uusiksi. Ja mitä enemmän sille antaa valtaa, sitä vaikeampi sitä on murtaa. Palaan taas ajatukseen, että some ei tässä suhteessa tee mitään varsinaista uutta. Uutta on se, että merkittävä siivu ihmiskunnasta on nyt osa tätä addiktiokonetta ja että sen kautta suodattuu kaikki ihmissuhteista politiikkaan ja kirjavinkistä aktivismiin. Minua kiinnostaa, miten somen [[mekanismit]] vaikuttavat ihmisluontoon. (align:"==>")["Yhteiskunnallista muutosta ei leimaa raju vaihtelu, vaan lähes huomaamattomat muutokset käyttäytymisessä – tavat, jotka ovat ilmeisiä vain jälkikäteen." (Charles Arthur: //Social Warming//)] (save-game: "seivi")

Edges = User Affinity + Content Weight + Time-Based Decay. Kaikki lähtee siitä, miten läheisesti käyttäjän katsotaan olevan tekemisissä jonkun aiheen kanssa. (User Affinity) Sitten se painotetaan sen mukaan, miten käyttäjä toimii aiheen parissa esimerkiksi jakamalla sitä. (Content Weight) Lopuksi huomioidaan aika siten, että uudempia postauksia suositaan vanhempia enemmän. (Time-Based Decay) [[Siinä se, algoritmi on syntynyt.]] (save-game: "seivi")

Joskus samat paikat voivat sekä tuhota että valaa tätä uskoa. Minulle yksi niistä on [[Reddit->RedditA]]. (save-game: "seivi")

Siihen on syynsä, miksi aikamme tunnistettavimpia meemejä on palavassa talossa istuva koira, joka tuumii että //this is fine//. Me olemme tämä koira, pakotettuja pitämään mielenterveyttämme yllä päivästä toiseen tietäen, että systeemi johon osallistumme on muuttamassa planeettaamme elinkelvottomaksi. Niissä tarinoissa, joissa tämä systeemi on romahtanut ja maailma sellaisena kuin sen käsitämme on "loppunut", on paljon karmeutta, mutta myös outoa rauhaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/postapo3.jpg> </div> Niissä voi taas keskittyä johonkin olennaiseen. Niissä on mahdollisuus aloittaa alusta ja tehdä jotain [[paremmin]]. (save-game: "seivi")

Kyse on siitä, että voi olla suhteellisen varma, että [[siellä tavalliset ihmiset puhuvat toisille tavallisille ihmisille]]. Kuvitellaan esimerkiksi, että haluaisit kokeilla tehdä YouTube-videoita. Sitä varten sinun pitää oppia paljon uutta niin editoinnista kuin YouTuben algoritmista. Aiheesta löytyy loputtomasti tietoa, mutta kuinka iso osa siitä on aidosti tarkoitettu hyödyttämään aloittelevaa tekijää? </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/youtubehelp.jpg> </div> Jos esimerkiksi haluaa päästä alkuun vaikka editoinnissa hankkimatta kalliita pro-ohjelmia, sitä varten on monia ilmaisia tai hyvin edullisia vaihtoehtoja. Niitä on liiankin monta, sillä aloittelija ei voi mitenkään tietää, mikä niistä on paras. Jos asiaa alkaa googlettaa, vastaan tulee avuliaan oloisia artikkeleja… Kunnes tajuaa, että moni niistä on tällaista softaa kehittävän yrityksen piilomainontaa. Se on vain naamioitu yleishyödylliseksi kirjoitukseksi. [[Entä jos yrittää hakea tietoa, mitä YouTube-videon julkaisussa pitää huomioida?]] [[Onko näissä naamioiduissa mainoksissa kuitenkin jotain hyödyllistä mukana?]] (save-game: "seivi")

Kyllä, käyttämämme tallennusteknologiaa on parantunut vuosien mittaan hurjasti, jolloin pieni levy voi pitää sisällään todella, //todella// paljon dataa. Mutta tässä on silti tulossa yhteentörmäys. Yhtäällä on kapitalismin vaatima loputon kasvu, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että YouTube yrittää saada aina vain enemmän ja enemmän katseluaikaa. Toisaalla on uuden [[sisällön fyysinen materiaalisuus ja sen kuluttama energia]]. (save-game: "seivi")

Kirjastojen toiminnan alasajoa on joskus perusteltu sillä, että kirjojen lainaaminen leikkaa kirjailijoiden toimeentulosta ja laskee siten motivaatiota kirjoittaa, kun kuka tahansa voi saada työsi tuloksen tarvitsematta maksaa siitä. Haluan tässä kertoa kaikille, että kirjailijat saavat kirjastolainoista korvauksia, ja ainakin minä olen saanut enemmän tuloja kirjojen lainoista kuin myynneistä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kirjastotilitykset.jpg> </div> Lisäksi minua motivoi suuresti se, että tulot tulevat siitä, että kuka tahansa varallisuuteen katsomatta voi päästä käsiksi kirjoihini, eikä siitä, että tulot kulkevat kaapparifirman kautta, jonka kontribuutio on [[hallita digitaalista pääsyä]] kaikille tarkoitettuun kulttuuriin. (save-game: "seivi")

Tietenkään minun ei olisi pitänyt hiljentyä, ei omista eikä yhteiskunnallisista asioista. Kyse oli vain siitä, että henkilökohtaisesti en kyennyt löytämään tietä ulos tunnesisällöltään täysin vastakkaisten asioiden puristuksesta. Yksinkertaisesti jäädyin //kaiken// edessä. Tämä jäätyminen kertoo kuitenkin jotain ns. litteästi organisoitujen alustojen haasteista. Tarkoitan alustoja, joilla jokainen käyttäjä ja aihe ovat teoriassa samalla viivalla ja mikä vain voi nousta massan seasta pinnalle. Ainakin omalla kohdallani kansanmurhasta uutisoinnin ja kaverillisen kuulumisten vaihtelun pusertaminen samaksi palloksi johtaa helposti joko siihen, että traagiset tapahtumat eivät enää herätä tunteita, koska niihin on melkein pakkokin olla turtunut omaa mielenterveyttä suojellakseen, tai siihen, että niiltä sulkeutuu, koska niitä ei vain pysty kantamaan mukanaan joka päivä. Jälleen: en tarkoita, että muiden olisi pitänyt seurata esimerkkiäni. Mutta koen reaktioni inhimillisenä ja [[systeemiin rakennettuna]]. (save-game: "seivi")

Ymmärrän reaktiosi, $name. Tämä kuvaus tuskin yllättää ketään. Juuri tämä tuttuus kuitenkin kertoo mielestäni tarpeesta palauttaa hämmennys siitä, miksi jokin koko sosiaalisen ja yhteiskunnallisen elämämme läpäisevä elementti luo samanlaisen tyytymättömyyden tunteen kuin koirankakkaan astuminen uusilla valkoisilla tennareilla. Tämä siitä huolimatta, että [[sosiaalinen media->some ei toki ole]] on myös ehtymätön ilon ja yhteyden lähde. (save-game: "seivi")

Kirjailija Aldous Huxleylta on jäänyt elämään lainaus, että on hieman noloa, että kun on koko elämänsä tutkinut ihmisenä olemista, niin loppujen lopuksi paras neuvo mitä muille voi antaa on: "Try to be a little kinder." Minä olen koko elämäni yrittänyt ymmärtää tätä maailmaa milloin mistäkin kulmasta. Lopulta minäkin olen päätynyt siihen, että ei tarvitse olla mikään superälykkö tajutakseen, mitä tällä pallolla kannattaa tehdä. [[Kaikkien animekliseiden äiti eli usko ystävyyteen]] onkin totista totta. Ei tarvitse olla täydellinen, [[kunhan edes vähän yrittää->presomenet]] olla ystävällisempi, empaattisempi, muita huomioivampi. Onko se niin paljoa vaadittu? (save-game: "seivi")

Se on ok, kunhan olet tietoinen siitä, että Spotifyn toiminta perustuu hyvin pienten korvausten maksamiseen alustalla oleville muusikoille. Netin alkuaikoina piratismia eli laitonta kopiointia vastustettiin kovin äänin sanoen, että se tuhoaa muusikoiden toimeentulon. Mutta eroaako Spotify tässä suhteessa olennaisesti piratismista, jos artistien pitää kerätä [[poikkeuksellisia kuuntelumääriä saadakseen edes jotain tuloja->poik4]]? Siis muuten kuin, että se on laillistettua musiikintekijöiden työn riistoa? (align:"==>")["Tästä näkökulmasta striimausalustat loivat yhteisvaurauden ja ihmisten välille uuden maksumuurin, jonka tuottama arvo valuu jälleen kerran harvojen taskuihin. Alustat onnistuivat erityisen hyvin ihmisten halujen tarkastelussa ja kaappaamisessa. Piratismin moralisoinnin ja pelkäämisen rinnalle löydettiin tapa tulla piratismin kaltaiseksi, mutta paremmalla käyttöliittymällä." (Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru: //Mikä internetiä vaivaa?//)] [[Eikö samalla logiikalla kirjastojärjestelmäkin ole laillistettua piratismia?]] [[Mihin näiden yritysten valta oikein perustuu?]] (save-game: "seivi")

Modernin internetin keskeisiä piirteitä on se, miten kaikki interaktiot ja olemisen tavat ovat jatkuvan näkyvän arvioinnin kohteena. Tämä arviointi vaikuttaa suoraan siihen, mitä meille näytetään ja miten käyttäydymme. On helppo unohtaa, miten outoa tämä todellisuudessa on. Kokemus on verrattain erilainen riippuen siitä, onko pääosin sisällön kuluttaja vai myös sen tuottaja, kenties ammatillisilla kytköksillä. Mutta [[systeemin perusperiaate->vertailu]] toimii samalla tavalla kummassakin tapauksessa. (save-game: "seivi")

En tiedä muista, mutta minusta se tuntuu tältä: Edessäsi piirtyy vuosien ajalta tiettyyn muottiin kirjoitettuja viestejä, tykkäyksiä, kuvia ihmisistä joiden kanssa olit tekemisissä, "tärkeiden asioiden" jakoa. Muistat mihin ne liittyvät, mutta mikään näkemästäsi ei ole enää merkityksellistä. Jos kyse on hylätystä alustasta, tunne on kuin haahuilisi raunioissa tai autiotalossa. Paikassa voi aistia menneen elämän tunnun, mutta [[ihmisiä ei näy]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/raunio.jpg> </div> (save-game: "seivi")

Ymmärrän, enkä itsekään käytä sitä oikein missään. Alun perin siinä ei kuitenkaan ollut kovinkaan erityistä leimaa. Ensimmäiset hakkerit olivat käytännössä "vain" tietokonekäyttäjiä, mutta sillä erotuksella, että tietokoneen käyttö oli silloin jotain varsin erilaista kuin nykyään. Ja hakkeriajattelu määrittää yhä [[elämäämme]]. (save-game: "seivi")

Minun kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä jokaisesta yksityiskohdasta tällaisen eettisen koodiston suhteen, mutta luulen, että suurin osa ymmärtää idean siitä, että mitä enemmän varallisuutta ja mahdollisuuksia jollain on, sitä enemmän on myös vastuuta. Kyllä, tämä on [[Hämähäkkimies-tason viisautta]], mutta samaa tavaraa voi saada vaikka [[Jeesukselta]]. Nälkää näkevää ihmistä, joka päätyy varkaan tielle, ei ole mitenkään erityisen vaikea ymmärtää. Mutta entäpä sitten toimitusjohtajaa, jolla on tarpeeksi rahaa kotiaan ympäröivien talojen ostoon yksityisyyden nimissä, ja joka on yhden maailman vaikutusvaltaisimpien yritysten huipulla? On vaikea ymmärtää, mikä ajaa häntä anastamaan yhä vain enemmän rahaa ja valtaa keinoilla, joiden tiedetään olevan vahingollisia kaikille muille. Lopultakaan sillä ei ole niin väliä, kutsummeko sitä [[𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔨𝔰𝔦, persoonallisuushäiriöksi, empatiakyvyttömyydeksi, välinpitämättömyydeksi, ahneudeksi, nihilismiksi tai silkaksi kusipäisyydeksi sen itsensä vuoksi]]. On selvää, että tällainen ihminen toimii väärin muita kohtaan. Emme haluaisi häntä lähipiiriimme, vallan kahvasta puhumattakaan. (save-game: "seivi")

Minun on vaikea uskoa tätä. Ehkä näin voisi olla, jos et vain oikeasti ikinä käytä nettiä. Mutta siinä tapauksessa pitäisin hyvin epätodennäköisenä, että olisit löytänyt tämän teoksen pariin ja vieläpä jaksanut lukea sitä näin pitkälle. Oletan sitten, ettet ole myöskään auttanut ketään koskaan netissä? Auttamisen voi tässä ymmärtää hyvin laveassa mielessä. [[Kyllä olen.]] [[En.->En3]] (save-game: "seivi")

Otat siis apua vastaan, mutta jäät omassa toiminnassa lurkkaajan asemaan, selvä. Mitä mieltä olet siinä tapauksessa väitteestä, että auttaminen on keskeinen osa internetin olemusta tai sitä, mitä se tarjoaa? [[Ehdottomasti, se melkein valaa uskoa ihmiskuntaan.]] [[Jossain määrin kyllä.]] [[Vähän huolettaa kuitenkin, kun se sekoittuu kaikkeen ankeaan, mitä netissä on.]] (save-game: "seivi")

Kenties olet sataprosenttinen lurkkaaja, jolla on tarkkaan rajatut käyttötarkoitukset netille. Minun ei varmaan pitäisi yllättyä tästä, koska luultavasti teitä on hiljainen enemmistö. Se vaan jää helposti näkymättömiin, jos kaltaisesi käyttäjät eivät ole esillä missään. [[Oletan, että olet kuitenkin kuullut esimerkiksi Redditistä?]] (save-game: "seivi")

Palaan tähän aiheeseen vielä monta kertaa, mutta tavallaan tämän teoksen pääteesi on, että ihmiset ovat ihania, mutta [[meille luodut järjestelmät->some ei toki ole]] vahvistavat ihmisyyden ankeampaa puolta. Tietenkin yksilöt ovat viime kädessä vastuussa toiminnastaan, mutta järjestelmien kehittäjillä on tässä moninkertaisesti enemmän vaikutusvaltaa kuin suosituimmallakaan nettitähdellä. Hyvän ja huonon suhde voisi olla painottunut paljon enemmän hyvän suuntaan, jos niin vain haluttaisiin tehdä. (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Internet on näyttämö, jolla meidän pitää aina näytellä. Mutta missä on backstage, jossa voimme rentoutua ja olla olematta ketään?" (Jia Tolentino: //Trick Mirror//)] Mitä tarkoittaa se, että monilla on tai on ollut yksityinen tili julkisen lisäksi? Entä se, että jotkut haluavat mieluummin esiintyä nimimerkkien takana? Miksi minäkin koen houkutusta jollain tapaa salaisen, kätketyn, hämärrettyn tilin luontiin, vaikka en usko, että se vaikuttaisi olennaisesti postausteni sisältöön ja sävyyn? Miksi Mark Zuckerberg on sanonut, että kahden eri identiteetin ylläpitäminen on rehellisyyden (//integrity//) puutetta ja miksi syynä on meidän kaikkien manipulointi, että toimisimme hänen alustoillaan niin kuin hän haluaa? [[Toinen.]]

Jos googlettaa, mitä YouTube-videon julkaisussa pitää ottaa huomioon ettei se välittömästi katoaisi sumaan, saa eteensä mitäs muutakaan kuin loputtomasti elintärkeitä vinkkejä lupaavia YouTube-videoita! Mitä suurempi lupaus otsikossa, sitä todennäköisemmin video on rakennettu niin, että sen tekijä pelaa aikaa kertoessaan jotain, mikä saattaa olla tai olematta hyödyllistä. Pitkät introt ja hidas asiaan meno ovat tärkeitä, sillä toisin kuin pelkkänä katsojana voisi luulla, [[YouTubessa menestymisessä ei ole kyse vain katselumääristä vaan katselujen kestoista]]. Määrät ovat näkyvästi esillä videon yhteydessä, mutta kestot tietää vain kanavan ylläpitäjä. Jos joku klikkaa videota, mutta katsoo sitä vain ohikiitävän hetken, algoritmi päättelee, ettei sitä kannata suositella muille. Jos katsoja taas sekä klikkaa että katsoo pitkään videota (esimerkiksi koska hänelle on luvattu supervinkki), algoritmi alkaa levittää sitä laajemmalle. Huijauksilta vaikuttavissa guruvideoissa saattaa olla oikeita tiedonjyviä. Mutta kun tajuaa mikä niitä motivoi, on vaikea välttyä niljaiselta tunteelta aineistoa kahlatessa – tunnetta siitä, että jälleen kerran [[muuttuu jonkun toisen rahanansaintaoperaation kohteeksi]]. (save-game: "seivi")

Luova tekoäly, joka tuottaa esimerkiksi tekstiä, kuvaa ja ääntä käskyjen perusteella, perustuu jälleen yhteisen ryöstämiseen ilman suostumusta. Taiteilijoille nauretaan, eikä heille haluta maksaa työn tekemisestä, mutta työn omiminen omiin tarkoituksiin kyllä kelpaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/art.jpg> </div> Rakastan sitä, kun tekoälyfirmat syyttelevät toisiaan heidän omien tekoälymalliensa käytöstä uusien, kilpailevien mallien kouluttamiseen. No shit, Sherlock… Tervetuloa maailmaan, jossa oma kokemus ja oman luonnin tulokset ovat aina jonkun muun tapa kääntää se yksityiseksi voitoksi. Mikä tulee olemaan kapitalismin [[endgame]], nykyisten kehityslinjojen kulminaatio? (save-game: "seivi")

Se on ymmärrettävää, sillä arvioinnin näkyvyys johtaa vertailuun. Vertailu jakaa ihmiset parempiin ja huonompiin, mikä taas helposti luo riittämättömyyden tunnetta. Miten lannistavaa on sanoa jotain, mikä ei saa lainkaan tykkäyksiä samalla kun toiset räjähtävät viraaliksi? Ujommat, aremmat, epäsosiaalisemmat saavat automaattisesti epäkelvon leiman. Toisaalta suosio ei välttämättä tee onnelliseksi, koska aina on joku suositumpi, johon vertailla. Tai vaikka pääsisi huipulle, alkaa [[vertailu]] oman itsensä kanssa: "Saan paljon vähemmän huomiota kuin ennen, onko minussa joku vika?" (save-game: "seivi")

Lääketieteellisten diagnoosien ottaminen mukaan tällaiseen keskusteluun tekee siitä vielä tulenarempaa, mutta katsotaan, miten Wikipedia kuvailee epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä. Sellaisen omaava "ei ymmärrä toisten tunteita tai erillisyyttä omasta itsestä samoin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ei kykene ottamaan niitä huomioon tavalliseen tapaan. Hän voi olla älykäs ja ymmärtää lain sekä käytöstavat sääntöinä mutta ei pysty samastumaan niihin tunteiden tasolla. Hän ei pysty yleistämään käytössääntöjä tai toimimaan vastavuoroisesti vaan toimii suoran, yksilöllisen, hetkellisen etunsa hyväksi. Rangaistukset tehoavat huonosti tai ei ollenkaan." Häiriön diagnostisiin kriteereihin kuuluvat mm. "paatunut välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan", "jatkuva ja karkea vastuuttomuus ja välinpitämättömyys sosiaalisia normeja, sääntöjä ja velvoitteita kohtaan", sekä "kyvyttömyys tuntea syyllisyyttä tai ottaa opiksi epämiellyttävistä kokemuksista, erityisesti rangaistuksista". [[Se, mitä ihmisillä kutsutaan häiriöksi, on yritysmaailmassa hyväksytty ja tavoiteltu normi.]] (save-game: "seivi")

Esimerkkini voivat tuntua harmittomilta. Ongelma on siinä, että modernit nettialustat on rakennettu tämän kaltaisen pelillisyyden varaan, jossa kaikkea mitataan ja arvotetaan jatkuvasti. Lisäksi näillä mekanismeilla käyttäytymistämme ohjataan tiettyyn suuntaan. Ennen kaikkea tämä kehitys suuntautuu tulevaisuuteen. En näe mahdottomana, että kaupassa asioinnin kaltaista arkipuuhaa tullaan jossain vaiheessa pakkopelillistämään. Tämä ei vaadi muuta kuin sitä, että ihmiset saadaan ensin käyttämään tiettyä sovellusta ja sitten estetään tai vaikeutetaan asiointi muutoin kuin sovelluksen kautta. Kun ihmiset eivät voi enää kieltäytyä alustan käytöstä, sen ylläpitäjät voivat tehdä mitä vain ilman, että käyttäjät voivat muuta kuin alistua siihen. Jos tämä tuntuu dystopian maalailulta, niin voi miettiä, miten moni meistä tällä hetkellä haluaisi poistua Metan alustoilta, mutta miten hankalaa se on, kun niin moni inhimillisen elämän osa-alue ravintoloiden aukioloajoista lähtien on saatavilla usein vain niiden kautta. [[Mitä tämä kehitys on sitten tarkoittanut varsinaisille peleille?]] [[Miksi sitten tykkäämme niin paljon niistä pelimäisistä elementeistä?]] (save-game: "seivi")

Kun katsomme, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa Donald Trumpin toisena presidenttikautena, on hyvä muistaa, että vaikka siellä on nyt käynnissä vähän ikäviä juttuja, niin Mark Zuckerbergin mahdollisuus purjehtia uudella 300 miljoonan dollarin huvijahdilla on hopeareunus, joka tekee kaikesta siitä [[wörttiä]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/yacht.jpg> </div> (save-game: "seivi")

Goodreads on jo vuosia ollut Amazonin omistuksessa ja siihen liittyy omat draamansa, mutta on sinänsä hämmästyttävää, miten pitkään se on tarjonnut suhteellisen häiriöttömän tilan kirja-arvostelujen jakamiselle. Minulla ei ole tiliä Goodreadsissa, enkä ole kiinnostunut oman lukemiseni tilastoimisesta, mutta käytän sitä jatkuvasti arvioiden lukemiseen. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/goodreads.jpg> </div> Sivun suunnittelu on jämähtänyt jonnekin vuosien taakse, mistä syystä se ei koukuta selaamaan pitkäksi aikaa. Tekstimuotoisissa arvosteluissa ei ole nähtävillä vaikka YouTubesta tai eri alustojen lyhytvideoista tuttuja huomionkiinnityskeinoja, joilla pyritään estämään katsojan siirtyminen muualle. Goodreads on ihanan tylsä. Tietysti on masentavaa, että Amazon on ostanut Goodreadsin itselleen vahvistaakseen omaa monopoliaan kirjojen nettimyynnissä. Vuonna 2019 perustettu The StoryGraph tarjoaa onneksi amazonittoman vaihtoehdon Goodreadsille, ja se onkin kasvattanut hiljalleen suosiota, vaikka yhtä laajaa valikoimaa siellä ei vielä ole. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/storygraph.jpg> </div> (Sain jälkikäteen tietää, että kirjani ovat kyllä Storygraphissa, mutta nähtävästi haku ei vain halua nostaa niitä esiin.) [[Takaisin.->ne eivät tunnu kerhoilta tai klubeilta]]

Kaikki ne on pitänyt valmistaa maasta kaivetuista raaka-aineista, ne pitää pitää käynnissä sähköllä, ja niitä joutuu aina välillä korvaamaan uusilla, koska niiden elinkaari ei ole kovin pitkä. Vuosia, kyllä, muttei vuosikymmeniä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/hdd.jpg> </div> [[Kuinka paljon dataa YouTubeen sitten ladataan päivittäin?]] [[Eikö ole kuitenkin niin, että nykyään kovalevyille mahtuu todella paljon?]] (save-game: "seivi")

Minä ainakin koen lamaannusta, joka on huntuna internet-kokemukseni päällä ja estää minua unelmoimasta. Se on kuin suuri filtteri, jota ei saa pois päältä ja värittää kokemukseni Frutiger Aeron vastakohdaksi – kirjaimellisesti näköalattomaksi, jos mietimme Windows XP:n taustakuvaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/windowsxp.jpg> </div> Sosiaalinen media antaa minulle paljon iloa ja inspiraatiota, mutta myös merkittävän annoksen ahdistusta, kaiken yhdellä kertaa. Tämä yleistuntemus on kaapannut koko tämän teoksen yleisvireen. Se ei johdu siitä, etteikö netissä tapahtuisi koko ajan upeita asioita. Tämän teoksen julkaisuhetkellä eli vuonna 2025 halua muutokseen kuplii enemmän kuin vuosiin. Isot alustat ovat vain vuosien myötä muuttaneet ajatteluni ja sen, mitä odotan internetiltä. Addiktiiviset algoritmit onnistuivat tavallaan liiankin hyvin, jos katsoo [[Metaversen epäonnistumista]]. (save-game: "seivi")

Kaksi modernia internet-maailmaa määrittävää tekijää on 1) että joku aina yrittää promota ja myydä sinulle jotakin, ja 2) että kaiken mahdollisen voi selvittää sekunissa. Minä pidän ajatuksesta, että [[jotkut asiat ovat piilossa tai jäävät mysteerin peittoon]]. Niitä voi etsiä ja ehkä jopa löytää, tai sitten ne jäävät mieleen juuri siksi, etteivät ne koskaan selvinneet. Internetin [[ihmeellisyys voi toteutua eri tavalla->Kuulostaa ihanan toiveikkaalta. Voisiko netti olla vielä utopia?]] kuin mihin olemme tottuneet. (save-game: "seivi")

Tällä hetkellä YouTubessa on nosteessa kanavatyyppi, jossa tavallisen oloinen henkilö ihan vain puhuu kameralle ilman sen suurempaa editointia tai kikkailua. Tämä on vastakohta ns. //attention retention// -tyylille, jossa videosta leikataan kaikki ylimääräinen ja lähes joka sekunti optimoidaan niin, että katsoja ei vain lopettaisi katselua. Pienet jutteluvideot eivät pärjää vangitsevuudessa läpieditoidulle sisällölle, mutta niiden vahvuus on siinä, että niitä on helppo tuottaa vaikka joka päivä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/neutral.jpg> </div> Mitä enemmän videoita julkaisee, sitä enemmän on ikään kuin lottokuponkeja vetämässä algoritmia varten. Jos 20 videota painuu täysin unohduksiin, ei sen väliä, kun niiden teossa ei menettänyt hirveästi aikaa. Tärkeintä että [[edes yksi breikkaa->monet sistuottajat]] ja lähtee keräämään isoja katseluja. Tässä strategiassa algoritmi yritetään nujertaa määrällä. (save-game: "seivi")

Hupsista pupsista. Mutta tietenkin pointti tässä on, ettei se ollut hupsista pupsista. Kenties aivan algoritmien aikojen alussa nettijätit eivät täysin tienneet, mihin heidän ratkaisunsa tulisivat johtamaan. Mutta se ei ole ollut [[mikään mysteeri]] enää vuosikausiin. [[Et IKINÄ arvaa, mihin ratkaisuun johto päätyi tämän varoituksen myötä..!->wörttiä]] (save-game: "seivi")

"With great power comes great responsibility." </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/spidey.jpg> </div> [[Takaisin.->En tiedä, olenko aivan samaa mieltä tästä kaikesta.]]

Paljon on puhuttu siitä, miten viime vuosikymmeninä erilaiset maailmanloput ovat yleistynyt mediassa. Minä olen kokenut kymmeniä post-apokalyptisia maailmoja peleissä, ja niin oudolta kuin tämä saattaakin kuulostaa, ne ovat usein merkillisen lohdullisia. [[Miten noin pimeät visiot voivat olla lohdullisia?]] [[Minulla on sama kokemus ja olen miettinyt, olenko jotenkin friikki...]] [[Ehkä se tulee siitä, että ei tarvitse enää esittää?]] (save-game: "seivi")

Internetin alkupiste saattoi olla armeijakäytössä, mutta se välittyi meille tavallisille ihmisille hakkereiden tai heidän filosofiaansa myötäilevien henkilöiden toimesta. //Hakkerietiikassa// asia sanotaan raflaavasti näin: "Yrityksillä ei näytä olleen internetin suunnittelussa mitään osuutta. Aivan niin kuin edeltäjänsä internetin suunnitteli epämuodollisesti ja meteliä itsestään pitämättä itse valikoitu osaajia ryhmä." Internet oli alun perin yhteisöllinen hanke, ns. meiltä meille. [[Ai vähän kuin pienen piirin yökerho?]] [[Ai vähän kuin yhteinen harrastusporukka?]] (save-game: "seivi")

Isoja väitteitä esittelevissä tietokirjoissa on se ongelma, että lähes mistä asiasta tahansa voi löytää monenlaisia tutkimustuloksia ja niitä voi esitellä valikoivasti oman näkemyksen tueksi. Pinkerin kirjaa lukiessa koin, että hänen päälinjansa kävivät järkeen omaa elämänkokemustani vasten. Mutta ehkä onkin kyse siitä, että me molemmat haluamme asioiden olevan näin esimerkiksi siksi, että siitä on helppo siirtyä ihmisiä erottavan kapitalismin kritiikkiin? Tästä syystä haluan seuraavaksi tiivistää muutamia ydinpointteja [[Robin Dunbarin]], Samantha Rockey ja Tracey Camillerin kirjasta //The Social Brain//. Tämä kirja on tarkoitettu yritysjohtajille, jotka haluavat tehostaa ja parantaa työyhteisöjensä toimintaa. [["Ihmiset kaipaavat..."]] (save-game: "seivi")

Max Fisherin kirjassa //The Chaos Machine// kuvaillaan hyvin, miten Princetonin yliopiston tekemän tutkimuksen esimerkiksi Jordan Petersonin videoihin kommentoivat ihmiset päätyvät kaksi kertaa todennäköisemmin katsomaan äärioikeistolaista sisältöä. Olennaista on, että Peterson itse ei edes suosittele näitä kanavia. Yhteydestä on vastuussa algoritmi. [[Nyt oikeasti muihin tunnelmiin.->"Minun kokemukseni ei varmasti ole kaikkien kokemus..."]] (save-game: "seivi")

Vertailu ja kilpailu kaksistaan riittävät jo muuttamaan ilmapiirin, mutta ainakin ne on verrattain helppo tunnistaa. Jokainen meistä sisimmässään tietää, että vertailu oman ja kaverin profiilin välillä ei johda mihinkään hyvään. Tai voimme tunnistaa salaliittoteorioiden levittäjän, joka vie tilan järkevältä keskustelulta. Kaiken läpäisevä [[kaupallisuus]] on jotain salakavalampaa ja vaikeammin tunnistettavaa. Siinä todella toteutuu [[Margaret Thatcherin eetos sydämen ja sielun muuttamisesta]]. (save-game: "seivi")

Alussa oli sumu. Se oli [[hämärä]].

Entä oletko koskaan itse auttanut jotakuta internetissä? [[Kyllä.->Kyllä3]] [[Useinkin.->jatkuvatoisto]] [[En.->En2]] [[Lasketaanko tähän esimerkiksi hyödyllisten materiaalien luonti ja jakaminen?]] (save-game: "seivi")

"Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan." (Luukas 12:48) [[Pakko tosin myöntää...]] [[Takaisin.->En tiedä, olenko aivan samaa mieltä tästä kaikesta.]]

(align:"==>")["Vihaan ja rakastan. Miksi näin, kenties kysyt. En tiedä. Mutta tunnen sen tapahtuvan ja kärsin." Catullus (n. 84-54 eaa.)] Niin mekin tunnemme ja kärsimme, tosin emme tietämättömyydestä. [[Someapeudelle->some ei toki ole]] on suhteellisen selkeät syyt. (save-game: "seivi")

Jossain määrin riittää. Esimerkkitapaus josta haluan kertoa seuraavaksi on todellinen [["jossain määrin"->RedditA]]. (save-game: "seivi")

Miten tällaisten piirteiden primäärisyys on vaikuttanut sosiaalisten alustojen suunnitteluun? Miten esimerkiksi epäsosiaalisuus ja kilpailunhalu näkyvät niiden rakenteissa? Haluammeko suodattaa kommunikaatiomme tämän cocktailin kautta? [[Siirry seuraavaan aiheeseen.->K2]]

Kun Google julkisti oman sosiaalisen mediansa vuonna 2011, Zuckerberg patisti alaisiaan sanoilla ”Carthago delenda est” (”Karthago on tuhottava”), lainaten ajanlaskun alussa elänyttä roomalaista senaattori Catoa, joka puheillaan yritti puskea Rooman sotaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/carthago.jpg> </div> Kun Instagramiin päätettiin lisätä storyt reaktiona Snapchatin menestykseen, eräs ratkaisevassa kokouksessa mukana ollut johtaja muisteli sitä näin: ”Se oli kuin olisi ollut huoneessa, kun John F. Kennedy ilmoitti, että nyt lähdetään kuuhun.” (Molemmat kirjasta Sarah Frier: //No Filter//) [[Esitä kysymykset.->K2A]] [[Siirry seuraavaan aiheeseen.->K3]] (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kuulento.jpg> </div> Kun sosiaalisen median ylläpitoa verrataan antiikin sotiin tai kuulentoon, mitä se kertoo siitä, mitä nämä ihmiset ajattelevat työstään, tehtävistään ja tavoitteistaan? Mitä se kertoo mielikuvituksesta, että katoavien postausten lisääminen vertautuu käyntiin kuussa? Mihin kaikkeen ihminen on valmis, kun yrityksen pyörittämiseen suhtautuu sodankäyntinä? [[Siirry seuraavaan aiheeseen.->K3]]

John Carmack, //Doomin// (1993) ja //Quaken// (1996) kaltaisten pelien pääohjelmoija ja siten virtuaalisten maailmojen edelläkävijä, puhui jo 90-luvulla virtuaalitodellisuuden luomisesta "moraalisena imperatiivina" eli jonain, mitä olemme velvollisia saamaan aikaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/doom.jpg> </div> Bruce Damer, varhainen avatarien ja virtuaalisen kanssakäymisen puolestapuhuja, on kertonut innoittuneensa Neal Stephensonin scifiromaanista //Snow Crash// ja sen Metaverse-virtuaalitodellisuudesta. Damer koki, että tällainen metaversumi oli "pakko luoda". </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/snowcrash.jpg> </div> Kirjassaan //Virtual Society: The Metaverse and the New Frontiers of Human Experience// Herman Narula kuvailee miten jo kenties vuoteen 2040 mennessä hänen kirjansa lukee "henkilö ilman kehoa", miten mielen kytkeminen koneeseen ja kokonaisen simuloitua maailmaan on "väistämätöntä", ja miten tulevaisuudessa pystymme oppimaan asioita virtuaalitodellisuudessa välittömästi niin kuin Neo oppi kungfua elokuvassa //The Matrix//. [[Esitä kysymykset.->K3A]] [[Siirry seuraavaan aiheeseen.->K4]] (save-game: "seivi")

Mistä tulee tämä ajatus, että jotain niin suureellista kuin virtuaalinen todellisuus on pakko, jopa velvollisuus luoda? Ketkä tekevät siitä väistämätöntä? Ovatko heidän unelmansa niin universaaleja ja toivottuja kuin he luulevat? Mitä tapahtuu, jos alamme mallintaa todellisuuttamme spekulatiivisten kirjojen ja elokuvien mukaan? [[Siirry seuraavaan aiheeseen.->K4]]

Vuonna 2013 Zuckerberg osti kotiaan ympäröivät tontit 30 miljoonalla dollarilla voidakseen olla varma yksityisyydestään. [[Parodia on mahdotonta.]] (save-game: "seivi")

Mark Zuckerberg: "Kaikkein eniten olen kiinnostunut kysymyksistä, jotka koskevat ihmisiä. Olen myös kiinnostunut siitä, onko olemassa perustavaa matemaattista lakia, joka säätelee kaikkia sosiaalisia suhteita ja sitä, kenestä ja mistä välitämme. Lyön vetoa, että on." (Max Fisher: //The Chaos Machine//) [[Esitä kysymykset.->K5A]] [[Paluu reitinvalintaan.->kosmisen sakea tilanne2]] (save-game: "seivi")

Mitä se kertoo ihmisestä, jos hän kuvittelee matemaattisen kaavan ohjaavan ihmisten käyttäytymistä? Tai että sosiaaliset suhteet voitaisiin tiivistää numeroiksi? Mitä hän haluaa tehdä tällä kuvitteellisella yhtälöllä? Miksi hän lyö vetoa? [[Palaa reitinvalintaan.->kosmisen sakea tilanne2]]

Raha sekoittaa kaiken. Suosituimmat somealustat tuottavat aitoja ihmisten kohtaamisia ja muuta hienoa, mutta se ei ole niiden päätarkoitus. Tarkoitus on saada ihmiset viettämään niillä niin paljon aikaa kuin vain mahdollista. Nyt monet hittipelit, kuten vaikka //Fortnite//, lainaavat somealustojen logiikkaa siinä, että ne tarjoavat uutta sisältöä lähes päivittäin, eivätkä pääty koskaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/fortnite.jpg> </div> Mikään tästä ei ole sattumanvaraista. [[Alustojen suunnittelu on meidän elämämme suunnittelua.->alustaintro]] (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/digimon.jpg> </div> [["Luottamus ystäviin... on ystävyyttä!!!"->presomenet]] (//Digimon//, Agapio Racing Teamin suomidubbaus) (save-game: "seivi")

(align:"=><=")+(box:"X")[Kerran. Kaksi. [[Kolme.]]]

ASML on erikoistunut tähän prosessiin vuosikymmenten ajan. Heidän metodiaan ei voi noin vain kopioida, vaikka käytössä olisi miten paljon rahaa. Tarvitaan myös todella paljon aikaa ja ihmisiä, joilla on hyvin tarkkaa erikoisosaamista. Yksinkertaisempia mikropiirejä valmistetaan runsain mitoin muualla ja vähemmän hankalin keinoin. Mutta jos puhutaan vaikka Applen huippumallistosta, niitä tekee joko duo TSMC + ASML tai niitä ei tee kukaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/macbook.jpg> </div> Kun sinulle myydään iPhonea, sinulle myydään fysiikan rajoilla valmistettua teknologiaa, jonka valmistus riippuu maailman monimutkaisimmasta tehtaasta, joita on [[tällä pallolla vain yksi]]. (save-game: "seivi")

(align:"=><=")+(box:"X")[Kerran. [[Kaksi.]]]

Poimintoja viimeisimmän kirjani //Pelatun elämän// (S&S 2023) vastaanotosta: "Pelattu elämä on nopealukuinen, kielellisesti rikas ja teemoissaan rohkea. Sivuilta Aleksandr Manzos tulee iholle lupauksensa täyttäen. Kotimaisen pelikirjallisuuden saralla teos on ainutlaatuinen ja herkkätuntoinen, kuin tuulahdus raikasta ilmaa." (Johannes Valkola, Keskisuomalainen) "Pelaaville feministeille kirja tuo samaistumisen kokemuksia, mutta teos avautuu niillekin, jotka eivät pelaa. Se tarjoaa matalan kynnyksen pelien maailmaan. Näkökulma pelien välinearvosta on tuore: pelaaminen voi olla rentoutumisen lisäksi itsereflektion ja elämään oppimisen työkalu." (Elina Nikulainen, Tulva 2-3/2023) "Manzos onnistuu teoksessaan yhdistämään mielenkiintoisella tavalla teoreettista ajattelua, henkilökohtaisuutta ja kokemuksellisuutta sekä anekdootteja ja historiaa kokonaisuudeksi, joka on empaattisuutta herättävä ja iloa tuottava kokonaisuus." (K-teksti) "Jos haluatte lukea jonkin tietokirjan pelaamisesta, suosittelen tätä. … Tää on niin herkkää ja kaunista tekstiä, että mun on vaikea kuvata, sanon vaan että lukekaa." (Annukka Salama) [[Lista kirjoista.]] [[Palaa takaisin.->alkumateriaalit2]]

Kiinnostavaa, $name. Ehkä voit kertoa omasta kokemuksestasi jossain, oli se netissä tai kavereiden kesken? Se mitä yritän itse hakea näillä kuvailuilla on se, että isoimmatkin nettifirmat ovat riippuvaisia käyttäjistään. Heidän arvonsa harvemmin on siinä, mitä he tarjoavat, vaan siinä, miten he saavat kerättyä ihmisiä juuri heidän alustalleen. Jos jollain alustalla ei ole ihmisiä, sinne ei ole mitään mieltä postailla. Siinä se. Nettiyhteisöistä puhutaan välillä kaikukammioina, mutta aidosti yksityistä kammiota ei jaksaisi kukaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kaikukammio.jpg> </div> Kaipaamme kanssakäymistä edes jossain muodossa. Keskustelujen ja tiedon jakamisen muodollakaan ei välttämättä ole niin väliä, eikä liioin sillä, onko itse kovinkaan aktiivinen osa sitä. Minä olen aina ollut enemmän lurkkaaja kuin postaaja. Silti ihmisten nimet, kasvot, äänet, tavat olla ja puhua, kaikki se saa ainakin minut tuntemaan kuin olisin heidän seurassaan. En usko, että internet olisi laisinkaan niin suosittu ilman sen henkilökohtaista otetta. Apina ei kaipaa vain tietoa ja tehokkuutta. [[Apina kaipaa apinan luo.]] Ei sen aina niin väliä, mistä puhutaan, kunhan puhutaan. Puhe vähentää yksinäisyyttä. (save-game: "seivi")

Veikka Lahtisen ja Pontus Purokurun kirjassa //Mikä internetiä vaivaa?// lainataan anonyymia netinkäyttäjää, joka kuvaa muutosta vanhasta netistä someen näin: "Ennen ihmisten ei tarvinnut olla jotain oman itsensä viestintäasiantuntijoita, jotka tiedottaa tekemisistään ja siitä, ketä ne on." Missä vaiheessa sosiaalinen media muuttui lähinnä ystävien ja nettituttujen välisestä kommunikaatiosta kohti viestintäasiantuntijuutta? Mitä tässä muutoksessa katosi? [[Toisaalta, olemmeko saaneet tilalle jotain, mitä ei ennen ollut?->tienristeys]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 90%//] (align:"=><=")+(box:"X")[ [[Missä internet on?]] ♡ Taikuuden tulostamista valolla ♥ Sydän/sydämet ]

(align:"==>")[//$name on edennyt: 66%//] Oletko koskaan saanut apua johonkin ongelmaan internetissä? [[Kyllä.->Kyllä2]] [[Jatkuvasti joka päivä.]] [[En.]] (save-game: "seivi")

Tarkan vastauksen tietää vain Google, mutta jo vanhentuneiden tietojen mukaan alustalle ilmestyy 720 000 tuntia videota joka ikinen päivä. Konservatiivistenkin arvioiden mukaan kapasiteettia pitää laajentaa päivittäin [[usealla tuhannella teratavulla]]. Käyttämämme tallennusteknologiaa on parantunut vuosien mittaan hurjasti, mutta tässä on silti tulossa yhteentörmäys. Yhtäällä on kapitalismin vaatima loputon kasvu, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että YouTube yrittää saada aina vain enemmän ja enemmän katseluaikaa. Toisaalla on uuden [[sisällön fyysinen materiaalisuus ja sen kuluttama energia]]. (save-game: "seivi")

Minua surettaa, että oma lamaantumiseni on kaapannut tämän teoksen yleisvireen. Se on kuin suuri filtteri, jota ei saa pois päältä ja värittää ajatteluni Frutiger Aeron vastakohdaksi – kirjaimellisesti näköalattomaksi, jos mietimme Windows XP:n taustakuvaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/windowsxp.jpg> </div> Sosiaalinen media antaa minulle paljon iloa ja inspiraatiota, mutta myös merkittävän annoksen ahdistusta, kaiken yhdellä kertaa. Eikä se edes johdu siitä, etteikö netissä tapahtuisi koko ajan upeita asioita. Isot alustat ovat vain vuosien myötä muuttaneet ajatteluni ja sen, mitä odotan internetiltä. Ne ovat päällimmäisin kerros, jonka läpi minun täytyy kaivaa, että voisin kevyin mielin nauttia ja puhua kaikesta hyvästä, mitä netissä on. Addiktiiviset algoritmit onnistuivat tavallaan liiankin hyvin, jos katsoo [[Metaversen epäonnistumista]]. (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 71%//] Kun internet saapui sen populaarissa WWW-muodossa, sitä ympäröi visiointi, unelmointi, hype ja utopiapuhe. Rakastan oppia tästä ajasta, sillä silloin tulevaisuus tuntui niin paljon avoimemmalta. Perustettiin kyberfeministisiä liikkeitä. Julistettiin että on syntynyt uusi digitaalinen kansalainen, joka on "tietävä, suvaitseva, yhteiskunnallisesti suuntautunut ja radikaalisti sitoutunut muutokseen", kuten Wired-lehti kirjoitti. Verkko oli [[avara]]. Se oli [[hiljaisuus, jonka saattoi täyttää millä vain]]. Korpohenkisessä tietotekniikan maailmassa tuutattiin elinvoimaa Frutiger Aero -estetiikan kautta. Vehreä ruoho ja sädehtivät delfiinit oli tietysti valjastettu kaupallisuuden ehtoihin, mutta niistä puuttui tietty normogeneerisyys, joka tuli Applen ja Facebookin myötä, ja johon olemme aika lailla jämähtäneet. Kenties seuraava aika kuuluu tekoälymönjälle. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/frutiger.jpg> </div> (save-game: "seivi")

Mitä enemmän varallisuutta ja mahdollisuuksia jollain on, sitä enemmän häneltä sopii myös odottaa. Sen monimutkaisemmasta ajatuksesta ei ole kyse. [[Valta luo vastuuta, ja globaalissa maailmassa aivan erityisesti.]] Nälkää näkevää ihmistä, joka päätyy varkaan tielle, ei ole erityisen vaikea ymmärtää. Mutta entäpä sitten toimitusjohtaja, jolla on tarpeeksi rahaa kotiaan ympäröivien talojen ostoon yksityisyyden nimissä, ja joka on yhden maailman vaikutusvaltaisimpien yritysten huipulla? Mikä ajaa häntä anastamaan yhä vain enemmän rahaa ja valtaa keinoilla, joiden tiedetään olevan vahingollisia kaikille muille? Lopultakaan sillä ei ole niin väliä, kutsummeko sitä [[𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔨𝔰𝔦, persoonallisuushäiriöksi, empatiakyvyttömyydeksi, välinpitämättömyydeksi, ahneudeksi, nihilismiksi tai silkaksi kusipäisyydeksi sen itsensä vuoksi]]. On selvää, että tällainen ihminen toimii väärin muita kohtaan. Emme haluaisi häntä lähipiiriimme, vallan kahvasta puhumattakaan. (save-game: "seivi")

Ihmiset ovat valmiita maksamaan suuria summia voidakseen tungeksia täpötäyteen väenpaljouteen, ikuisuusjonottaa vessaan, kenties möyriä kunnolla mudassa. Näillä epämukavuuksilla ei lopulta ole mitään väliä, sillä kun festarit todella onnistuvat täyttämään tarkoituksensa, ne tuntuvat paremmalta kuin mikään muu. Jos onnistuu sulautumaan juhlivaan massaan yhteisessä taide-ekstaasissa, kaikki ikävä ja turha katoaa hetkeksi elämästä. Jotain samaa voi kokea myös ilman taidetta. Noreena Hertzin kirjassa //The Lonely Century// esitetään ajatus siitä, että Trump ei noussut suosioon vain sen takia, mitä hän lupasi tehdä tai miten hän käyttäytyi, vaan koska hän järjesti isoja tapahtumia, joissa yleisö sai kokea lähes uskonnollisen hurmoksellisen yhteishengen. Porukkaan kuulumisen tunnetta ei pidä aliarvioida. [[Mutta jotain samaa voi saada myös ilman ihmismassoja.->Minulle tämä tunne tulee siitä, kun...]] (save-game: "seivi")

No olin! Onneksi niiltä ajoilta on tapahtunut merkittävää edistystä, mutta yritän aktiivisesti varoa, että [[en lipsuisi->koe olleeni onnistunut siinä]] samanlaiseen muita uuvuttavaan käytökseen. (save-game: "seivi")

Auts :( Olen itse vastuussa näiden valintojen ja niiden vastausten kirjoittamisesta, mutta silti tuntuu pahalta ajatella, että joku painoi tätä. Toisaalta minun on vaikea enää löytää sisältäni sitä ihmistä, joka vaikeili joskus näin paljon. Ymmärrän nyt, että se kumpusi paljolti myös muista vaikeuksista, joissa en osannut päästä eteenpäin, kun en edes kunnolla tajunnut niiden olemassaoloa. Siis sellaisia kuin ihmisten liiallinen myötäily. Some ikään kuin heijasti ongelmani isolle kankaalle. ANYWAY. Minulla on lainaus, joka saattaisi kiinnostaa sinua. Se on vähän pitkä, niin jos haluat, voin [[jakaa sen parille sivulle]], jos se auttaa jotain. [[Anna tulla vaan.]] (save-game: "seivi")

Tavallaan olisi ollut helpompaa, jos olisit vastannut toistamiseen kieltävästi, koska minun on vaikea kuvitella internet-käyttäjää, joka auttaa muita, mutta ei itse mitään apua vastaan. Saanko kertoa omista kokemuksistani, jos löytäisimme sitä kautta jotain yhteistä maata? [[No kerro.]] (save-game: "seivi")

Samaistutko lainkaan seuraavaan kuvaukseen? Edessäsi piirtyy vuosien ajalta tiettyyn muottiin kirjoitettuja viestejä, tykkäyksiä, kuvia ihmisistä joiden kanssa olit tekemisissä, "tärkeiden asioiden" jakoa. Muistat mihin ne liittyvät, mutta mikään näkemästäsi ei ole enää merkityksellistä. Jos kyse on hylätystä alustasta, tunne on kuin haahuilisi raunioissa tai autiotalossa. Paikassa voi aistia menneen elämän tunnun, mutta ihmisiä ei enää näy. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/raunio.jpg> </div> [[Samaistun.->ihmisiä ei näy]] [[Jonkin verran.->ihmisiä ei näy2]] [[Kokemukseni on selvästi erilainen kuin sinun.->Kokemani outous on eri laatua.]] (save-game: "seivi")

Samaistutko seuraavaan kuvaukseen? Edessäsi piirtyy vuosien ajalta tiettyyn muottiin kirjoitettuja viestejä, tykkäyksiä, kuvia ihmisistä joiden kanssa olit tekemisissä, "tärkeiden asioiden" jakoa. Muistat mihin ne liittyvät, mutta mikään näkemästäsi ei ole enää merkityksellistä. Jos kyse on hylätystä alustasta, tunne on kuin haahuilisi raunioissa tai autiotalossa. Paikassa voi aistia menneen elämän tunnun, mutta ihmisiä ei enää näy. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/raunio.jpg> </div> [[Kyllä!->ihmisiä ei näy]] [[Kokemani outous on eri laatua.]] (save-game: "seivi")

Netin alkuaikoina piratismia eli laitonta kopiointia vastustettiin kovin äänin sanoen, että se tuhoaa muusikoiden toimeentulon. Mutta eroaako Spotify tässä suhteessa olennaisesti piratismista, jos artistien pitää kerätä [[poikkeuksellisia kuuntelumääriä saadakseen edes jotain tuloja->poik1]]? Siis muuten kuin, että se on laillistettua musiikintekijöiden työn riistoa? (align:"==>")["Tästä näkökulmasta striimausalustat loivat yhteisvaurauden ja ihmisten välille uuden maksumuurin, jonka tuottama arvo valuu jälleen kerran harvojen taskuihin. Alustat onnistuivat erityisen hyvin ihmisten halujen tarkastelussa ja kaappaamisessa. Piratismin moralisoinnin ja pelkäämisen rinnalle löydettiin tapa tulla piratismin kaltaiseksi, mutta paremmalla käyttöliittymällä." (Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru: //Mikä internetiä vaivaa?//)] [[Eikö samalla logiikalla kirjastojärjestelmäkin ole laillistettua piratismia?]] [[Mihin näiden yritysten valta oikein perustuu?]] (save-game: "seivi")

Entä oletko koskaan itse auttanut jotakuta internetissä? [[Kyllä.->Kyllä3]] [[Useinkin.->Kyllä3]] [[En.->En2]] [[Lasketaanko tähän esimerkiksi hyödyllisten materiaalien luonti ja jakaminen?]] (save-game: "seivi")

Oletko siinä tapauksessa sitä mieltä, että auttaminen on keskeinen osa internetin olemusta tai sitä, mitä se tarjoaa? [[Ehdottomasti, se melkein valaa uskoa ihmiskuntaan.]] [[Jossain määrin kyllä.]] [[Vähän huolettaa kuitenkin, kun se sekoittuu kaikkeen ankeaan, mitä netissä on.]]

Näinhän se on. Mutta onko viihdyttäminen sitten väärin? Haittaako se niin kauheasti, jos pitää vähän hauskaa ja saa odottamattomia hakutuloksia? Pelkässä hauskuuttamisessa ei ole mitään ongelmaa. Ei elämää kuulu elää myrtsinä. Ongelma on siinä, miten tällä tavoin viritetty algoritmi alkaa puskea esiin [[kaikkea muuta kuin]] hauskaa sisältöä, koska se sattuu kiinnittämään parhaiten huomion. (save-game: "seivi")

Minä käytän Tidalia, joka nettitilastojen mukaan maksaa keskimäärin kolme kertaa suurempia rojalteja kuin Spotify. Ovatko nämä luvut kenties jotenkin harhaanjohtavia, onkin taas eri asia, johon ei löydy vastusta pelkällä Googlella. Joka tapauksessa, netin alkuaikoina piratismia eli laitonta kopiointia vastustettiin kovin äänin sanoen, että se tuhoaa muusikoiden toimeentulon. Mutta eroaako Spotify tässä suhteessa olennaisesti piratismista, jos artistien pitää kerätä [[poikkeuksellisia kuuntelumääriä saadakseen edes jotain tuloja->poik2]]? Siis muuten kuin, että se on laillistettua musiikintekijöiden työn riistoa? (align:"==>")["Tästä näkökulmasta striimausalustat loivat yhteisvaurauden ja ihmisten välille uuden maksumuurin, jonka tuottama arvo valuu jälleen kerran harvojen taskuihin. Alustat onnistuivat erityisen hyvin ihmisten halujen tarkastelussa ja kaappaamisessa. Piratismin moralisoinnin ja pelkäämisen rinnalle löydettiin tapa tulla piratismin kaltaiseksi, mutta paremmalla käyttöliittymällä." (Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru: //Mikä internetiä vaivaa?//)] Lainatakseni vanhaa Nirvanan kappaletta, Spotify suoritti operaation nimeltä "invasion of our piracy". [[Eikö samalla logiikalla kirjastojärjestelmäkin ole laillistettua piratismia?]] [[Mihin näiden yritysten valta oikein perustuu?]] (save-game: "seivi")

Suunnilleen samoihin aikoihin isojen somealustojen nousun kanssa alettiin puhua pelillistämisestä, eli siitä, miten esimerkiksi opiskelua tai työntekoa voitaisiin sulavoittaa peleistä lainatuilla keinoilla. Näistä ilmeisin on ison hankkeen jakaminen sopivan pieniksi tehtäviksi, joiden suorittamisesta palkitaan. Näin tekee esimerkiksi Duolingo kielen oppimisen kanssa, jolloin massiivinen projekti jäsentyy päivittäiseksi harjoitteluksi. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/duolingo1.jpg> </div> [[Nämä on niin hyviä, ne auttaa mua saamaan arjessa asioita tehtyä.->peli1]] [["Kelpo idea puhkesi kukkaan painajaiseksi, jonka taustalla..."->peli2]] [[Se Duolingon pöllö voisi ottaa vähän rennommin.->peli3]] (save-game: "seivi") (set: $gamify to "yes")

Milloin eli viimeinen henkilö, jonka sanottiin lukeneen kaiken? [[1500-luvulla?->erasmus]] [[1800-luvulla?->erasmus]] [[Meitsi on lukenut kaiken.]] (save-game: "seivi") (set: $endless to "yes")

Todellakin! Auttaminen sanana luo helposti mielikuvat jostain henkilökohtaisesta ja tiettyyn hetkeen sidotusta, mutta netissä esimerkiksi pienet tutoriaalit tai kysymys-vastaukset jäävät pitkäksi aikaa elämään ja hyödyttämään ihmisiä, joista emme olleet niiden tekohetkellä edes tietoisia. Mutta auttamista se silti on. Siksi yksi modernin internetin suurimpia mysteerejä on [[Reddit]]. (save-game: "seivi")

[[Somebileet->tiettyjä käytäntöjä]] [[Algoritmit I->algoritmeista]] [[Algoritmit II->Algoritmit: Osa II]] [[Kuka minä olen?->mitä ajattelemme itsestämme]] [[Tienristeys->tienristeys]] [[Alusta luo käyttäjänsä->Alusta luo käyttäjänsä.]] [[Yksinäisyydestä ja yhteydestä->yhteyttä muihin ihmisiin]] [[Monopoli->monopoli]] [[Tienristeys II->kosmisen sakea tilanne]] [[Varhainen tietokonekulttuuri->kova ja liukas]] [[Auttamisesta->kohti uutta ja parempaa]] [[Utopia->Kuulostaa ihanan toiveikkaalta. Voisiko netti olla vielä utopia?]] [[Elämää netin ulkopuolella I->Vai pitäisikö hakea enemmän inspiraatiota jotenkin internetin ulkopuolelta?]] [[Elämää netin ulkopuolella II->kannattaako tai voiko netistä lähteä?]] [[Kolme lopputekstiä->outro]]

(align:"=><=")+(box:"===XXXXXXXXXXXXXX===")[//Pelattu elämä: Miten pelit tekivät minusta minut// (S&S 2023) //Kokeelliset pelit// (Koneen Säätiön rahoittama e-julkaisu 2021) //Suuri pelikirja: Mega Games// (Readme.fi 2020) //Pelien äärettömät maailmat: Elämän suuret kysymykset digitaalisissa peleissä// (Gaudeamus 2020, yhdessä Tuukka Hämäläisen kanssa) //Pelit elämän peilinä// (Avain 2018) //Kaikkien aikojen pelit// (Avain 2017)] [[Kirjoista sanottua.]] [[Palaa takaisin.->alkumateriaalit2]]

BBS-käyttäjien "kokemukset ja kokeilut anonyymiyden, identiteetin, yksityisyyden, seksuaalisuuden ja luottamuksen tiimoilla loivat monia niistä teknologioista ja toimintatavoista, jotka [[Piilaakso myöhemmin kopioi ja myi->osa on erotettu tällä tavoin osoituksena, että se on portaali uusille mannuille]] kaupallisena sosiaalisena mediana." (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Vuonna 2019 Vietnamin kommunistinen diktatuuri välitti Facebookille yksityisen viestin: alustan piti joko sensuroida hallituksen arvostelijoita tai Vietnamin hallitus saattaisi estää sen käytön maassa. Työntekijät paljastivat myöhemmin, että Zuckerberg suostui tähän, antaen Facebookin – "vallankumousyrityksen", niin kuin hän siitä puhui – tulla salaa autoritäärisen sorron välikappaleeksi. Vaikka hän väitti, että vietnamilaiset hyötyisivät enemmän osittain vapaasta Facebookista kuin jos sitä ei olisi ollenkaan, hänen salailunsa sekä Facebookin historia herättävät epäilyksiä hänen aikeidensa vilpittömyydestä. Eräs ryhmä arvioi, että Facebookin läsnäolo Vietnamissa tuo vuosittain miljardin dollarin edestä tuloja."] [[Lisää, lisää vaan.]] [[Riittää, kiitos.->Tapaus Jean Valjean.]] (save-game: "seivi")

Arvostan mielenkiintoasi, $name! En viitsi enempää kopioida tuota materiaalia tänne, mutta suosittelen lämpimästi lukemaan koko kirjan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/chaosmachine.jpg> </div> [[Okei, harkitsen!->Tapaus Jean Valjean.]] [[Pettymys...->Tapaus Jean Valjean.]] [[Palataan aiheeseen.->Tapaus Jean Valjean.]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Saman kuun aikana Facebookin tutkijat perehtyivät 'keinotekoisen viraalisiin' sivustoihin, jotka jakoivat eteenpäin valmiiksi viraalista sisältöä houkutellakseen itselleen lisää seuraajia. ... He saivat selville, että viraalit tyrkyttäjät olivat vastuussa 64% väärää tietoa ja 19% //kaikesta// liikeenteestä koko Facebookissa – järkyttäviä lukuja, mutta näennäisesti helppo kohde poistamiselle. Mutta kun he toivat löydöksensä Zuckerbergille, hän 'epäpriorisoi' heidän työnsä. Facebook piti kummatkin löydökset salassa."] [[Lisää vaan.]] [[Riittää, kiitos.->Tapaus Jean Valjean.]] (save-game: "seivi")

(align:"=><=")[Miksi internet tuntuu sekä yhdistävän että erottavan meitä? Miksi se aiheuttaa samoissa määrin ihastusta ja ahdistusta?] //Internet oli meidän// on interaktiivinen kirja, joka yrittää vastata näihin kysymyksiin netin kielellä. Se on sekoitus henkilökohtaista esseetä, pop-tietokirjaa ja maailman pisintä somepostausta. Ennen kaikkea tämä kirja on pelimäinen, sillä teksti soljuu ja muovautuu valintojesi perusteella. Mutta kuten netissä, kaikkien valintojen seuraukset eivät ole aina ilmeisiä... //Internet oli meidän// on luettavissa kaikilla laitteilla, joissa toimii nettiselain. Voit jakaa kirjan eteenpäin kopioimalla linkin siihen (amzo.neocities.org/net). [[Takaisin aloitussivulle.->Alkusivu]]

~~Instagramin siirtyminen Facebookin omistukseen ei näkynyt ulospäin heti, sillä Zuckerberg ei halunnut häiritä alustan räjähdysmäistä kasvua. Hän kertoi Systromille, että mainokset, algoritmit ja~~ [[muut muutokset]] ~~tulisivat aikanaan, mutta toistaiseksi hänen ainoa tavoitteensa oli vain kasvattaa alustan suosiota. Kun Insta olisi niin suosittu, että ihmiset eivät edes halutessaan voisi lopettaa sen käyttöä, vedettäisiin rahastamisen vivusta.~~ Halusin pysähtyä tämän kohdan äärelle, koska se on niin paljastava. (Ja jos tästä kuviosta haluaa tietää lisää, suosittelen Sarah Frierin kirjaa //No Filter: The Inside Story of Instagram//, josta olen poiminut pääosan Instagramiin liittyvästä taustatiedosta.) (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Vietin suurimman osan ajan ajastani foorumeilla toisten teinityttöjen kanssa. ... Lohdutimme toisiamme, kun tunnustimme vahingoittaneemme itseämme esimerkiksi viiltelyllä ... ja jaoimme kokemuksemme ensimmäisistä seksuaalisista kohtaamisista ja päihdekokeiluista. Näiden yhteisöjen kautta pystyin näkemään pelkojeni ja epävarmuuksieni universaaliuden. Ei ollut mitään syytä kohdella toista surullista tyttöä epäystävällisesti. Internet-ystäväni olivat hämärärajainen kollektiivi, joka kaikui ja validoi pimeydessä." (Joanne McNeil: //Lurking//)] [[Eteenpäin.->sydämen ja sielun]] (save-game: "seivi")

Valitettavasti tämä on väärin. Voiton vei lähestymistapa, joka painottaa katseluaikaa ylitse kaiken muun. Onko viihdyttäminen sitten väärin? Haittaako se niin paljon, jos pitää vähän hauskaa ja saa odottamattomia hakutuloksia? Pelkässä hauskuuttamisessa ei ole mitään ongelmaa. Ei elämää kuulu elää myrtsinä. Ongelma on siinä, miten tällä tavoin viritetty algoritmi alkaa puskea esiin [[kaikkea muuta kuin]] hauskaa sisältöä, koska se sattuu kiinnittämään parhaiten huomion. (save-game: "seivi")

[[いいね->Mitä?]] [[Mitä?]] (save-game: "seivi")

[["Economics is the method. The objective is to change the heart and soul."->kaupallisuus]] </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/thatcher2.jpg> </div> (Uusliberalismin kuninkaalliset Margaret Thatcher ja Ronald Reagan vuonna 1988.) (save-game: "seivi")

Aivan oikein! Tarkemmin sanottuna otsikot, jotka lupasivat juttua, jossa "meidän ryhmä" nöyryytti "vihollisryhmää". Eniten suosiota sai siis vastakkainasetteluilla ja kilpailevien ryhmien luomisella. Tässä on tietenkin vielä sellainen kierre, että: (align:"==>")["Vuonna 2022 Twitterin omassa tutkimuksessa selvisi, että heidän alustansa suosii systemaattisesti konservatiivista politiikkaa, koska yhteiskunnasta riippumatta se perustuu tarkasti määriteltyihin meidän ja heidän välille." (Max Fisher: //The Chaos Machine//)] [[Hupsista.]] (save-game: "seivi")

En halua palata vanhaan. Haluan ohituskaistalle [[kohti uutta ja parempaa]]. (align:"==>")["Olen päätynyt siihen tulokseen, että kun luulen olevani nostalginen sosiaalisen median yhtenäistymistä edeltävää internetiä kohtaan, se mitä todellisuudessa koen on kaipuuta internetiä kohtaan, joka olisi parempi – kaipuuta internet-yhteisöihin, joita ei ole vielä olemassa." (Joanne McNeil: //Lurking//)] (save-game: "seivi")

Vau, $name! Olet hyvässä seurassa, sillä filosofi ja humanisti Erasmus Rotterdamilaisen (1466–1536) sanotaan olleen viimeinen eurooppalainen, joka oli lukenut kaikki painetut kirjat. Kirjailija Samuel Taylor Coleridge (1772–1834) oli sitten yleisesti viimeinen, joka oli "lukenut kaiken", jos ei kirjaimellisesti, niin oletettavasti pääosan kaikesta lukemisen arvoisesta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/erasmus.jpg> </div> (Pidän siitä miten tyytyväiseltä Erasmus näyttää tässä Hans Holbein nuoremman maalauksessa vuodelta 1523. Ei enää luettavia kirjoja, ei ongelmia. Ehkä sinäkin olet yhtä tyytis?) Tässä asiassa minua ei hämmästytä niinkään jonkun lukeneisuus, joka voi helposti olla itsetarkoituksellista tankkaamista, vaan luettavan aineiston rajallisuus. Siis se, että jossain vaiheessa voisi olla aidosti [["all caught up"]]. (save-game: "seivi")

2010-luvun alkupuolella Facebookin uusille työntekijöille jaettiin firman ajattelua avaava vihko. Sen viimeisiltä sivuilta voi lukea seuraavan manifestin: "Jos emme luo Facebookin tappajaa, joku muu tekee sen. Pelkkä 'muutoksen syleily' ei riitä. Sen pitää olla ohjelmoituna niin syvälle meihin, että siitä puhumisen pitäisi tuntua turhalta. [[Internet ei ole ystävällinen paikka.->it gets worse]] Asiat jotka eivät pysy relevantteina eivät edes saa sitä luksusta, että niistä jäisi rauniot. Ne katoavat." </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/fbruins.jpg> </div> (save-game: "seivi")

Metaversen piti olla Facebookin emoyhtiön Metan seuraava vallankumouksellinen juttu. Panostuksen suuruudesta kertoo jo koko [[firman nimen vaihto Metaksi]]. Metaversen oli tarkoitus olla virtuaalitodellisuus, jonka vetonaulana oli läsnäolo – tuntu siitä, että on muiden kanssa samassa jaetussa tilassa. Palveluun sijoitettiin enemmän rahaa kuin mitä minä ja sinä pystymme käsittämään, ja se on ollut alusta asti taloudellinen floppi. Palveluun ei yksinkertaisesti saatu käyttäjiä. Tämä ei ole mikään ihme, sillä sen käyttö vaatii virtuaalilaseja, jotka ovat paitsi kalliita myös verrattain kömpelöitä käyttää (ja saavat osan ihmisistä voimaan pahoin). </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/metaverse.jpg> </div> Some jyrää osin, koska älypuhelin on niin helppo väline. Virtuaalilasit ovat liikaa jopa monille hc-peliharrastajille, jotka yleensä ensimmäisenä ovat kiinnostuneita uudesta tekniikasta. Meta halusi uskoa siihen, että Metaverse olisi niin kuumaa kamaa, että se popularisoisi virtuaalilasien käytön – joita Meta on tietenkin itse kehittänyt ja valmistanut ostettuaan alan edelläkävijän Oculuksen vuonna 2014, ettei firmalla olisi kilpailijoita. Mutta olisiko Metaverse sittenkään lähtenyt käyntiin, [[vaikka hankala teknologia ei olisi ollut esteenä]]? (save-game: "seivi")

Ymmärrän, ja sinulla on siihen oikeus. Uskotko silti kun sanon, että valintojesi perusteella sinua ei profiloida, eikä sinusta kerätä tietoja, joita myydään kolmansille osapuolille? [[Kyllä->vastaus]] [[Trustno1->vastaus]] [[En usko, että sinulla on sellaiseen resursseja tai tarvetta->vastaus]] [[No ehkä voin sittenkin kertoa sen.]]

Näiden yritysten valta perustuu siihen, että kun tarpeeksi suuri määrä ihmisiä on totutettu käyttämään tiettyä palvelua, muusikoilla ja kirjailijoilla ja vastaavilla ei ole käytännössä mahdollisuutta jäädä niistä pois, koska suurin osa yleisöstä on siellä. Tämä on Googlen kaltaisten nettialustojen keskeinen liikemalli. Olennaista on kaapata tietty sektori niin kokonaisvaltaisesti, [[ettei sitä voi enää purkaa]], vaikka kyseessä olisi monopoli. (align:"==>")["Monet teknologiayritykset vakiinnuttavat paikkansa sinä hetkenä, kun jokin uusi tapa tehdä rahaa on keksitty, mutta ennen kuin jokin valtiollinen taho ehtii päättää, onko se oikeasti laillista." (Adrian Daub: //What Tech Calls Thinking//)] (save-game: "seivi")

Kaikista asioista ei voi puhua suoraan ja järjestelmällisesti. Ne ovat siihen liian isoja. Omassa kokemuksessani tietokirjojen haaste on usein siinä, että tietoa ei voi vain siirtää sivuilta aivoihin, tai sitä voi saada niin paljon, ettei enää tiedä, mitä sillä tekee. Tavoitteeni tässä teoksessa ei ole välttämättä kertoa mitään erityistä uutta, vaan tarjota lukijalle tila, jossa käydä läpi sitä, mitä on jo pitempään tiennyt – tai tuntenut. Tämä teksti kulkee tunne edellä. Sitä tarvitsemme juuri nyt. [[Palaa takaisin.->alkumateriaalit2]]

Hyvä esimerkki kilpailun pelosta ja monopoliajattelusta on tapaus Instagram, josta puhuimmekin jo aiemmin. Facebook osti sen miljardilla dollarilla, joka oli ja on yhä tähtitieteellinen summa pikkufirmasta, joka ei ostohetkellä edes yrittänyt tehdä voittoa. Muotoillaan tämä uudestaan hieman eri tavalla. Facebook maksoi siis rekkalasteittain tuohta kilpailijasta, jolla ei käytännössä ollut edes suunnitelmaa siitä, miten se voisi olla kannattava. Facebook ei varsinaisesti ollut edes kiinnostunut siitä, miten Instagramin erityislaatuisuus voitaisiin parhaiten mukauttaa tuottavaksi. Miljardi dollaria oli hinta siitä, että Instagram ei voisi koskaan itsekseen kasvaa niin suureksi, että se uhmaisi Facebookia. Tämä kertoo hyvin [[Metan liikefilosofiasta]]. Tuotteen sisällöllä ei ole väliä. Väliä on vain sillä, että omalle alustalleen kaappaa merkittävän osan käyttäjistä ennen kuin kukaan muu voi tehdä niin. Ja kun alustasta on tullut tarpeeksi keskeinen osa käyttäjien elämää, alustalle voi tehdä mitä vain algoritmisesta aikajanasta ja häiritsevistä mainoksista alkaen, koska on epätodennäköistä, että ihmiset enää luopuisivat sen käytöstä. [[Yök, meneekä tämä tästä vielä pahemmaksi?->it gets worse]] [[Tämä on liiketoimintaa. Se on raakaa peliä, mutta turha siitä on valittaa.]] (save-game: "seivi")

Kun koostin tätä teosta, kyselin tuntemiltani ihmisiltä heidän suhteestaan sosiaaliseen mediaan. Sain monenlaisia vastauksia, mutta etenkin aktiivisemmat käyttäjät reagoivat usein samalla tavalla. Moni huokasi syvään kuin huoneessa olisi yhtäkkiä ollut liian vähän happea, ja sanoi toivovansa, että voisi käyttää somea vähemmän. Toki siellä oli paljon hyvääkin! Mutta kaiken pohjalla oli jotain murheellista. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/perusvire.jpg> </div> [[Todellakin näin.]] [[Enemmän hyvää kuin huonoa kuitenkin.]] [[Eikö tämä ole jo vähän kulunut kuvaus nykynetistä?]] [[Jo muinaiset roomalaiset...]] (save-game: "seivi")

Elämme tällä hetkellä ekologisen apokalypsin aikaa. Apokalypsi tarkoittaa alun perin paljastumista. Ekokriisi ikään kuin paljastaa meille tekojemme seuraukset. Elämme toinen jalka post-apokalypsissa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/naturexe.jpg> </div> Miltä näyttäisi rinnakkaisen maailmamme eli internetin post-apokalypsi? Miltä netti näyttää, kun se paljastuu? [[Miltä haluaisit sen näyttävän, $name?->näen polkuja haarautumassa eri suuntiin]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 11%//] Oi muusa, laula minulle [[algoritmeista]]...

Herman Narulan kirja //Virtual Society// on melkoisen optimistinen näkemys mahdollisesta tulevaisuudesta, jossa siirrämme elämämme virtuaaliseen muotoon. Sen esittämä maailma on minusta täysi fiktio, mutta kirjassa on hyvä analyysi siitä, miksi monet ihmiset käyttävät niin paljon aikaa ja vaivaa pelien pelaamiseen ns. oikeiden asioiden tavoittelun sijaan: (align:"==>")["Päivämme ovat alkaneet muistuttaa töitämme. Nykymaailmassa olemme ikuisesti jumissa töissä yhteiskunnassa, joka tarjoaa yhä vähemmän säännöllisiä mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon tai yhteisöllisiin rituaaleihin. Vaikka työmme vievät enemmän tilaa kuin koskaan ennen, niiden tuskin voi sanoa tuottavan enemmän täyttymystä kuin koskaan, koska henkilökohtainen täyttymyksen tunne ei ole, eikä ole koskaan ollut teollisen yhteiskunnan tarkoitus. Tarkoituksena on tuottavuus, ja moderni työpaikka onkin suunnattoman tehokas prosessi, jota on hiottu vuosien ajan niin, että siitä puuttuisivat kaikki sellaiset osa-alueet, jotka ovat turhia ryhmän tuottavuuden arvioinnin kannalta. … Intensiivinen halu kokea sisäistä täyttymystä on syynä siihen, miksi niin monet nykyään kerääntyvät digitaalisten pelien ja virtuaalisten maailmojen pariin. Parhaat nykypelit ovat enemmän kuin vain hauskanpitoa, ja ne ovat niin kaukana aivottomasta ajanhukasta kuin mahdollista. Päin vastoin, ne ovat [[monimutkaisia koneita, jotka on säädetty tarjoamaan juuri sellaista sisäistä täyttymystä]], jonka niin monet sosiaaliset instituutiot ovat pitkään jättäneet heitteille." (Herman Narula: //Virtual Society//)] (save-game: "seivi")

Tämä on sikäli arvattavaa toimintaa, koska tekkibrot ovat aina hekumoineet fyysisten rajojen ylittämisellä ja todellisen maailman häivyttämisellä. Metaversumi on tietenkin tämän unelman päätepiste, mutta tietääkseni kukaan ei ole hirveästi kiinnostunut ajattelemaan tällaisen projektin ekologista ulottuvuutta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/bee.jpg> </div> Mitä sellaisen teknologian loihtiminen vaatisi? Miten sitä ylläpidettäisiin, siis ihan tällä materiaalisella tasolla? Vastaus: [[ei mitenkään->tietotekniikan panos elinympäristömme kuormittamiseen]], ainakaan kovin pitkään. (save-game: "seivi")

(align:"==>")[“Tietotekniikan ytimessä on tarve miljoonille ykkösille ja nollille. Koko digitaalinen universumi koostuu näistä kahdesta numerosta. Jokainen iPhonen nappi, jokainen valokuva sähköpostissa ja YouTube-video, kaikki nämä ohjelmoidaan lopulta valtaviin ykkösten ja nollien merkkijonoihin. Mutta nämä numerot eivät ole oikeasti olemassa. Ne ilmentävät sähkövirtoja, jotka ovat joko päällä tai pois. Mikropiiri koostuu miljoonista tai miljardeista transistoreista, pienistä sähköisistä kytkimistä, jotka kytkeytyvät päälle ja pois käsitelläkseen näitä numeroita, säilömään niitä muistiin ja muuntamaan tosimaailman aistimuksia, kuten kuvaa, ääntä ja radioaaltoja, miljooniksi ja taas miljooniksi ykkösiksi ja nolliksi.” (Chris Miller: //Chip War//)] Globalisaatio, Yhdysvaltojen sotilaallinen mahti, Aasian taloudellinen nousu, sanalla sanoen moderni maailma on näiden [[mikropiirien tulosta->Mistä]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/mikropiiri.jpg> </div> (Tietokoneiden sydämenä toimiva prosessori on esimerkki mikropiiristä. Piiri on päällystetty lämpötahnalla, joka edistää kuumana käyvän pikkuneliön jäähtymistä. [[Yllättävä Suomi-bonussektori.]] (save-game: "seivi")

Nykymaailma tekee meistä kaikista friikkejä. Joudumme elämään jatkuvassa kognitiivisessa dissonanssissa, jossa ainoa tapa olla osa yhteiskuntaa on osallistua tavalla tai toisella toimintaan, joka on muuttamassa planeettaamme elinkelvottomaksi. Niissä tarinoissa, joissa tämä systeemi on romahtanut ja maailma sellaisena kuin sen käsitämme on "loppunut", on paljon karmeutta, mutta myös outoa rauhaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/postapo2.jpg> </div> Niissä ei tarvitse olla enää se //this is fine// -koira palavassa talossa. Niissä voi taas keskittyä johonkin olennaiseen. Niissä on mahdollisuus aloittaa alusta ja tehdä jotain [[paremmin]]. (save-game: "seivi")

Joo, itsekään en onneksi enää oikein löydä sisältäni sitä ihmistä, joka vaikeili joskus tällä tavoin. Ymmärrän nyt, että se kumpusi paljolti myös muista vaikeuksista, joissa en osannut päästä eteenpäin, kun en edes kunnolla tajunnut niiden olemassaoloa. Siis sellaisia kuin ihmisten liiallinen myötäily. Some ikään kuin heijasti ongelmani isolle kankaalle. ANYWAY. Minulla on lainaus, joka saattaisi kiinnostaa sinua. Se on vähän pitkä, niin jos haluat, voin [[jakaa sen parille sivulle]], jos se auttaa jotain. [[Anna tulla vaan.]] (save-game: "seivi")

Samanhenkisen tunteen voi saada monituisten asioiden kautta. Sellaisia voivat olla esimerkiksi koiran rapsutus, bändin kanssa soittaminen, pussailu, tanssiminen yökerhossa, uinti järvessä kesäillalla auringon laskiessa, ystävän halaaminen, aktivistiaktioon osallistuminen, ja niin edelleen, [[meillä kaikilla omamme]]. Onnistuessaan niissä vain on se jokin, joka saa elämän tuntumaan kauniilta ja merkitykselliseltä tavalla, joka pakenee sanallistamista, mutta on totta siinä hetkessä, kun se tapahtuu. Sitä voi myös kuvailla [[hetkenä, jossa maistuu ikuisuus]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/eternal.jpg> </div> Olennaista tälle tunteelle on se, että sitä voi kokea vain fyysisessä maailmassa, [[ei internetissä]], tuskin edes metaversumissa (tosin sieltä voisi saada uusia, vielä tuntemattomia nautintoja – onhan tilan jakaminen virtuaalisesti toisen ihmisen kanssa oikeasti erikoinen kokemus). (save-game: "seivi")

En ole ikinä ollut postaaja. Toki olen tuuttanut juttuja useille nettialustoille, mutta se ei ole koskaan tuntunut minusta luontevalta, enkä [[koe olleeni onnistunut siinä]]. En osaa puhua internetin kieltä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/facepost.jpg> </div> Se oli aluksi niin vaikeaa, että minua oikeastaan nolottaa puhua siitä, koska tuotin sillä hankaluuksia ihmisille ympärilläni. Kun Facebook tuli, postailin sinne hetken aikaa niitä näitä omalla seinälläni. Se vielä sujui joten kuten, mutta sitten oli sellainen juttu kuin [[bändin Facebook-sivu]], jossa en kyennyt erottamaan omaa minää ja esiintyvää minää. (save-game: "seivi")

Wikipedia on varsinaisen vaihtoehtoisen internetin linnake. Sen ainoa tarkoitus on jakaa luotettavaa tietoa, ei kerätä klikkauksia, näyttää mainoksia tai koukuttaa algoritmisilla valinnoilla. Se edustaa vanhoja unelmia ja maailmaa sellaisena kuin se voisi olla. Siksi se onkin tällä hetkellä hyökkäyksen kohteena Iso-Britanniassa. Lasten suojelemisen varjolla ihmisiltä halutaan estää pääsy tietoon ja kaventaa sananvapautta. [[Wikipedia elää auttamisesta, ja auttaminen alkaa olla enenevissä määrin radikaalia.->vapaaehtoiset]] (save-game: "seivi")

Hakkerikulttuuri on peräisin sieltä, minne tietokoneet alkoivat levitä sotateollisuuden ja avaruuskilpailun kannoilla: Yhdysvaltojen huippuyliopistoilta. Silloiset tietokoneet olivat jättimäisiä kaappeja, jotka oli tarkoitettu vakavaan tutkimuskäyttöön. Innokkaat opiskelijat alkoivat kuitenkin nopeasti keksiä niille omaa käyttöä. He alkoivat "hakkeroida" niitä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/ibm4381.jpg> </div> //Hack// sanana edelsi tietokoneita. Sillä tarkoitettiin projektia, jota määritti ennen kaikkea innovaatio, tyyli ja tekninen virtuositeetti. "Häkki" saattoi olla hyödyllinen, mutta yhtä hyvin se saattoi olla [[hauska pila]] (moderni suomalainen vastine voisi olla teekkareiden hassuttelukulttuurin suunnilla). Ensimmäiset hakkerit loivat tietokoneilla ohjelmia, joilla ei ollut välttämättä välitöntä käytännön hyötyä, mutta jotka vaikuttivat upouuden teknologian käytöllä. Ensimmäisenä tietokonepelinä pidetty //Spacewar//! (1962) syntyi tällaisesta [[halusta ottaa uudesta tietokoneesta kaikki tehot irti]]. (Tiivistys Steven Levyn kirjasta //Hackers//) [["Hakkereiden mielestä ohjelmoinnin..."->hakkerit2]] (save-game: "seivi")

[["Syyskuussa 1983 sarja rekkoja ajoi Alamogordon kaatopaikalle..."]] [["Jokainen elektroninen laite on tehty..."]] (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/microchip2.jpg> </div> Kehittyneimmät modernit mikropiirit, joita käytetään uusimmassa tietotekniikassa, ovat äärimmäisen monimutkaisia ja hankalia valmistaa. Niitä tekee käytännössä yksi valmistaja Taiwanissa, nimeltään Taiwan Semiconductor Manufacturing Company. TSMC käyttää tähän laitetta, jota tekee vain yksi yritys maailmassa, alankomaalainen ASML. Eikä kyse ole vain laitteen valmistamisesta, vaan sen ylläpidosta ja koko piirien valmistusprosessin valvonnasta. Nämä mikropiirit ja niiden loputtomat transistoriverkostot ovat niin, niin mikroskooppisia, että pieninkin mahdollinen heitto niiden [[tulostamisessa]] tuhoaa koko erän. (save-game: "seivi")

Koska niistä puuttuu se kognitiivinen dissonanssi, jossa joudumme tällä hetkellä elämään. Tarkoitan sitä tunnetta, että jos haluamme olla osa yhteiskuntaa, joudumme toimimaan osana systeemiä, joka on muuttamassa planeettaamme elinkelvottomaksi. Niissä tarinoissa, joissa tämä systeemi on romahtanut ja maailma sellaisena kuin sen käsitämme on "loppunut", on paljon karmeutta, mutta myös outoa rauhaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/postapo1.jpg> </div> Niissä ei tarvitse olla enää se //this is fine// -koira palavassa talossa. Niissä voi taas keskittyä johonkin olennaiseen. Niissä on mahdollisuus aloittaa alusta ja tehdä jotain [[paremmin]]. (save-game: "seivi")

Zhu on suoraan verrannut yhteisön rakentamista uuden maan löytämiseen. Facebookin, Instagramin ja YouTuben kaltaisilla vakiintuneilla alustoilla on hyvin vaikea tehdä luokkanousua. "Uudella" maalla voi toteuttaa suunnitelmataloutta ja kanavoida pääosan vauraudesta pienelle osalle väestöstä rikastaakseen ensimmäisenä heidän elämäänsä. Heistä tulee roolimalleja, jotka näyttävät, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, näin kannustaen ihmisiä muuttamaan pois toisilta sovelluksilta. (Tämä Zhun ajattelun summaus on Chris Stokel-Walkerin kirjasta //TikTok Boom//.) Tästä syystä isojen alustojen toimintaa ohjaa ennen kaikkea pelko. Mahdolliset kilpailijat on hävitettävä niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista, sillä ne uhmaavat vakiintuneita valta-asetelmia. Näkyvästi, tai itse asiassa hienovaraisen näkymättömästi, tätä tekee Google [[Android-käyttöjärjestelmästä]] lähtien. [["Ihmiset yritetään saada niin syvälle yksittäiseen..."]] (save-game: "seivi")

Mietin aina välillä, mitä mieltä Ayn Rand olisi Metasta tai Googlesta. Hänen kirjallinen pääteoksensa – ja yksi huonoimmista kirjoista mitä olen koskaan lukenut loppuun – //Atlas Shrugged// (1957) on kilpailueetoksen ylistys. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/aynrand.jpg> </div> Randin maailmassa tietyt yksilöt ovat yksinkertaisesti tavattomasti muita parempia ja vastaavat pitkälti yhteiskunnan pyörittämisestä liiketoiminnallaan. Siksi heitä ei saa rajoittaa, eikä heidän varoihinsa koskea esimerkiksi verottamisen kautta. Jos hyödyttömät "loiset" imevät liikaa heiltä, nämä suuret sielut harmistuvat ja lopettavat kostoksi työnteon. Tämän myötä kaikki romahtaa. Yhä vaikutusvaltaisessa kirjassaan Rand esittää raa'an kapitalistisen kilpailun kaikkien etuna. Jos liikemogulit eivät kilpaile toistensa kanssa, vajoamme keskinkertaisuuden tyranniaan, eikä ihmiskunta voi kukoistaa. [[Nettifirmojen toimintaa ohjaa varsin erilainen periaate.]] (save-game: "seivi")

Sosiaalisen median kontekstissa algoritmi on yksinkertaistaen ohjelmointirimpsu, joka suodattaa meille näkyviin pienen osan kaikesta internetiin tuutatusta sisällöstä. Tässä käytössä sen alkupisteenä voidaan pitää Facebookin Edge Rank -algoritmia, joka määritti uutisvirran sisältöä sen alkuajoista lähtien 2000-luvun jälkipuolella. Se kuului näin: [[E = UeWeDe]] </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/math.gif> </div> (save-game: "seivi")

Halusin puhua tästä kaikesta oikeastaan alustuksena kysymykselle siitä, mitä mahdollisesti menetämme, kun medioimme säännöllisesti ihmisten väliset kohtaamiset digitaalisen alustan kautta. Palaan taas ajatukseen ei-sanallisen kommunikaation rikkaudesta. Seuraamalla henkilöä X somessa, kenties jopa vaihtamalla viestejä hänen kanssaan voin saada kyseisestä henkilöstä varsin osuvan kuvan. Mutta kohtaaminen kasvotusten on lähes aina vielä rikkaampaa, jännittävää, toisinaan suorastaan liikaa. Sama pätee tapahtumiin. Musiikkikeikka, teatteriesitys tai mielenosoitus vaikuttaa kehossa aina enemmän kuin vain pelkkä tallenne. Kenties se mitä digitaalisuudesta uupuu onkin [[läsnäolo]]? (save-game: "seivi")

Se on hyvin yksinkertaista. Tämä teos rakentuu tekstikatkelmista, joiden välillä liikutaan painamalla hyperlinkkejä. (align:"=><=")+(box:"X")[</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/links.gif> </div>] Valintojesi perusteella saat nähtäville hieman erilaista sisältöä, mutta et välttämättä aina tiedä, miksi näet juuri sitä, mitä näet. Eli aivan kuten netissä. Kaikki muu paljastuu aikanaan, kunhan jatkat lukemista. [[Palaa takaisin.->alkumateriaalit2]]

Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru summaavat hyvin kirjassaan //Mikä internetiä vaivaa?//, että maailman pelillistyessä pelit "maailmallistuvat". Kyse on vastavuoroisesta kehästä, jossa on vaikea sanoa, kuka lainaa keneltä. //World of Warcraftin// kaltaisten pelien voi sanoa vaikuttaneen siihen, miten kaikesta yritetään tehdä kokemuspisteiden keruuta ja tasoissa nousua, mutta näiden pelien perusta on modernin suoritusyhteiskunnan ydinarvoissa. Siis siinä, että pitää olla koko ajan saavuttamassa ja tuottamassa jotain, nostamassa statusta ja pankkitilin arvoa, tekemässä loputtomiin töitä riippumatta siitä, onko se työ turhaa tai jopa haitallista. Siinä, että [[raha on rakkautta]]. Toki näiden pelien kautta voi päästä käsiksi myös muihin asioihin. Aina kun //World of Warcraftista// kirjoitetaan pitkiä artikkeleja, keskiöön nostetaan ihmisten kohtaaminen, yhdessä toimiminen osana ryhmää, kenties tapaaminen pelin ulkopuolella. Mutta näiden pelin perusta on rakennettu tuottamaan addiktiota ja sitä kautta tuloja sen kehittäjälle. Ihmisten luomat yhteydet ovat upea asia, mutta [[järjestelmän tuottavuuden kannalta niillä ei ole merkitystä]]. Ihmiset saa yhtä hyvin koukkuun pahoinvoinnilla kuin merkityksellisyydellä, luultavasti vielä helpomminkin. (save-game: "seivi")

Japanissa nettitykkäykset eivät ole sydämiä tai likejä, ne ovat いいね eli "ii ne". Näin tapahtuu esimerkiksi Instagramin storyissa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/iine.jpg> </div> Ensimmäinen sana "ii" tarkoittaa hyvää. Toiselle, "ne", ei ole suoraa vastinetta suomeksi, mutta se on lähellä ilmaisua "eikö niin". Lauseen loppuun liitettynä se pehmentää ilmaisua ja muuttaa sen toteamuksesta lähemmäs konsensuksen hakemista. Japanissa sosiaalinen koheesio on ensiarvoista, joten tykkäyksen esittäminen tässä muodossa ei sinänsä yllätä. Se on silti kiinnostavaa ja [[kuvaa]] hyvin somen toimintaa. (save-game: "seivi")

Jos bisnesoppaassa sanotaan, että nämä asiat pitää ottaa huomioon alaisten johtamisessa ja hedelmällisen työkulttuurin luonnissa, niin ainakin minulla vahvistuu usko siitä, että kyse ei ole vain humanistien toiveajattelusta. Yritysmaailmassa halutaan tuloksia. Tuloksia syntyy ymmärtämällä ihmisten tarvetta yhteisöllisyydelle. [[Sama tarve on tavalla tai toisella läsnä meidän kaikkien arkielämässä.]] (save-game: "seivi")

Ehdottomasti. Sellaiset yhteiskunnalliset liikkeet ja ilmiöt kuin MeToo, Black Lives Matter, Arab Spring ja Occupy Wall Street eivät olisi olleet mahdollisia ilman somealustoja, ja LGBTQIA+ -tietoisuuden leviäminen on hyötynyt valtavasti internetistä. Kaiken melun ja kaooksen keskeltä voi nousta tärkeitä viestejä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/lego.jpg> </div> On kuitenkin hyvä muistaa, että alustat itsessään eivät nosta näitä asioita pintaan. Ne voivat rajoittaa liian kantaaottavina pidettyjen aiheiden leviämistä, oli kyse Palestiinan kansanmurhasta tai transsukupuolisuudesta. Vuoden 2025 alussa näimme, miten Google poisti kalenteristaan muun muassa kansainvälisen naistenpäivän, Pride-kuukauden ja holokaustin uhrien muistopäivän. Se että meillä on vaikka hashtagit, joilla on voinut levittää MeToon kaltaista sanomaa, ei tee näistä alustoista itsessään yhteiskunnallisia. Siitä ovat vastuussa [[yksittäiset ihmiset]], jotka saattavat joutua työskentelemään jopa alustoja vastaan saadakseen viestinsä läpi. (save-game: "seivi")

Kenties joku tuo juhliin kissan, koiran tai muun eläimen. Tämä on tavallaan ihaninta, mitä voi tapahtua. Se voi kuitenkin sekoittaa sosiaalisen tilanteen eri tavalla. Jos yritetään puhua jostakin vaikeasta tai tärkeästä asiasta, se ei välttämättä onnistu hetkenä, jolloin kaikki ovat eläinsöpöilyn vallassa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/cattus.jpg> </div> Minä rakastan eläinvideoita. Mutta jotain kummaa siinä on, miten isoilla alustoilla kaikki mahdolliset aiheet ovat [[läsnä samanaikaisesti->Ja tämä baari on tietenkin kaupallinen tila.]], kissoista kansanmurhaan. (Jos tämä aihe kiinnostaa, pidä silmällä tulevaa osiota päättymättömyyden ongelmasta.) (save-game: "seivi")

Nimeni on Aleksandr Manzos ja olen digitaalisiin peleihin erikoistunut kirjoittaja. Toimin pitkään vapaana toimittajana, mutta nykyään olen päätoiminen kirjailija. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/omakuva2.jpg> </div> Minut tunnetaan parhaiten esseemäisten tietokirjojen tekijänä, joissa käsittelen pelejä omana taiteen ja kulttuurin muotona, johon voi syventyä yhtä lailla kuten kirjallisuuteen tai musiikkiin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kirjakuva.jpg> </div> //Internet oli meidän// on seitsemäs kirjani, mutta se on ensimmäinen, jonka aiheena on muu kuin pelikulttuuri. [[Lista kirjoista.]] [[Kirjoista sanottua.]] [[Palaa takaisin.->alkumateriaalit2]]

Ymmärrän täysin, enkä ole täällä sheimaamassa ketään. Kaikilla meistä on asioita, joissa olemme harjaantuneita, ja asioita, joita emme vain ole koskaan oppineet, tai joita meille on tietoisesti jätetty opettamatta esimerkiksi sukupuolinormien takia, tai joihin on syystä tai toisesta assosioitunut stressi. Kun olin pieni, isäni pakotti minut oppimaan DOS-käyttöjärjestelmän käsittämättömyyksiä, jos halusin pelata tietokoneella. Aikanaan se vitutti aivan huolella, mutta nyt minua ei aikuisena huoleta säätää tietotekniikan parissa. Saatan turhautua ja joutua etsimään tietoa, mutta minulla ei ole kynnystä siirtää soittolistoja musiikkisovelluksesta toiseen. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/dos.jpg> </div> Läheskään kaikilla ei ole kuitenkaan samaa taustaa. Ja sanon tämän uudelleen, ettei menisi ohi: //minäkin// turhaudun todella usein näissä asioissa. Minulla on myös omia [["hölmöjä"]] vaikeuksiani. Google ja kumppanit laskevat juuri tämän tunteen varaan. On vaikea ottaa selvää vaihtoehdoista ja tehdä digitaalisia muuttoja, koska meitä ei ole opetettu siihen, eikä meidän haluta oppivan siihen. [[Miksi hei luopuisit hyvistä ilmaisista palveluista?]] (save-game: "seivi")

No, siitä muodostuikin erikoinen matka. Voisi jopa sanoa, että P̷̮͈̏ẇ̶̩̙̂r̷̰͖͑͘À̵͇r̸̳͐q̶̣̯̊̄ḩ̸̽-̷͕̽j̸̞̲̓̒f̵̥̂ü̵̫͖f̶̼̆i̶̧̊̐f̸̦͙̏u̶͎͒ ̷̗̊b̷͍̉p̴̩̃ͅö̶͕͈͒l̵̤͙͛c̴̪̩̊͂a̵͉̕a̸̹̱͑͠ä̴̛̘̩y̵͖̚͝c̷͚̝̏u̸̜͊͆h̵̼̽u̸̯̲̓͠ on ollut [[vahvin nettiin liittyvä kokemukseni]] viime vuosina. (save-game: "seivi")

Varsinaisesti ei, koska emme voi mitenkään erottaa itseämme ympäristöstämme. Mutta siinä on selvästi aste-eroja. On esimerkiksi luonnollista, että puhumme hieman eri tavalla eri ihmisten kanssa, tai että mukaudumme muiden "vibeen". Uskon, että jokainen meistä tunnistaa jonkun tilanteen, jossa on alkanut mukautua niin voimakkaasti jonkun toisen tahtoon, että on kadottanut jotain olennaista itsestään. Arkinen esimerkki voi olla työpaikka, jossa ei voi esittää liian poliittiseksi katsottuja mielipiteitä tai tuoda esiin todellisia sen hetken tunteita (kuten esimerkiksi totaalista leipääntymistä kyseiseen työhön). Aitoa puhdasta minää ei ehkä ole olemassa, mutta ainakin arkikokemuksessa voimme käsittää, mitä on olla //aidompi// tai //epäaidompi//. [[Netissä tämä eronteko on erityisen epäselvä.->hämärtyvät]] (save-game: "seivi")

Isoilla alustoilla tapahtuu paljon hyvää, mutta he eivät ole varsinaisesti vastuussa näistä hyvistä asioista, eikä heitä loppupeleissä kiinnosta, mikä tuo meidät heidän luokseen. Heitä kiinnostaa huomiomme, koska sillä voi tehdä rahaa. Huomiota saa eniten pelolla, ahdistuksella, vihalla, kaikenlaisella eripuralla. Näitä tunteita on helpointa herättää ihmisessä, [[joka on eristäytynyt muista]]. (save-game: "seivi")

Neocities on avoimen lähdekoodin alusta, kohtuukäytössä ilmainen ja maksullisenakin edullinen ($5/kk), ei sisällä mainoksia, eikä kerää dataa myyntiä varten. Päin vastoin kuin jättialustoilla, sen ideana on kannustaa yksilölliseen luovuuteen algoritmijahdin sijaan. (align:"=><=")+(box:"X")[</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/neocities.jpg> </div>] Neocities ei tarjoa valmiita pohjia, ja sen käyttö vaatii html-koodin opettelua. Minä en osaa ohjelmoida, eikä se ole koskaan tuntunut minusta luontevalta. Kevyt ohjeiden läpikäynti riitti kuitenkin siihen, että sain tehtyä itselleni yksinkertaisen sivun, jolla voin ylläpitää myös tätä lukemaasi teosta. Se riittää, en tarvitse muuta. Kun tajusin, että pystyn vaihtamaan Wordpressin Neocitiesiin, aloin pomppia tuolissani ja heiluttaa nyrkkejä ilmassa. "Jes jes jessssss", sihisin tietokoneelleni. Minusta tuntui kuin olisin vapautunut jostain raskaasta taakasta. Yhtäkkiä sain netistä suodattamatonta [[hyvää fiilistä->inspiroitunut]]. Olin suorastaan [[inspiroitunut]]. (save-game: "seivi")

Nettijättien kisassa ei varsinaisesti ole kyse randilaisesta kilpailusta, jossa parempi tuote voittaa. Se on lähempänä kolonialismin mallia, jossa pyritään ensimmäisenä valtaamaan "uusi" maaperä. Nopeus on valttia, koska kun kaikki maa on otettu haltuun (eli yhteinen yksityistetty), asetelman muuttaminen ja sosiaalinen liikkuvuus muuttuu sata kertaa vaikeammaksi. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/americanprogress.jpg> </div> (John Gastin maalaus //American Progress// vuodelta 1872.) [[Mitä Alex Zhu, entinen TikTokin johtaja ja sitä edeltäneen Musical.lyn perustaja, sanoisi tästä?]] (save-game: "seivi")

{ (set: $name2 to "") (print: "Läheisesi nimi: ") (input: bind $name2) (link-goto: "Noin") }

Haluan kertoa sinulle Redditistä, joka minulle on yksi modernin internetin isoja mysteerejä. Yhtäältä se edustaa monia niistä asioista, joita olen toistuvasti kritisoinut. Sen perustaja halusi muuttaa maailmaa (ja tämä on suora lainaus) "lupaa kysymättä". Alustan toimintaperiaate on jokaisen viestin arvottamisessa ja siten ikuisessa huomiokilpailussa. [[Ja sitten toisaalta...->RedditC]] (save-game: "seivi")

Metsäversen piti olla Facebookin emoyhtiön Metsän seuraava vallankumouksellinen juttu. Panostuksen suuruudesta kertoo jo koko firman nimen vaihto Metsäksi. Metsäversen oli tarkoitus olla virtuaalitodellisuus, jonka vetonaulana oli läsnäolo – tuntu siitä, että on muiden kanssa samassa jaetussa tilassa. Palveluun sijoitettiin enemmän rahaa kuin mitä minä ja sinä pystymme käsittämään, ja se on ollut alusta asti taloudellinen floppi. Palveluun ei ole yksinkertaisesti saatu käyttäjiä. Tämä ei ole mikään ihme, sillä sen käyttö vaatii virtuaalilaseja, jotka ovat paitsi kalliita myös verrattain kömpelöitä käyttää (ja saavat osan ihmisistä voimaan pahoin). </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/metaverse2.jpg> </div> Some jyrää osin, koska älypuhelin on niin helppo väline. Virtuaalilasit ovat liikaa jopa monille hc-peliharrastajille, jotka yleensä ensimmäisenä ovat kiinnostuneita uudesta tekniikasta. Metsä halusi uskoa siihen, että Metsäverse olisi niin kuumaa kamaa, että se popularisoisi virtuaalilasien käytön – joita Metsä on tietenkin itse kehittänyt ja valmistanut ostettuaan alan edelläkävijän Oculuksen vuonna 2014, ettei firmalla olisi kilpailijoita. Mutta olisiko Metsäverse sittenkään lähtenyt käyntiin, [[vaikka hankala teknologia ei olisi ollut esteenä]]? (save-game: "seivi")

Oletko koskaan halunnut asiaa, jonka olet tiennyt olevan sinulle haitaksi? Onko sinulla ollut tilanteita, jossa et ole pystynyt vastustamaan kiusausta tehdä jotain,mikä on johtanut ongelmiin myöhemmin? Koetko koskaan, että nopeiden halujen tyydyttäminen estää sinua toimimasta syvempien halujesi eteen, jotka kysyvät enemmän vaivaa? Ärsyttääkö sinua ikinä, että harhaudut pois jostain, mitä olit oikeasti aikeissa tehdä? [[Kyllä.->sinua saattaa]] [[Ei.->olet onnekas]]

Kiitos luottamuksesta! Vastauksesi on tallennettu ... (text-style:"fade-in-out")[sydämeeni] [[♡->sydämeeni.]] (save-game: "seivi") (set: $close to "yes")

Nettiin ladataan joka hetki niin paljon tavaraa, että sitä on ihan aiheellista suodattaa jotenkin. Ja toki välillä suositukset osuvat nappiin tai luovat positiivisia ilmiöitä. Käyttääkseni kevyttä esimerkkiä: minä käytin hetki sitten Instagramia lähinnä eläinvideoiden katseluun ja myönnettävä on, että se oppi hyvin makuni. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/plasticlove.jpg> </div> Olen myös kiitollinen japanilaisen City Popin henkiinherätyksestä, kun joskus aikaa sitten YouTuben algoritmi alkoi nostaa vanhoja klassikkobiisejä jopa minun kaltaisen taavin huomioon. Mariya Takeuchin //Plastic Love// vuodelta 1984 nousi nettisensaatioksi vuosikymmeniä sen jälkeen, kun kappale oli jo vaipunut unohduksiin. Pelkkä algoritmittomuus ei myöskään automaattisesti takaa, että ihmiset eivät yrittäisi manipuloida [[systeemiä->ei uutta]]. Yksi lempiesimerkkini tästä ovat [[limainfluensserit]]. (save-game: "seivi")

Olet ehkä huomannut, että en hirveästi viittaa tässä teoksessa tutkimustuloksiin tai statistiikkoihin. Tein tämän ratkaisun, koska melkein aiheesta kuin aiheesta on olemassa lukuisia tutkimuksia, joilla saattaa olla vaihtelevia tuloksia, enkä minä välttämättä osaa erottaa, mitkä niistä ovat luotettavampia. En välttämättä ole edes tietoinen tutkimuksista, jotka saattaisivat kumota päätelmäni. Isoja väitteitä esittelevissä tietokirjoissa, Pinkerin //Village Effect// mukaan lukien, on tietysti se ongelma, että tutkimustuloksia voi esitellä valikoivasti oman näkemyksensä tueksi. Siksi esitän Pinkerin näkemykset nimenomaan hänen näkemyksinään, joiden päälinjat käyvät järkeen omaa elämänkokemustani vasten, ei absoluuttisena totuutena. Siksi haluan myös seuraavaksi tiivistää muutamia ydinpointteja [[Robin Dunbarin]], Samantha Rockey ja Tracey Camillerin kirjasta //The Social Brain//. Tämä kirja on tarkoitettu yritysjohtajille, jotka haluavat tehostaa ja parantaa työyhteisöjensä toimintaa. [["Ihmiset kaipaavat..."]] (save-game: "seivi")

Mitä ajattelet tästä, $name? [[A]]: Tuo lainaus ilmaisi asian vähän äärimmäisesti, mutta olen kyllä kokenut, että somessa joskus katoaa kontrolli. Silleen etten ihan hallitse, mitä teen siellä tai kuinka paljon aikaa siihen menee. Eikä se tunnu kovin hyvältä. [[B]]: No oli se aika äärimmäisesti esitetty. En ole mikään internetin uhri, joka on muodostanut traumasiteen Zuckerbergin kanssa. Käytän nettiä lähinnä juttuihin, jotka tuovat voimaa ja lähentävät muihin. [[C]]: Myönnän että olen tai olen joskus ollut jossain määrin someriippuvainen. Siis sellaisella tavalla, että tiedän käyttäväni siihen suhteettomasti aikaa verrattuna muuhun, tai se on aiheuttanut ongelmia läheisteni kanssa. [[D]]: Se on jotenkin niin outo ajatus, että vahingolliset asiat olisivat koukuttavia. Eikö ihminen yleensä halua lopettaa toimintaa, jossa kadottaa kontrollinsa? [[E]]: Mitä //sinä// ajattelet? (save-game: "seivi")

Minulle Reddit on yksi modernin internetin suurimpia mysteerejä. Yhtäältä se edustaa monia niistä asioista, joita olen toistuvasti kritisoinut. Sen perustaja halusi muuttaa maailmaa (ja tämä on suora lainaus) "lupaa kysymättä". Alustan toimintaperiaate on jokaisen viestin arvottamisessa ja siten ikuisessa huomiokilpailussa. [[Ja sitten toisaalta...->RedditC]] (save-game: "seivi")

Oman digitaalisen historian yksityinen arkistointi, muilta piilottaminen, tai mahdollisesti jopa harkittu tuhoaminen on teko, jonka voimaa on vaikea sanallistaa, mutta tunnetasolla se voi olla hyvinkin intensiivistä. Tunteet eivät välttämättä aina kerro, miksi jokin on tärkeää, mutta ne paljastavat hyvin sen, mikä on merkityksellistä. Se, että poistan vanhat sometilini, ei käytännössä muuta mitään. Lähinnä menetän henkilökohtaisia tallenteita, joita en ole tähän mennessä kokenut kiinnostavaksi tonkia. Teon emotionaalinen lataus on kuitenkin suuri. Tilien poisto tuntuu siltä, että tekee jotain väärää ja kiellettyä. Mutta samalla se vapauttaa ja voimaannuttaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tilinpoisto2.jpg> </div> En osaa selittää. Mutta vaikka en osaa, se on silti totta. Teko orientoi minua. Mennyt digitaalinen minä ei ollut mikään feikki minä, mutta [[jotenkin se myös rajoitti minua->pelkkä digitaalinen ei riitä]]. (save-game: "seivi")

No juu! Kesäkuussa 2016 tapahtui ratkaiseva äänestys ja maaliskuussa 2017 siitä tehtiin virallinen ilmoitus EU:lle. Tarkoitukseni ei ole tässä sanoa, että YouTuben päätös kiihdyttää kymmenkertaistaa katselumäärät vuosien 2012 ja 2016 olisi yksinään johtanut Trumpin vaalivoiton tai Brexitin kaltaisiin ilmiöihin. Tuona ajankohtana alettiin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten isojen alustojen algoritmit järjestelmällisesti levittävät valheellisen tiedon, vihapuheen ja vastakkainasettelun kyllästyttämää sisältöä. Kun puhutaan isoista yhteiskunnallisista järistyksistä, ei ole useinkaan helppoa sanoa, että yksi asia johtaa suoraan toiseen. Mutta [[aggressiivisilla algoritmeilla]] oli //osansa// sen (oikeistolaisen) materiaalin levittämisessä, joka vaikutti suuren yleisön mielipiteisiin. (save-game: "seivi")

Käyttäjäkokemuskonsultti Chris Nodder on kirjoittanut aiheesta kehutun kirjan nimeltä //Evil by Design//. Se on käyttöopas, jossa Nodder käy läpi sen ajana (2013) netin tapoja manipuloida ja koukuttaa käyttäjäänsä. Kirjan sisältö on jaoteltu kuolemansyntien mukaan, eli se käy läpi, miten vedota esimerkiksi käyttäjän ylpeyteen tai laiskuuteen. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/evildesign.jpg> </div> Puhe 𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔰𝔱𝔞 ja synnistä on toki markkinointikikka ja tapa saada kirjailijalle huomiota (joka ilmiselvästi toimii, koska tässä minäkin puhun siitä). Ja silti, liioittelun ja ironian kaltaisten asioiden taustalla on usein ripaus totuutta. Sekä Nodder että hänen yleisönsä ymmärtävät, että toimivissa ja yleisesti käytetyissä nettialustojen ratkaisuissa on jotain ilkeää. Tai käännetään aihe kysymysmuotoon: onko näissä ratkaisuissa kyse käyttäjien aidosta ymmärtämisestä, empaattisuudesta, halusta löytää tasapaino heidän hyvinvoinnin ja oman toimeentulon välillä? Tähän on hyvin helppo vastata kieltävästi. Mistä niissä on siis kyse? Mitä lopulta on sokea oman edun ajaminen? [[Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö?]] (save-game: "seivi")

Mainosblogit saattavat vinkata oikeaan suuntaan. Mutta kun tajuaa mikä niitä motivoi, on vaikea välttyä niljaiselta tunteelta aineistoa kahlatessa – tunnetta siitä, että jälleen kerran muuttuu jonkun toisen rahanansaintaoperaation kohteeksi. Tätä tarkoitan, kun puhun siitä, miten Redditin kenties tärkein arvo on siinä, miten siellä ihmiset puhuvat toisille ihmisille. Kenties on parempi sanoa, että he puhuvat toisilleen //ihmisinä//, ei jonkin tuotteen salakavalina myyjinä. Jälleen: Redditissä on perustavanlaatuiset ongelmansa ja itse alusta on tietenkin kaupallinen hanke, mutta siitä huolimatta siellä voi tuntea jotain [[kontaktilta ja avunannolta tuntuvaa]] ilman taka-ajatuksia. (save-game: "seivi")

Se, että sisältöä aletaan kuluttaa enemmän, ei tarkoita automaattisesti, että kyseinen sisältö on hyvää, hyödyllistä tai merkityksellistä. Se voi toki olla sitäkin, mutta ensisijaisesti algoritmi tarjoaa ihmisille sitä, mitä se luulee heidän eniten haluavan. Toteuttamalla näitä haluja sen tarkoituksena on saada ihmiset viettämään [[enemmän aikaa->luojansa]] alustalla. [[No onko tämä sitten huono asia?]] (save-game: "seivi")

BBS:t tai suomalaisittain "purkit" tapahtuivat ennen minun aikaani, joten en osaa sanoa, missä määrin kauniit muistelut vastaavat todellisuutta. Mutta hakkerihistorian tavoin BBS-kulttuuri muistuttaa minua siitä, [[miten asiat voisivat olla toisin]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pelitbbs.jpg> </div> Viehätyn ajatuksesta paluusta rajatumpiin ja paikallisempiin verkkoihin. Pieni on kaunista, kun kyse on aidosti merkityksellisten suhteiden solmimisesta. Hämmästelin jossain vaiheessa, miksi niin monella YouTuben pikkukanavalla tai niche-podcastilla tuntui olevan oma Discord. No, juuri siksi, koska vain pienissä ryhmissä voi lopulta tapahtua aitoa ja pitkäkestoista kanssakäymistä. Ihmismieli ei yksinkertaisesti pysty pitämään läheisenä loputonta määrää ihmisiä, ja mitä enemmän jäsenmäärä paisuu, sitä vaikeampaa on säilyttää samanhenkisyys. Globaaleissa alustoissa on tietenkin omat vahvuutensa, joita ei muualta saa, mutta [[ne eivät tunnu kerhoilta tai klubeilta]]. (save-game: "seivi")

Mitään tämän teoksen sisällöstä ei ole luotu generatiivisella tekoälyllä. Muutamissa osioissa olen käyttänyt Microsoft Wordin Copilotia kirjoittamaan sanelemiani tekstipätkiä puhtaaksi, mikä käytännössä tarkoitti välimerkkien lisäämistä ja sanelussa yhteen liimautuneiden tai katkenneiden lauseiden erottelua. Kokeilin tätä työtapaa terveyssyistä vähentääkseeni käsillä tehtävää mekaanista työskentelyä. Hylkäsin sen kuitenkin nopeasti, koska jouduin silti käymään Copilotin korjaamat osiot yhtä tarkasti läpi uudelleen. Valmis teksti on editoitu niin moneen kertaan, että nämä vähät osiot ovat lopulta kaikki käsialaani, eikä Copilot alun alkaenkaan lisännyt mitään, vaan teki vain raakasaneluista luettavampia. Kirjoitan tämän tähän auki yksityiskohtaisesti, koska haluan, että tekoälyn käytöstä ollaan läpinäkyviä luovalla alalla. Jos esimerkiksi kirjailija generoi osan materiaalistaan koneella, päätöksen takana pitää seistä sen verran, että sen myös kertoo lukijalle. [[Palaa takaisin.->alkumateriaalit2]]

(align:"==>")[//$name on edennyt: 8%//] Olet saapunut isoihin juhliin. Tai oikeammin //isoimpiin//. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/bileet.jpg> </div> Kaikki ovat paikalla täällä. Ja kaikkien tulee noudattaa [[tiettyjä käytäntöjä]]. (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 47%//] (align:"=><=")+(box:"X")[Runo: Ei me olla [[monopoli]] vaikka vähän oltaisiin] (save-game: "seivi")

(save-game: "seivi") (align:"=><=")+(box:"X")[Hengitä, $name. [[Kerran.]]]

Hienoa, olet true old school! Netin alkuaikoina piratismia eli laitonta kopiointia vastustettiin kovin äänin sanoen, että se tuhoaa muusikoiden toimeentulon. Tässä suhteessa Spotify ei välttämättä eroa olennaisesti piratismista, sillä artistien pitää kerätä [[poikkeuksellisia kuuntelumääriä saadakseen edes jotain tuloja->poik3]]. Käytännössä sen voi nähdä laillistettuna musiikintekijöiden työn riistona. (align:"==>")["Tästä näkökulmasta striimausalustat loivat yhteisvaurauden ja ihmisten välille uuden maksumuurin, jonka tuottama arvo valuu jälleen kerran harvojen taskuihin. Alustat onnistuivat erityisen hyvin ihmisten halujen tarkastelussa ja kaappaamisessa. Piratismin moralisoinnin ja pelkäämisen rinnalle löydettiin tapa tulla piratismin kaltaiseksi, mutta paremmalla käyttöliittymällä." (Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru: //Mikä internetiä vaivaa?//)] Lainatakseni vanhaa Nirvanan biisiä, Spotify suoritti operaation nimeltä "invasion of our piracy". [[Eikö samalla logiikalla kirjastojärjestelmäkin ole laillistettua piratismia?]] [[Mihin näiden yritysten valta oikein perustuu?]] (save-game: "seivi")

Tarkoitukseni ei ole sanoa, että YouTuben päätös kiihdyttää kymmenkertaistaa katselumäärät vuosien 2012 ja 2016 olisi yksinään johtanut Trumpin vaalivoiton tai Brexitin kaltaisiin ilmiöihin. Tuona ajankohtana alettiin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten isojen alustojen algoritmit järjestelmällisesti levittävät valheellisen tiedon, vihapuheen ja vastakkainasettelun kyllästyttämää sisältöä. Kun puhutaan isoista yhteiskunnallisista järistyksistä, ei ole useinkaan helppoa sanoa, että yksi asia johtaa suoraan toiseen. Mutta [[aggressiivisilla algoritmeilla]] oli //osansa// sen (oikeistolaisen) materiaalin levittämisessä, joka vaikutti suuren yleisön mielipiteisiin. (save-game: "seivi")

Mitään virusta ei ole, tietenkään. Mutta tuo lause sai luultavasti sinut silti hetkeksi pysähtymään ja miettimään, mistä on kyse. Tätä on huomion kiinnitys yksinkertaisimmillaan. Samalla tavalla joku voi kesken juhlien joku yhtäkkiä huutaa, että käynnissä on tulipalo!!! Pikaisen tutkimisen jälkeen huomaamme, että mitään tulipaloa ei ole. Hämmästelemme huutajan toimintaa, kenties paheksumme hänen motiivejaan. Mikrofonin toiminnalle sillä ei ole kuitenkaan väliä. Palosta huutelijan ääni on nyt voimistunut, koska niin tämä teknologia on suunniteltu. Sisällön merkityksellä ei sinänsä ole väliä. Tärkeintä on, että se herättää voimakkaita tunteita. Nämä tunteet yliviivaavat kaiken muun sillä hetkellä ja entisestään voimistavat puhujan äänenvoimakkuutta. Mikrofonin voimakkuus alkaa itsessään käännyttää lisää kuuntelijoita [[huutelijan]] puoleen, koska se on merkki suosiosta. (save-game: "seivi")

Täällä taas. Pidä hauskaa! [[Mitä oikeasti tarkoittaa, että tämä on interaktiivinen?]] [[Miksi et ole vain kirjoittanut asiaasi suoraan kuten tavallisessa kirjassa?]] [[…ei kai tätä ole kokonaan kirjoitettu tällaiseen sinutteluhöpöttelyn muotoon?]] [[Onko tämän teossa käytetty tekoälyä?]] [[Mutta kuka sinä olet? Kenen tekstiä oikein luen?]] Kun olet valmis, paina alla olevaa linkkiä. >> [[Aloitetaan!->nimi]] << (save-game: "seivi")

Pakko tosin myöntää, että tämä viisaus ländäisi paremmin, jos Jeesuksen käyttämä esimerkki tässä ei olisi isännän tahtoa uhmaava palvelija (oikeasti orja). "Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. Jos taas palvelija tietämättään tekee sellaista, mistä rangaistaan raipoin, hän pääsee vähillä iskuilla. Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan." (Luukas 12:47-48) [[Takaisin.->En tiedä, olenko aivan samaa mieltä tästä kaikesta.]]

Kaikista tämän teoksen taustatutkimuksessa vastaan tulleista jyväsistä tämä on ehkä suosikkini. Zuckerbergin luotsaama Meta on vaikuttanut mittaamattomasti käsitykseemme yksityisyydestä viime vuosikymmenten aikana. Metan alustat eivät vain kannusta meitä jakaman itsestämme kaikkea muille, ne myös keräävät meistä niin paljon dataa kuin mahdollista voidakseen käyttää tätä tietoa kaupallisiin tarkoituksiin [[(esimerkiksi mainostaakseen minulle erästä hyvin spesifiä K-Marketia, joka sattuu olemaan kumppanini lähikauppa)]]. Onko muiden yksityisyyden tuhoamisella vaurastuneella henkilöllä oikeus omaan yksityisyyteen? Miten ihminen, jolla ei ole 30 miljoonaa dollaria, voisi parantaa yksityisyyttään? Mikä olisi virtuaalinen vastine kotien ostamiselle oman kodin ympäriltä? [[Siirry viimeiseen aiheeseen tässä osiossa.->K5]]

Muistan yhä, miten joskus yli 15 vuotta sitten yritin pelata erästä vanhempaa pc-peliä, joka ei suostunut yhteistyöhön modernilla käyttöjärjestelmällä. Tarinassa pääsi etenemään niin pitkälle, että siihen oli jo täysin sitoutunut, mutta sitten peli lakkasi toimimasta, ja joka kerta samassa kohdassa. Onnistuin puolivahingossa keksimään epätodennäköisen ratkaisun, jolla jumituksen pystyi välttämään ja pelaamaan pelin loppuun saakka. Kirjoitin löydöstäni foorumille, jossa muut pelin fanit kipuilevat saman ongelman kanssa. Yksi heistä vastasi viestiini: "You are my hero." </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/gk3.jpg> </div> En tiedä tämän kohteliaisuuden kirjoittajasta mitään. Koko episodi tuntuu nykysilmin turhanpäiväiseltä. Mutta muistan nuo sanat edelleen. Muistan sen, että joku arvosti anonyymia panostani tämän pientä piiriä koskevan pulman selvittämiseen. Tätä on auttamisen voima. Ei sen väliä, mitä tarkalleen ottaen tekee. [[Väliä on sillä, että välittää.->pystymme yhdessä johonkin]] (save-game: "seivi")

Olen jäänyt miettimään jostain kuulemaani ajatusta, että sisällöntuottajista voi päätellä jotain katsomalla heidän yleisöään. Toki kaikille tulee pakostakin aina myös asiattomia kommenteja, mutta yleisö voi silti olla eräänlainen Dorian Greyn muotokuva, jotain, mikä paljastaa tekijän todelliset kasvot. Olen hiljattain lakannut seuraamasta kahta tekijää, joita olen aiemmin suurkuluttanut, koska heidän sävynsä on muuttunut hiljalleen ilkeän ja omahyväisen suuntaan. Ei suoraan, mutta pinnan alla kuplien, ja etenkin kommentteihin heijastuen. Kenties seuraajat kokevat voivansa antaa palaa, kun heidän suosikkinsa kulkevat samaiseen suuntaan. Minä olen yrittänyt olla liki itsetarkoituksellisen ystävällinen ja lempeä. Teen tätä ihan jo siksi, koska haluan olla vastavoima kulttuurille, jossa tehdään tiliä sen kustannuksella, että maailmaan pumpataan lisää vihaa. Tämän on pakko ainakin osin heijastua yleisöön. Todellinen keskustelu on aina [[vastavuoroinen ja neuvotteleva prosessi]], jossa reagoidaan vastapuolen energiaan. (save-game: "seivi")

Kaikki se tietotekniikka, jota käytämme päivittäin niin työntekoon, arjen pyöritykseen kuin ihmissuhteiden ylläpitoon, on sotateollisuuden kaikua. Tarkoitan tällä sekä itse laitteita että niiden tapaa muuttaa [[mikä tahansa asia numerovetoiseksi järjestelmäksi]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/colossus.jpg> </div> (Dorothy Du Boisson ja Elsie Booker käyttämässä Colossusta, maailman ensimmäistä digitaalista tietokonetta, vuonna 1943. Konetta käytettiin murtamaan saksalaisten salainen koodi toisen maailmansodan aikana.) (save-game: "seivi")

Yhtäältä se edustaa monia niistä asioista, joita olen toistuvasti kritisoinut. Sen perustaja halusi muuttaa maailmaa (ja tämä on suora lainaus) "lupaa kysymättä". Alustan toimintaperiaate on jokaisen viestin arvottamisessa ja siten ikuisessa huomiokilpailussa. [[Ja sitten toisaalta...->RedditB]] (save-game: "seivi")

Yhtäältä se edustaa monia niistä asioista, joiden päälle olen kipannut niin paljon kritiikkiä. Sen perustaja halusi muuttaa maailmaa (ja tämä on suora lainaus) "lupaa kysymättä". Alustan toimintaperiaate on jokaisen käyttäjän jokaisen viestin arvottamisessa ja siten ikuisessa huomiokilpailussa. [[Ja sitten toisaalta...->reddit2]] (save-game: "seivi")

Reddit on yksi netin hyödyllisimpiä sivuja, kun tarvitsee spesifejä neuvoja lähes mihin vain. Luultavasti joku on jo hakenut neuvoa juuri tähän pulmaan, jolloin siitä löytyy valmis keskustelu vastauksineen. Hassua kyllä, tämä tekee Redditistä sekä ajankohtaisen että ajattoman. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/leavingmeta.jpg> </div> Tietysti siellä on myös paljon roskaa, mölinää ja väärää tietoa. Mutta siitä huolimatta ainakin minulle Redditillä on toisinaan suuri käytännön merkitys. [[Eikä kyse ole edes siitä, että sieltä saisi aina parhaat vastaukset.]] (save-game: "seivi")

Reddit on yksi netin hyödyllisimpiä sivuja, kun tarvitsee spesifejä neuvoja lähes mihin vain. Luultavasti joku on jo hakenut neuvoa juuri tähän pulmaan, jolloin siitä löytyy valmis keskustelu vastauksineen. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/leavingmeta.jpg> </div> Tämä tekee Redditistä hassusti sekä ajankohtaisen että ajattoman. Sen keskustelut syttyvät ja sammuvat hetkessä, mutta kaikki ne jäävät talteen, ja niiden hyötyarvo saattaa säilyä vuosia. Tietysti siellä on myös paljon roskaa, mölinää ja väärää tietoa. Mutta siitä huolimatta ainakin minulle Redditillä on toisinaan suuri käytännön merkitys. [[Eikä kyse ole edes siitä, että sieltä saisi aina parhaat vastaukset.]] (save-game: "seivi")

Omasta Redditin käytöstäni olen huomannut, että usein ensimmäisenä vastanneet nousevat huipulle vastauksen laadusta riippumatta, koska he saavat ensimmäisenä tykkäyksiä. Tämä tarkoittaa, että useimmat ihmiset näkevät nämä viestit selaamatta ketjua alaspäin, mikä antaa niille etulyöntiaseman muihin, kenties mietitympiin vastauksiin verrattuna. Suosioon vaikuttaa siis olennaisesti vastaamisen nopeus. [["Palataksemme Reseteraan..."->"Toisekseen..."]] (save-game: "seivi")

Robin Dunbar on tunnettu käsitteestä Dunbarin luku, jonka mukaan yksilö voi ylläpitää sosiaalisia suhteita korkeintaan noin 150 muun ihmisen kanssa. Tällä tarkoitetaan suhteita, joissa tiedetään, kuka kukin henkilö on ja missä suhteessa hän on kaikkiin muihin ihmisiin tässä ryhmässä. Riippumatta siitä, onko sosiaalisten suhteiden maksimäärä tarkkaan 150 vai jotain muuta, kognitiivisella kapasiteetillamme on varmasti jokin yläraja. Kuinka monta aidosti syvää ystävyys- tai rakkaussuhdetta pystyy esimerkiksi ylläpitämään samaan aikaan? Oli Dunbarin luku mikä vain, sen olemassaolo on [[kiinnostava nykyisen internet-elämämme kannalta]], jossa olemme päivittäin yhteyksissä todella laajaan joukkoon ihmisiä. (save-game: "seivi")

Mikä tulee olemaan lopputulema ikuisen kasvun haaveen ja fyysisen maailman realiteettien ristiriidassa? Kuinka isoja serverifarmeista voidaan tehdä? [[Miksi teknologiayritykset toimivat niin kuin huomista ei olisi?]] Eikä YouTube tietenkään ole koko internet. Kaikki mikä meillä on yhden näpäytyksen päässä netin aineettomassa ihmepilvessä, on oikeasti tallennettuna fyysisellä levyllä jossain päin maailmaa. Kaiken tämän pitää myös liikkua silmänräpäyksessä. Maapallon valtameret ovat niin valtavia, että niiden ylittäminen oli joskus maailmaa muuttava uroteko, mutta nyt niitä pitkin kulkee kilometreittäin kaapeleita, jotka liikuttavat kissavideoita ympäriinsä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/geocat.gif> </div> Puhumme paljon lentoliikenteen ja eläinmaatalouden saastuttavuudesta ja hyvä niin, mutta [[tietotekniikan panos elinympäristömme kuormittamiseen]] pitäisi ottaa osaksi keskustelua. (save-game: "seivi")

Olen lainannut tässä teoksessa paljon New York Timesin tutkivan reportterin Max Fisherin kirjaa //The Chaos Machine// (koko nimeltään //The Chaos Machine: The Inside Story of How Social Media Rewired Our Minds and Our World//), koska se on niin syväluotaava katsaus Metan kaltaisten yritysten toimintaan. Voin nostaa tähän muutaman otteen, jotka havainnollistavat, mitä tapahtuu sliipattujen sovellusten taustalla. Esimerkiksi tällaista koronavuodelta 2020: (align:"==>")["Koko tuon kevään ajan, Covidiin liittyvien valheiden ja huhujen levitessä, sosiaalisen median isot nimet vakuuttelivat [[tekevänsä kaikkensa]]. Sisäiset asiakirjat viittasivat kuitenkin siihen, että huhtikuuhun mennessä Facebookin johtajat tajusivat, että heidän algoritminsa kiihdyttivät vaarallista misinformaatiota, että he olisivat voineet pysäyttää ongelmaa dramaattisesti nappia painamalla, ja että he kieltäytyivät tekemästä niin, koska he pelkäsivät sen vahingoittavan alustan liikennettä. Yrityksen tutkijat saivat selville, että "sarjauudelleenjaot" – postaukset, joita jaettiin toistuvasti eteenpäin käyttäjältä käyttäjälle – sisälsivät todennäköisemmin väärää tietoa. Algoritmi katsoi niiden olevan otollisia viraaliselle leviämiselle, ja tehosti niiden ulottumista keinotekoisesti. Facebookin tutkijat havaitsivat, että pelkästään tämän tehostuksen poiskytkentä hillitsisi Covid-aiheista misinformaatiota 38%. Mutta Zuckerberg torppasi sen."] [[Lisää.]] [[Riittää, kiitos.->Tapaus Jean Valjean.]] (save-game: "seivi")

Väärin, kapitalismi on syönyt hyvän osan internetin salaperäisyydestä. Onko viihdyttäminen sitten väärin? Haittaako se niin paljon, jos pitää vähän hauskaa ja saa odottamattomia hakutuloksia? Pelkässä hauskuuttamisessa ei ole mitään ongelmaa. Ei elämää kuulu elää myrtsinä. Ongelma on siinä, miten tällä tavoin viritetty algoritmi alkaa puskea esiin [[kaikkea muuta kuin]] hauskaa sisältöä, koska se sattuu kiinnittämään parhaiten huomion. (save-game: "seivi")

Viimeisin aktiivinen internet-vaiheeni on q̸̳̲̇͆u̷͎̳͛͌u̷̪̟͝ľ̶̨̪ž̵̯͌ ̴̯̐ḣ̷̳̚q̴̙͊ͅl̶̻̪̎̕ẕ̸͒̉l̶͖̣̓̋v̸͋͜s̶͉͛m̶͓͔̓̔ ̴̧̜͊r̶͍̍b̷̰̀͝b̵͈͊w̵͉̲̉͛ű̷͈͜r̸̟̾͗b̷͍͉̚ḭ̴͖̊̈́į̴̗̇͌b̵͉̄͛. Se on siinä mielessä oudoin vaihe, koska koen siinä sekä esittäväni eniten roolia että olevani eniten oma itseni. Tästä lisää myöhemmin, [[mutta ensin...]] (save-game: "seivi")

Minä vietän paljon aikaa itsekseni ja minulla on monia harrastuksia ja kiinnostuksia, joiden parissa viihdyn hyvin keskenäni. Pitkään ajattelin, että suorastaan tarvitsen runsaasti omaa aikaa palautuakseni sosiaalisesti. Jossain vaiheessa ymmärsin tämän johtuvan siitä, etten aina osannut olla aivan oma itseni muiden seurassa, enkä asettaa terveitä rajoja. Kun pääsin yli pahimmista ongelmistani, yhtäkkiä palautumisen tarve lähes katosi. Toki edelleen väsyn ja välillä haluan vain möllöttää pitkän seurustelun jälkeen, mutta kukapa meistä ei? Nykyään oikeastaan kaikki oleilu läheisten tyyppien kanssa on pelkkää plussaa. Mitä enemmän aikaa vietän yksin, sitä huonommin voin ja sitä vähemmän pidän itsestäni. Ystävien kanssa oleminen on kuin lääkkeen nauttimista. Toistuvat ajatuskelat vaimenevat. Krooninen kipu tai ainakin sen huomioiminen katoaa. Rentoudun ja tunnen olevani enemmän elossa. Kaikessa on jotenkin [[enemmän järkeä]]. (save-game: "seivi")

Saatoin mennä tuossa pikkuisen henkilökohtaisuuksiin, mutta toisaalta algoritmien voi sanoa tekevän niin jokaiselle meistä. Ajattelumme muuttuu sen myötä, mitä näemme. Algoritminen some on peilitalo, joka palkitsee tiettyjä käyttäytymismalleja tavalla, joka ei aina edusta oikeaa ihmisten kanssakäymistä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/enkeli.jpg> </div> Tässä kohtaamme yhden internetin perustavanlaatuisista ristiriitaisuuksista: hallinnan tunnun. Some perustuu jatkuvaan valintojen tekoon, mutta vain osalla valinnoista on merkitystä, eikä niilläkään välttämättä sellaista mitä kuvittelee. Sen todellinen toimintamekanismi on kätketty meiltä. Aidon hallinnan puuttuessa luomme omia tekniikoita. Yksi näistä on [[virran kuratointi->Algoritmit: Osa II]].

"Toki toimin osakeyhtiölain mukaisesti", kuten drooneja valmistavan israelilaisen Elbit Systemsiin töihin siirtynyt puolustusvoimien kenraali Mikko Heiskanen on todennut. Tämä on minusta melkein vielä paljastavampi kuvaus (text-style:"fidget")[laillisesta pahuudesta] kuin Heiskasen enemmän näkyvyyttä saanut "olen käynyt moraalisen keskustelun itseni kanssa, enkä näe suoraa linkkiä sen kanssa, mitä Israel tekee Gazassa". (Vaikka toki sekin on tarpeeksi paljastava, että jopa Hesarin toimittajat nostivat sen jutun otsikkoon.) (Teija Sutinen & Elina Saarilahti-Guzman, Helsingin Sanomat 6.6.2025: Suomalaiskenraali otti hallituspestin israelilaiselta aseyhtiöltä: "Kävin moraalisen keskustelun itseni kanssa") [[Seuraava.->työelämä5]] (save-game: "seivi")

Henkilökohtaisesti olen ollut jonkin aikaa jumissa puurossa, jossa aina odottaa "parempaa" päivää. Tähän on ollut monta syytä, kuten terveysongelmat, huoli läheisistä ja absurdin hirveä maailmantilanne. Yhtenä päivänä kauhistuin aidosti ajatusta, että pian pitää taas jaksaa puoli vuotta kestävä auringoton, lumeton ilmastonmuutostalvi. Tällaiset asiat lannistavat todella, koska niitä on aika mahdotonta tuosta noin vain ratkaista. Se, mitä voi tehdä, on kuitenkin järjestää hetkiä, joista saa takaisin elinvoimaa. Niiden ei tarvitse olla edes kovin ihmeellisiä. Yhteinen puuhastelu hyvässä seurassa voi riittää. Näihin voi vaikuttaa helpommin kuin elämän isoihin linjoihin, mutta ne voivat antaa tavattoman paljon. Yleinen reaktio matalaan mieleen on alkaa analysoida syitä ja "työstää" itseään, kun vähintään yhtä tärkeää on hakeutua asioiden ja ihmisten pariin, jotka [[palauttavat elämäniloa->ei internetissä]]. (save-game: "seivi")

Yritysten on tuotettava voittoa, sanotaan. Toki ihmisten on saatava tulla toimeen työllään, ja harva meistä pystyy tässä suhteessa toimimaan sataprosenttisen eettisesti kaiken aikaa. Mutta ajoittainen erehtyminen tai pienimuotoinen itsekkyys on aivan eri asia kuin systemaattinen epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä muistuttava toiminta. Varsinkin kun globaalien alustojen tapauksessa se vaikuttaa lukemattomien ihmisten elämään. [[Saisiko alustojen 𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔰𝔱𝔞 jotain konkreettisia esimerkkejä?]] [[Tapaus Jean Valjean.]] (save-game: "seivi")

Charlie Geren kirja //Digital Culture// vuodelta 2002 (eli noin Deus Exin aikalainen) ennusti hyvin internetin kahtiajakautuneen luonteen aikaa ennen algoritmeja tai tekoälyä: (align:"==>")["Uuden digitaalisen median ja verkostojen myötä näemme vilahduksia joko uuden yhteistyötä ja solidaarisuutta lisäävän osallistavan kulttuurin synnystä, tai vaihtoehtoisesti digitaalinen kulttuurimme on vaarassa tuottaa kilpailevien medioiden, melun, itsensä promoamisen ja merkityksettömän ruumiittoman vuorovaikutuksen muodostaman sekasotkun alati atomisoituvassa yhteiskunnassa."] Ja siltikin, kaiken tämän kauhistelun jälkeen, [[minä en halua lähteä internetistä]].

On helppo unohtaa, miten outo osa modernia nettiä on, että kaikki interaktion ja olemisen tavat ovat jatkuvan näkyvän arvioinnin kohteena. Tämä arviointi vaikuttaa suoraan myös siihen, mitä meille näytetään ja miten käyttäydymme, mikä on oikeasti iso juttu. Siispä, yritetään ravistaa unohdus ja [[palataan juhliin]]. (save-game: "seivi")

2010-luvun alkupuolella Facebook siirtyi uuteen koneoppimiseen perustuvaan algoritmiin, joka otti huomioon yli sata tuhatta faktoria näytettävän sisällön valinnassa. Näin Facebook innovoi ja popularisoi nykyisen systeemimme, jossa ihmiskäsi ei enää suoraan valikoi sisältöä, joka vyöryy silmiemme eteen päivästä päivään. Algoritminen valinta levisi nopeasti myös muille isoille alustoille, koska se yksinkertaisesti toimi. Toimimisella tarkoitan sitä, että se lisäsi käyttäjien ja heidän toimintansa määrää. [[Tekeekö algoritmi itsenäisiä päätöksiä?]] [[Onko tämä huono asia?]] (save-game: "seivi")

Kokemus sai muistelemaan myös Tumblria, jonka ensisijainen tarkoitus oli hykerryttävän visuaalisen materiaalin jakamisessa. Havahduin taas nykyhetken kummallisuuteen, kun muistin, millaista oli käyttää alustaa, jossa ei ollut algoritmista aikajanaa, näkyviä seuraajamääriä, tai datankeruuoperaatiota pyörimässä taustalla. Ainakin minun seuraamani tilit tuntuivat keskittyvän ensisijaisesti esteettisyyteen, eikä omaa Tumblr-tiliä pystynyt kovin helposti kaupallistamaan. Kenties tämä on se keskeinen asia, joka todella muutti Internetin [[sydämen ja sielun]] (tai kenties [[kasvot]]). Ennen omalla nettikäyttäytymisellä ei voinut tehdä rahaa tai siellä ei ollut ammattitilejä, kun nyt se on keskeinen osa alustojen toimintaa. (save-game: "seivi")

Tätä kirjoittaessa löydyn toistaiseksi Instagramista omalla nimelläni. Saa laittaa viestiä, jos siltä tuntuu, $name. Välillä olen internetin suhteen erakkomoodissa, mutta enköhän löydy aina jostain. (Tavallaan on kiva ajatella, ettei tiedä missä päin nettiä luuhaa vaikka parin vuoden päästä. Siitä tulee jotenkin toiveikas ja avoin olo sen sijaan, että kaikki jatkuisi niin kuin aina ennenkin.) [[Paluu juhliin.->palataan juhliin]] (save-game: "seivi")

Samalla tavalla jokainen meistä valitsee ja editoi, mitä näkyville laittaa. Ja samalla tavalla siitä välittyvä kuva meistä ei ole tosi tai epätosi, vaan jonkinlainen aitouden ja esityksen yhdistelmä. Suurin ero ei ole kenties laadullinen, vaan määrällinen. Tästä minän esittämisestä on tullut universaalia, kuten Mirzoeff sanoo. Olemme ympäröity sillä. Ja mitä enemmän olemme tekemisissä toistemme kanssa esitysten kautta, sitä kiertyneemmäksi kaikki käy. Jotkut meistä ovat parempia käsittelemään tätä kuin toiset. [[Minä en ole yksi heistä.]] (save-game: "seivi")

Eri ihmiset käyttävät somea hyvin eri tavoilla, ja heidän valitsemansa alustat johdattelevat ilmaisua aina tiettyyn suuntaan. BeReal on TikTokia enemmän, jos ei "aito", niin ainakin kuratoimaton, koska siinä ei voi valita, mitä hetkiä näyttää elämästään. Joten toimittajaesimerkki ei välttämättä tai edes todennäköisesti kuvaa juuri sinun kokemustasi. Olennaista on kuitenkin se, että mikä ennen oli enimmäkseen tiettyjen ammattikuntien tapa olla, on nyt levinnyt kaikkialle. Minän esittämisestä on tullut universaalia, kuten Mirzoeff sanoo. Olemme ympäröity sillä. Ja mitä enemmän olemme tekemisissä toistemme kanssa esitysten kautta, sitä erikoisemmaksi kaikki käy. Jotkut meistä ovat parempia käsittelemään tätä kuin toiset. [[Minä en ole yksi heistä.]] (save-game: "seivi")

Maailmassa on kolme asiaa, joita rakastan yli kaiken. Ne ovat [[puhdas ilma]], [[puhdas vesi]] ja [[auringonvalo]]. Rakastatko sinä niitä, $name? (save-game: "seivi")

Opin paljon uutta tätä projektia tehdessä. Moni asia hätkähdytti, mutta päällimmäinen tunne oli lähempänä varmistumista kuin ihmetystä. Tutkimustyö asetti sekalaisen kasan tietoja, tunteita ja kokemuksia järjestykseen ja osoitti yhteydet niiden välillä. Rakastan uuden oppimisessa ihmeen tuntua, sitä kun jonkin olemassaolo laajentaa tajuntaa. Internetin mekanismien kaivelu oli lähempänä pahuuden arkipäiväisyyden todistamista. [[Yksi asia on kuitenkin jäänyt kummittelemaan mieltäni.]]

Kirjoittamiseen liittyy aina paljon erilaisia pelkoja, ja tämän teoksen kohdalla erityisesti jännittää, onko tekstin sävy liian ränttäävä. Ehkä luin liikaa sellaisia kirjoja kuin Max Fisherin //The Chaos Machine// tai Shoshana Zuboffin //The Age of Surveillance Capitalism//. Niistä tulee ylivirittynyt olo, kuin olisi juonut liikaa [[kahvia]], mikä valuu sitten omaan tekemiseen. Voin ottaa [[pahinta terää->kahvia]] pois sinua varten, $name. (save-game: "seivi")

Victor Hugon klassikkoromaanissa //Kurjat// päähenkilö tuomitaan vuosien pakkotyöhön, koska hän armottomassa köyhyydessä erehtyi varastamaan leivän perheelleen. Tällaista henkilöä ei ole mitään mieltä kutsua pahaksi, koska hän toimi epätoivoisista olosuhteista käsin, jossa ainoat vaihtoehdot ovat joko varastaa tai nääntyä nälkään. Jos Suomessa keskivertopalkkaa nostava henkilö varastaisi ruokaa kaupasta, sitä pidettäisiin röyhkeänä tekona. Ei siksi, että joku satoja miljoonia euroja voittoa tekevä K-ryhmä menisi siitä nurin, vaan koska kyseinen henkilö rikkoo sosiaalisia normeja ja rohmuaa itselleen lisää hyvin mukavasta elintasosta huolimatta. Käänteinen esimerkki: kun sain ensimmäistä kertaa elämässäni oikean vuosiapurahan, ostin sillä kalliin Fairphonen – en siksi, että olisin tarvinnut tai edes halunnut kallista puhelinta (sitä paitsi Fairphone oli heikompi halvempiin kilpalijoihin verrattuna), vaan koska koin eräänlaiseksi velvoitteeksi sijoittaa vähemmän haitallisesti tuotettuun elektroniikkaan, kun minulla oli siihen sillä hetkellä varaa. [[Kuulostaa järkeenkäyvältä.]] [[En tiedä, olenko aivan samaa mieltä tästä kaikesta.]] (save-game: "seivi")

Dopamiininaputtelun ja kokemuspisteiden kaltaiset elementit pysyvät harmittomina niin kauan kun ne eivät saa suhteettoman suurta roolia pelissä, tai niiden ääressä ei vietä liikaa aikaa. Mutta jos niille antaa ylettömästi valtaa, ne voivat aiheuttaa koukuttumista, jossa merkityksettömyyden ja itseinhon tunteet syvenevät sitä mukaa mitä enemmän tunteja touhuun kellottaa. Pelillistämisen ongelma on siinä, että kaikista pelien mahdollisuuksista ja keinoista valittiin nämä kaksi manipulatiivisinta. Sitten ne ulotettiin lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan, oli kyse [[ruokaostoksista]] tai [[nukkumisesta]]. (save-game: "seivi")

Algoritmi itsessään ei varsinaisesti tee päätöksiä. Sen toiminta perustuu sen luoneiden ihmisten käskyihin. Algoritmin tekijä on siis vastuussa siitä, miten algoritmi toimii, olkoonkin että se voi yllättää [[luojansa]]. (save-game: "seivi")

Kun yritin sanoa tietokoneen sanelimeen Thatcher, se luuli, että sanoin //future//, tulevaisuus. Toisella yrityksellä tuli //fracture//, murtuma. [[Murtunut tulevaisuus->Ashton Kutcheria]] on osuvaa vahinkorunoutta. (save-game: "seivi")

E̸̯̼̋b̶̡̤̏ų̸̛̉l̵̮̤̋̐b̴̛̭̏ḿ̵̫ ̶̧̨͗̅z̵̪̝̐̕ä̴̳̫́̽i̷͉͊͐ì̸̯ä̷̺̒ ̶̻͖̚e̵͍̟̒h̵̼̩̉ó̴̧̎w̸̯̒̐m̶̳͈̓ ̵̙̜̓i̵͍̖̿̚ş̴̔̕u̴̒ͅg̶͖͈͂s̸̛͓ạ̵̺̈̎͝i̵̠͆ź̵̡̝̉w̷̢̬͆͂ ̴̖̄w̶͕͠ų̸̺́r̷̢̩͒͝q̴̦̋w̴̞̏̄z̷̘̽̏ź̷̠b̵̠̒͝ḇ̴̨̿,̶̱̈͘ͅ ̷̪̔ṣ̶̽z̴͇̞̅z̷͇̭̾̂ŝ̶͔͝w̴̨̱͠ ̴̮̒̉r̵̻̮̽w̵̡̭͌͊ḿ̵̯̽ͅl̸̜̿̇ͅù̵͔͐u̸̡̖͗̓b̷̘̊ ̴̺̃q̵̭̦̆u̶͙̕s̵̡͌ ̴̢̯̐͆z̸͖̀̿ḥ̶̈́͝ö̸̬̃̀ĩ̴̺̝l̴̲͌e̴̙͗z̴̜̰̈́͝ș̶̃͝w̶̪̅z̵͔͕̈b̸̛̟ ̴̱̤̐͘z̸̫̟͌̓b̵̰̫̽͗w̷̦͌͌ ̷̗̿̓z̶͙̱̉̄l̷̪̀͆ǘ̵͖q̴͇̌̓m̸̰̊u̷̡̓̂ä̸͖͈̌̉e̴̟̒͛z̷͈̮͛s̵̩̗̎ẃ̵͎̒z̸̳͝ä̴̝̬̏̋,̵̰̫͠͝ ̸̯̯̒x̷̝͎̍̈q̷͔̓̉w̸̻̻̾͗i̷͕͔̇̈z̶̡̥̏̀b̸̼̔ ̵̡̮̊s̶͈͐m̸̛̦̒ ̴͂͜q̵̯̈́̐ͅu̴̻͛s̷̡̪͝ ̴̝̜̎w̸̭͝u̴̟̓ȓ̷̜͖̈q̵̱̘̿w̸͈̻̋̏z̶̼̖̊ž̸͔̯b̶̥̩̏̒m̴̹̌̏l̸̙͂ẕ̴̀.̵̭̋ ̴̟̒G̶̱͝b̶̖̩̎z̸̭͓͘ḯ̴͇͠q̸̭̲̌g̵̢̭͋̇b̶̛̪̝̄b̶͗͜ ̵̻̰͊ȯ̷͓b̸̢̄͒ͅw̷͆ͅg̶͇̀̀g̵͔̗͂͠b̶̧̈́͝ ̸̥̯̀̀z̷̳͋̈ẃ̶̨u̷̝͌w̸͉̖͐q̸͚͍͋̾ž̴̰̰z̴̥̑s̵̜̗͑s̴̡̜̏̒m̸̛͚̆w̸̺͉̽͋ :) [[Seuraava.->työelämä6]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Tiedetään hyvin. Maa ei oo kuolemassa, vaan sitä tapetaan. Niiden toimesta, joilla on nimet, osoitteet ja sukulaisia." Vimma: //Antrasiitille//] Sanan "maa" voi tässä korvata sanalla "internet". Sekin on eräänlainen maa. Tämä maa on meidän kaikkien jakama, mutta [[jotkut->voittoa tavoitteleviksi yrityksiksi2]] haluavat sen omiin käsiinsä. (save-game: "seivi")

Tämä tulee itselleni ensimmäisenä mieleen, koska se on se konteksti, josta edelleen voi kuulla puhuttavan hakkereista julkisessa keskusteluissa. Alun perin hakkerit olivat kuitenkin lähempänä ihan vain tietokonekäyttäjää, vain sillä erotuksella, että tietokoneen käyttö oli silloin jotain varsin erilaista kuin nykyään. Hakkeriajattelu määrittää yhä [[elämäämme]]. (save-game: "seivi")

On jotenkin parantavaa tajuta, miten jaettuja jotkut tyytymättömyyden kokemukset ovat. Kyse ei ole vain minusta tai sinusta, vaan jostain suuremmasta. Palaan tähän aiheeseen vielä monta kertaa, mutta tavallaan tämän teoksen pääteesi on, että ihmiset ovat ihania, mutta [[meille luodut järjestelmät->some ei toki ole]] vahvistavat ihmisyyden ankeampaa puolta. Tietenkin yksilöt ovat viime kädessä vastuussa toiminnastaan, mutta järjestelmien kehittäjillä on tässä moninkertaisesti enemmän vaikutusvaltaa kuin suosituimmallakaan nettitähdellä. (save-game: "seivi")

Mitä tarkoittaa se, että mainosten perusteella Instagram on toistuvasti luokitellut minut naiseksi? </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/mainokset.jpg> </div> Mistä tämä väärinsukupuolitus tulee? Tuleeko se aihevalinnoista, seuraamistani tileistä, sanavalinnoista, kasvokuvien ottamisesta, mistä? Miksi minulle tulee hauska olo siitä, että kone ei onnistu oikein näkemään minua? Miten algoritmi näkee sinut väärin? [[Kolmas.]]

Mitä jos oikeasti järjestäisi iltamia, joiden tarkoituksena olisi kollektiivisesti käynnistellä toimintaa vaihtoehtoisilla alustoilla? Se voisi auttaa kahteen merkittävään ongelmaan, jotka estävät siirtymistä pois esimerkiksi Metan ikeestä. Ensimmäinen on käytännöllinen: monille tilin tekeminen uuteen palveluun tuntuu yksinkertaisesti hankalalta. Pitää osata löytää uusi palvelu, syöttää siihen tiedot, varmentaa sitä varten sähköpostiosoite, ja niin edelleen. Tällaisen kynnyksen ylittäminen on paljon helpompaa seurassa, jossa saa heti sekä tietoteknistä että henkistä tukea. Toinen ongelma on yhteisöllinen. Ei ole kauhean inspiroivaa yrittää loikkaa Instagramista Pixelfediin, jos heti alkuun lamaantuu nollan seuraaja-seurattavan edessä. Mutta jos tilit luo samaan aikaan porukalla, alustan käytölle saa heti positiivista vahvistusta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pixelfed.jpg> </div> Karkuteille pitää lähteä [[yhdessä->se tunne, jota taidan usein hakea]], ettei sieltä jänistäisi heti takaisin aloituspisteeseen.

Minäkin olen nähnyt sen! Ne oikeat alkuperäiset hakkeritkin takoivat näppäimistöjä, tosin varmasti paljon rauhallisemmin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/gitshack.gif> </div> He olivat oikeastaan lähempänä ihan vain tietokonekäyttäjää, vain sillä erotuksella, että tietokoneen käyttö oli silloin jotain varsin erilaista kuin nykyään. Hakkeriajattelu määrittää silti yhä [[elämäämme]]. (save-game: "seivi")

Okei! Sinulle ei siis koskaan tule olo, että jatkuva arviointi aiheuttaa tarpeettomasti vertailua ja sen kautta kipuilua? Tai että huomiota voi saada kyseenalaisin keinoin? Nämä on muuten oikeasti avoimia kysymyksiä. En tarkoita, että sinun pitäisi muuttaa mielipidettäsi, olen vain utelias. [[Slide into dm...]] [[Jatketaan bileissä.->palataan juhliin]] (save-game: "seivi")

(save-game: "seivi") (align:"=><=")+(box:"X")[ Tämä [[on]] ]

Se kutkuttaa, koska se ei tunnu sopivalta tarkasti taustoitettuun tietokirjaan, joka etenee argumentti argumentilta. Mutta tietyt asiat yksinkertaisesti ovat totta tavalla, jonka useimmat meistä jakavat, vaikka niistä puhuminen kuulostaisi taikuuteen vetoamiselta. Voimme esimerkiksi olla kaikki luultavasti sitä mieltä, että somealustojen tapa arvottaa jokainen mahdollinen asia numeromuodossa ei ole salaperäistä, sielukasta tai kaunista, olkoonkin että sillä voi olla hyödyllisiä tai yllättäviä ulottuvuuksia. Ehkä meidän pitäisi kehittää uusia sanoja tällaisten vertailujen kuvaamiselle. Tai tarkentaa vanhoja. Sellaisia kuin "digitaalinen". [[Mitä se edes tarkoittaa?->Analoginen on todellisempaa.]]

Kannattaisiko kuitenkin olla edes jollain tasolla huolissaan siitä, että nämä käytännöt keskittävät pääomaa harvojen käsiin ja vähentävät työvoiman tarvetta? Nettifirmojen monopolistrategiassa on nimittäin se vähemmän puhuttu varjopuoli, että varakkaat pääalustat [[houkuttelevat huipputekijöitä]] muilta aloilta ja sitten kaventavat toiminnallaan työpaikkojen ja työnteon mahdollisuuksia muualla – samalla kun he itse työllistävät verrattain vähän ihmisiä. Loppuvuodesta 2024 Googlella oli noin 182 000 työntekijää, Metalla noin 74 000. Suomalaisista firmoista yksi suurimpia työllistäjiä on Kone, jonka henkilöstö on yli 60 000, siis jonkin verran vähemmän kuin Metalla, mutta kuitenkin siihen suuntaan. Liikevaihdon suuruudessa Meta on kuitenkin noin 15 kertaa isompi. Suuri määrä rahaa keskittyy siis henkilöstöltään verrattain pienikokoisiin yrityksiin. Tämä on tietenkin hyvää bisnestä, samoin kuin esimerkiksi [[traumaattisen sisällön läpikäyntiin liittyvän moderointityön ulkoistaminen vaikkapa Intiaan]], jossa henkilöstölle voidaan maksaa liki sata kertaa vähemmän kuin alustan työntekijälle Yhdysvalloissa. Yhteiskunnallisen stabiiliuden tai hyvinvoinnin kanssa sillä on kuitenkin vähän tekemistä. Sanotaan suoraan: kyse on [[disruptiosta]] eli vallitsevan järjestyksen hajottamisesta. (save-game: "seivi")

Voimme unohtaa puheet 𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔰𝔱𝔞 ja katsoa lääketiedettä. On olemassa muun muassa sellainen asia kuin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Sellaisen omaava "ei ymmärrä toisten tunteita tai erillisyyttä omasta itsestä samoin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ei kykene ottamaan niitä huomioon tavalliseen tapaan. Hän voi olla älykäs ja ymmärtää lain sekä käytöstavat sääntöinä mutta ei pysty samastumaan niihin tunteiden tasolla. Hän ei pysty yleistämään käytössääntöjä tai toimimaan vastavuoroisesti vaan toimii suoran, yksilöllisen, hetkellisen etunsa hyväksi. Rangaistukset tehoavat huonosti tai ei ollenkaan." Häiriön diagnostisiin kriteereihin kuuluvat mm. "paatunut välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan", "jatkuva ja karkea vastuuttomuus ja välinpitämättömyys sosiaalisia normeja, sääntöjä ja velvoitteita kohtaan", sekä "kyvyttömyys tuntea syyllisyyttä tai ottaa opiksi epämiellyttävistä kokemuksista, erityisesti rangaistuksista". [[Se, mitä ihmisillä kutsutaan häiriöksi, on yritysmaailmassa hyväksytty ja tavoiteltu normi.]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 77%//] Kun ajattelen viime vuosien parhaita taidekokemuksiani, yksi nousee mieleen tavalla, jota on vaikea pukea sanoiksi. Teos koostui isohkosta tilasta, johon oli ripustettu värikkäitä kankaita ja osin läpinäkyviä muoviverhoja, pitkälti lämpimissä punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä. Näiden välissä sai liikkua vapaasti, mutta niissä liikkuivat myös taiteilijat, jotka hitaiden ja toisteisten liikkeiden kautta esittivät naisten tekemää työtä. Tilassa soi rauhallinen ambient, mutta jossain vaiheessa kolmikko alkoi ensin hymistä ja lopulta laulaa yhtenä kuorona. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/taidekuvat1.jpg> </div> </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/taidekuvat2.jpg> </div> </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/taidekuvat3.jpg> </div> Teos eteni kiireettömästi, mikä pakotti mielen pysähtymään. Kehon ei kuitenkaan tarvinnut olla paikallaan. Verhojen sokkelossa sai liikkua ja tuntea olevansa osa teosta, sulautua taiteilijoiden ja muiden paikallaolijoiden olemukseen. Olin paikalla puolitoista tuntia, [[tilasta ei tehnyt mieli lähteä]]. (save-game: "seivi")

Twitter tuli tunnetuksi ahtaista tekstikentistään. Alun perin se oli vain [[140 merkkiä]], koska twiittauksia saattoi lähettää tekstiviestitse, ja tekstiviestin maksimi oli 160 merkkiä. Twitter varasi tästä 20 merkkiä käyttäjätunnuksiin ja näin syntyi ikonisen tiukka raja. Myöhemmin tämä laajennettiin 280 merkkiin ja viestiketjujen teosta tehtiin helpompaa. Ahtaat tekstilaatikot loivat keskustelukulttuurin, jota ohjasivat yksinkertaistavat tiivistykset, kärjistykset ja nokkeluudet. Mitä muutakaan lauseen-parin mitassa pystyi tekemään, etenkin jos sillä halusi saada ihmiset tykkäämään ja jakamaan? Vähemmän yllättäen kommunikaatiosta tuli usein [[argumentatiivista ja kiistelevää]]. (save-game: "seivi")

Terve, $name! Onko sinulla erityisen tärkeää ystävää, perheenjäsentä tai muuta läheistä? [[Kyllä.->annatkonimen]] [[Ei ole.->ValmistaEI]] [[En halua vastata.->ValmistaEI]]

Uskotko kun sanon, että valintojesi perusteella sinua ei profiloida, eikä sinusta kerätä tietoja, joita myydään kolmansille osapuolille? [[Kyllä->vastaus]] [[Trustno1->vastaus]] [[En usko, että sinulla on sellaiseen resursseja tai tarvetta->vastaus]] (set: $close to "yes")

Yksinkertaiset asiat on sanottava yhä uudelleen ja painokkaasti, etteivät ne katoa näkyvistämme. Esimerkiksi näin: "Elämme aikaa, jolloin Microsoftin kaltaisilla korporaatioilla on usein enemmän valtaa kuin valtioilla. Olen sitä mieltä, että tällaisen vallan mukana tulee absoluuttinen eettinen vastuu." Näin kirjoitti toukokuussa 2025 Brian Eno, joka sävelsi aikanaan tietokoneiden maailmaa muuttaneen Windows 95:n ikonisen tunnusmelodian. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/win95.jpg> </div> Nyt Eno otti kantaa siihen, miten Microsoft myy Israelille tuotteita ja palveluja, joita käytetään palestiinalaisten massasurmaamiseen. "Jos rakennat tietoisesti järjestelmiä, joilla voidaan mahdollistaa sotarikoksia, sinusta tulee väistämättä osallinen niissä rikoksissa", Eno summaa. Sama pätee [[kaikkiin yrityksiin internet-alustoja myöten->𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔨𝔰𝔦, persoonallisuushäiriöksi, empatiakyvyttömyydeksi, välinpitämättömyydeksi, ahneudeksi, nihilismiksi tai silkaksi kusipäisyydeksi sen itsensä vuoksi]]. (save-game: "seivi")

Tiedän ettei tämä kuvaus ole samaistuttava jokaiselle, mutta en usko, että se on täysin minun yksin kokema. Nämä tunteet kuitenkin kumpuavat somen perusominaisuudesta olla samaan aikaan suodattamaton ja tarkoin valittu. Vaikka olisi miten huoleton spontaani postaaja, sanomaansa varmasti filtteröi edes joskus sen mukaan, miten uskoo ihmisten siihen suhtautuvan. Tai vähintään kokee epävarmuuden hetkiä, jolloin odottaa reaktioita merkkinä siitä, onnistuiko puhuttelemaan muita. Tämä on arpanopan heittelyä omalla mielenterveydellä, etenkin kun emme saa ihmisten reaktioita suoraan, vaan koneen käsittelemänä. Kenties se mitä sanoit ei saanut heti alkuun riittävää huomiota, jolloin algoritmi päätti olla näyttämättä sitä juuri niille ihmisille, jotka olisivat siitä saattaneet eniten innostua. Tämä epävarmuus ja epätietoisuus on olennainen osa järjestelmän toimintaa, sillä juuri se on olennainen osa addiktioluupin syntyä. Someen menee tarkastamaan "josko nyt". Jos tämä kuulostaa mielestäsi uhkapelaamiselta, [[minulla on lainaus sinulle->Anna tulla vaan.]]. (save-game: "seivi")

Toivon että voisit jakaa jonkun ajatuksen tai tunteen, joka sinulla on nyt tai joka sinulle tuli lukemisen aikana. Se voi olla juuri niin lyhyt tai pitkä kuin haluat. Se voi olla nimellä tai nimettömänä. Älä mieti liikaa, vaan anna vaan tulla sen, mikä sinulla on nyt päällimmäisenä mielessä. Voit jättää terveisesi Google Formsin kautta <a href="https://forms.gle/ob8tWRd1zG5xg7wf9" target="_blank">(text-colour:#14e1e1)[tästä linkistä]</a> (avautuu uuteen välilehteen, ei vaadi kirjautumista). Pienellä viiveellä lisään sen <a href="https://amzo.neocities.org/web" target="_blank">(text-colour:#14e1e1)[seuraavalle sivulle]</a>, joka on tämän teoksen päätepysäkki (uudessa välilehdessä tämäkin). Kiitos lukemisesta, todella [[<3->Alkusivu2]] (save-game: "seivi")

Jaan tämän huolen. Esimerkkitapaus josta haluan kertoa seuraavaksi on todellinen [[sekoitus parasta ja pahinta->RedditA]]. (save-game: "seivi")

Se on jotain, mitä en pysty aivan käsittämään, vaikka miten lukisin selityksiä. Se myös osoittaa erikoisella tavalla luomamme järjestämän haurauden. Se jokin on mikropiiri, jotakuinkin kaikkien käyttämiämme elektronisten laitteiden sydän. [[Mikä]] se on? [[Mistä]] se on? </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/microchip.jpg> </div> (save-game: "seivi")

Näet alla Pirkko Vahteron suunnitteleman postimerkin vuodelta 1987. Sen aiheena on mikäpä muu kuin mikropiiri, esitettynä ihastuttavasti eräänlaisena sekoitettuna shakkilautana. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/postimerkki.jpg> </div> [[Oikeat mikropiirit ovat hiukan tätä monimutkaisempia.->Mistä]] (save-game: "seivi")

Kiitos. Tietenkään minun ei olisi pitänyt hiljentyä, ei omista, eikä yhteiskunnallisista asioista. Kyse oli vain siitä, että henkilökohtaisesti en kyennyt löytämään tietä ulos tunnesisällöltään täysin vastakkaisten asioiden puristuksesta. Jäädyin //kaiken// edessä. Tämä jäätyminen kertoo kuitenkin jotain ns. litteästi organisoitujen alustojen haasteista. Tarkoitan alustoja, joilla jokainen käyttäjä ja aihe ovat teoriassa samalla viivalla ja mikä vain voi nousta massan seasta pinnalle. Ainakin omalla kohdallani kansanmurhasta uutisoinnin ja kaverillisen kuulumisten vaihtelun pusertaminen samaksi palloksi johtaa helposti joko siihen, että traagiset tapahtumat eivät enää herätä tunteita, koska niihin on melkein pakkokin olla turtunut omaa mielenterveyttä suojellakseen, tai siihen, että niiltä sulkeutuu, koska niitä ei vain pysty kantamaan mukanaan joka päivä. Jälleen: en tarkoita, että muiden olisi pitänyt seurata esimerkkiäni. Mutta koen reaktioni inhimillisenä ja [[systeemiin rakennettuna]]. (save-game: "seivi")

Tämä koko kuvio oikeasti hävettää minua, mutta yritän lohduttautua sillä, että tuolloin tapahtui siirtyminen ei-somesta [[somen kyllästyttämään maailmaan->koe olleeni onnistunut siinä]], eikä se oikeasti ollut ihan pieni juttu. No niin. Mennään eteenpäin ennen kuin poistan koko tämän kohdan. (save-game: "seivi")

Tarkemmin pitäisi puhua kahdesta kolmikirjaimisesta lyhenteestä. CTR eli //click-through ratio// tarkoittaa sitä, miten moni prosentti katsojista klikkaa videota, kun se näkyy YouTuben etusivulla tai suosituksissa. Kutsuva otsikko ja thumbnail-kuva ovat olennaisia hyvän CTR:n saavuttamisen kannalta. Tähän perustuu "YouTube-naaman" eli esimerkiksi kauhistuneen ilmeen laaja käyttö: se saa ihmiset klikkaamaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/youtubestats.jpg> </div> AVD eli //average view duration// tarkoittaa keskimääräistä katselun pituutta. Jos useat ihmiset klikkaavat videota, mutta pääosa heistä lopettaa katselun heti alkuun, algoritmi ei ala levittää sitä. Siksi monet jotain neuvoa tai vinkkiä tarjoavat videot luovat hypeä tai yrittävät muutoin sitouttaa katsojan, ettei tämä vaan klikkaisi pois Viraalin videon salaisuus on siis yhtälössä CTR + ADV. Varjopuolena se tuottaa clickbait-otsikoita ja [[ihmisen sijaan algoritmia palvelevaa->muuttuu jonkun toisen rahanansaintaoperaation kohteeksi]] videosisältöä.

Vuonna 2016 Instagram ja Twitter siirtyivät algoritmiseen fiidiin Facebookin vanavedessä. Muistan muutoksen hyvin, koska käytin silloin Twitteriä aktiivisesti. Postaukset eivät enää tulleet aikajärjestyksessä, mikä teki keskustelujen kehittymisen seuraamisesta mahdotonta. Fiidini oli nyt myös täynnä minulle suositeltua sisältöä, enkä nähnyt kunnolla sitä, mitä olin erityisesti valinnut itselleni nähtäväksi. Välillä löysin kiinnostavaa uutta sisältöä ja uusia seurattavia muutoksia myötä. Mutta pääosin kadotin kykyni saada sitä tietoa, mitä olin Twitteristä tullut hakemaan. Tai en minä sitä kadottanut. Se //vietiin// minulta. Ja sen tilalle tuli enenevissä määrin epämääräinen ahdistus. Eikä tämä ollut [[sattumaa]]. (save-game: "seivi")

Yhteiskunnallisten asioiden jakamisesta tuli jossain vaiheessa jotenkin "jännää". Aloin kokea liikaa painetta siitä, että jos jokin asia oli juuri sillä hetkellä esillä, niin minunkin piti olla huutelemassa siitä. Tätä postaamista piti tehdä aktiivisesti, koska jos pidin liian pitkän tauon ja sitten laitoin storyyn jonkun vinkkauksen, se tuntui siltä kuin olisin jotenkin valinnut sen erityisesti ylitse muiden. Tällöin postaamisesta tuli eri tavalla kiusallista. Tällä ei ole siis tarkoitus kuvata nettiaktivismia tai sen mahdollisia haasteita, vaan pelkästään sitä [[mitä aivoissani pyöri pesukoneen lailla->liian rajattu]], kun olin aktiivinen somessa. (save-game: "seivi")

[[mutta takaa tulee joukko ihmisiä jotka ovat kaikki menossa samaan suuntaan]] [[yritän kävellä takaisin mutta se on hidasta kuin menisi vastavirtaan]] [[kysyn minne he ovat oikein suuntaamassa]] (save-game: "seivi")

Algoritmit vääristävät todellisuutta yhteiskunnallisella tasolla, mutta toki ne tekevät sitä myös henkilökohtaisesti. Ajattelumme muuttuu sen myötä, mitä näemme. Algoritminen some on peilitalo, joka palkitsee tiettyjä käyttäytymismalleja tavalla, joka ei aina edusta oikeaa ihmisten kanssakäymistä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/enkeli.jpg> </div> Tässä kohtaamme yhden internetin perustavanlaatuisista ristiriitaisuuksista: hallinnan tunnun. Some perustuu jatkuvaan valintojen tekoon, mutta vain osalla valinnoista on merkitystä, eikä niilläkään välttämättä sellaista mitä kuvittelee. Sen todellinen toimintamekanismi on kätketty meiltä. Aidon hallinnan puuttuessa luomme omia tekniikoita. Yksi näistä on [[virran kuratointi->Algoritmit: Osa II]].

Joskus ei niin kauan sitten päädyin katsomaan YouTubesta videosarjaa, jossa tunnetut rumpalit opettelevat heille entuudestaan tuntemattomia kappaleita. Yhdessä näistä videoista progebändi Dream Theaterin rumpali Mike Portnoy hikoilee ja kiroilee yrittäessään soittaa Toolin kappaletta //Pneuma//. Vitsi on siinä, että //Pneuma// on hämmentävä jopa maailmanluokan soittajalle. Kiinnostuin siitä sen verran, että katsoin vielä Toolin rumpalin Danney Careyn oman live-esityksen siitä. Sitten menin tyytyväisenä nukkumaan. [[Et IKINÄ arvaan, mitä sen jälkeen tapahtui...->pneumavortex]] [[Tämä on OUDOINTA, mitä tulet tänään lukemaan....->pneumavortex]] [[Lääkärit VIHAAVAT häntä! Katso tämä kätevä keino....->pneumavortex]] [[Lopeta elämäsi PILAAMINEN! Viisi stoalaista vinkkiä....->pneumavortex]] (save-game: "seivi")

Ennen aloittamista voit halutessasi tutustua oheisiin lisämateriaaleihin. [[Mitä oikeasti tarkoittaa, että tämä on interaktiivinen?]] [[Miksi et ole vain kirjoittanut asiaasi suoraan kuten tavallisessa kirjassa?]] [[…ei kai tätä ole kokonaan kirjoitettu tällaiseen sinutteluhöpöttelyn muotoon?]] [[Onko tämän teossa käytetty tekoälyä?]] [[Mutta kuka sinä olet? Kenen tekstiä oikein luen?]] Kun olet valmis, paina alla olevaa linkkiä. >> [[Aloitetaan!->nimi]] <<

[[Mitä oikeasti tarkoittaa, että tämä on interaktiivinen?]] [[Miksi et ole vain kirjoittanut asiaasi suoraan kuten tavallisessa kirjassa?]] [[…ei kai tätä ole kokonaan kirjoitettu tällaiseen sinutteluhöpöttelyn muotoon?]] [[Mutta kuka sinä olet? Kenen tekstiä oikein luen?]] [[Onko tämän teossa käytetty tekoälyä?]] Kun olet valmis, paina alla olevaa linkkiä. >> [[Aloitetaan!->nimi]] <<

Internetin siirtymät ovat kuin rajuja luonnonilmiöitä. Ensin ei tapahdu mitään, kaikki on tyyntä, elämä on sitä samaa päivästä toiseen. Mutta kun hyökyaalto lähtee liikkeelle, sitä ei voi enää pysäyttää. Ihmisten halulle ja motivaatiolle pitää vaan löytää oikea kanava. [["Totuus on vanhanaikainen / älä ole niin mustavalkoinen"]] [["Minua on vaivannut tunne, että en osaa sanoa mitään olennaista uutta."]] (save-game: "seivi")

Tämä on se loppu, jonka minä valitsin vuosia sitten. Enää en ole varma mistään niistä. //Deus Ex// ilmestyi vuonna 2000. Silloin nämä loput tuntuivat ihan vain perus scifiltä. Ne olivat siistejä juonenkäänteitä, mutta eivät erityisesti herättäneet minua ajattelemaan. Nyt ne tuntuvat hämmentävän paljon niiltä vaihtoehdoilta, [[jotka meillä on edessämme]]. (save-game: "seivi")

[[Alusta luo käyttäjänsä.]] (save-game: "seivi")

Käytän paljon sanaa alusta, //platform//, koska keskeiset somet ovat kasvaneet jotain pelkkää nettisivua suuremmaksi. Alusta sanana luo vaikutelman, että käyttäjät rakentavat sisällön tyhjän pohjan päälle, ja tietyiltä osin näin onkin. Samalla kuitenkin hämärtyy, miten paljon alustan suunnitteluun ja ylläpitoon liittyvät ratkaisut ohjaavat sitä, mitä käyttäjät päätyvät niillä tekemään. Teknologia ei koskaan synny tyhjiössä, eikä [[nettiäkään alun perin luotu siihen]], mitä kenties vähän utopistisesti sieltä haemme, eli aitoon yhteyteen. Sitä on kuitenkin mahdollista tietoisesti edistää. Alustat voivat syntyä [[positiivisista lähtökohdista]]. (save-game: "seivi")

(align:"=><=")+(box:"X")[</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tie.gif> </div>] Voit halutessasi käydä tutkimassa myös [[pelillistämisreitin->Käänny reitille "Pelillistäminen on työllistämistä"]]. Tai voit jatkaa suoraan [[seuraavalle pääreitille->Alusta luo käyttäjänsä.]]. (save-game: "seivi")

(align:"=><=")+(box:"X")[</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tie.gif> </div>] Voit halutessasi käydä tutkimassa myös [[päättymättömyysreitin->Käänny reitille "Päättymättömyyden ongelma"]]. Tai voit jatkaa suoraan [[seuraavalle pääreitille->Alusta luo käyttäjänsä.]]. (save-game: "seivi")

{ (if: $endless is "yes")[ (go-to: "alusta1") ] (else:)[ (go-to: "alusta3") ] }

{ (if: $gamify is "yes")[ (go-to: "alusta1") ] (else:)[ (go-to: "alusta2") ] }

Digitaalisiin peleihin erikoistuneena kirjoittajana minusta ei varmaan arvaisi, että olen varsin haluton hankkimaan uutta teknologiaa. Olen aina kaikessa jälkijunassa, koska yritän omassa elämässäni hidastaa loputonta jätettä tuottavaa kulutuskulttuuria. Aina kun voin, ostan käytettynä. Usein ostan, koska on [[pakko]]. Joskus harvoin [[hypetyn]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/asha.jpg> </div> (Viimeinen käyttämäni "dumbphone", ihastuttava Nokia Asha 303. Tälläkin pääsi jo nettiin, niin ei se ollut //niin// toope laite. Ashan tarjoama internet oli kuitenkin jotain hyvin paljon rajallisempaa kuin mihin olemme tottuneet nyt.) (save-game: "seivi")

{ (set: $name2 to "") (print: "Kerro hänen nimensä: ") (input: bind $name2) (link-goto: "Valmista") } [[Mieluummin en.]]

Onneksi olkoon, tätä loppua ei tarvitse hakea peleistä, kun tavallaan elämme sitä jo. Miljardiomaisuudella voi esimerkiksi luoda yhteiskuntajärjestelmää purkavan Doge-tiimin. //Deus Ex// ilmestyi vuonna 2000. Silloin nämä loput tuntuivat ihan vain perus scifiltä. Ne olivat siistejä juonenkäänteitä, mutta eivät erityisesti herättäneet minua ajattelemaan. Nyt ne tuntuvat hämmentävän paljon niiltä vaihtoehdoilta, [[jotka meillä on edessämme]]. (save-game: "seivi")

Hyvä yritys, mutta ei aivan. Nämä katkelmat ovat Hannah Arendtin vuonna 1951 ilmestyneestä kirjasta //Totalitarismin synty//. Kuten nimestä voi päätellä, Arendt käytti niitä kuvaamaan totalitarismia. Mutta yhtä lailla ne istuvat siihen [[uusliberalistiseen kapitalismiin, jossa nyt elämme]]. (save-game: "seivi")

Aivan oikein! Nämä katkelmat ovat Hannah Arendtin vuonna 1951 ilmestyneestä kirjasta //Totalitarismin synty//. Kuten nimestä voi päätellä, Arendt käytti niitä kuvaamaan totalitarismia. Mutta yhtä lailla ne istuvat siihen [[uusliberalistiseen kapitalismiin, jossa nyt elämme]]. (save-game: "seivi")

Facebook tai Instagram saattoivat herättää fomoa (//fear of missing out//) eli tunnetta siitä, että kaikki muut elävät mielenkiintoisempaa elämää. Twitteristä ei tullut ikinä fomoa, se vain raivostutti. Se ei esittänyt elämää kauniina. Päinvastoin, siitä tuli olo, että ihmiskunnalle pitäisi painaa Reset-nappia (tai kenties Resetera-nappia, //am I rite??//). Alustan yleisen ilmapiirin vaikutus kommunikaatioon laatuun näkyy selkeästi siinä, mitä tapahtui, kun Elon Musk osti Twitterin ja muutti sen X:ksi. Vastakkainasettelut, vihapuhe, salaliittoteoriat ja niin edelleen todella lähtevät lentoon, jos alustan pääjäbyli suosii niitä itsekin. Tällöin kyse ei ole ihmisluonnosta tai uudesta teknologiasta tai muista selityksistä, mitä meille tarjotaan, vaan [[valitusta linjasta]]. (save-game: "seivi")

Alustojen varsinaiset työntekijät eivät koskaan suostuisi tekemään töitä sisällöntuottajien ehdoilla. Mutta koska alustoilla on niin paljon valtaa, sisällöntuottajat ovat voimattomia riiston edessä. Tällä tavoin alustat toisintavat vanhoja yhteiskuntaluokkia, joissa iso joukko duunareita mahdollistaa pienen eliitin elintason. Yhtä iso ongelma on siinä, miten isot alustat pyrkivät tuhoamaan vaihtoehtoiset tavat levittää sisältöä. Eikä tämä ole mikään vahinko, vaan systemaattinen strategia. [[Eikö tämä ole kuitenkin periaattessa reilu ja laillinen asetelma, jossa voi aina kieltäytyä töistä tai vaihtaa työnantajaa tai yrittää kilpailla vaikka paremmalla tuotteella?->raa'an kapitalistisen kilpailun]] [[Mitä Ayn Rand sanoisi tästä?]] (save-game: "seivi")

[[maa antaa myöten ja uppoan sen sisään]] [[en ole varma, hallusinoinko]] (save-game: "seivi")

Luonnon eräänlainen ikuisuus on rauhoittavinta, mitä tiedän. Tietysti tarpeeksi pitkällä aikavälillä tuntemamme luonto muuttuu tunnistamattomaksi, mutta en minä pienenä ihmisenä voi käsittää sellaisia skaaloja. Jotain meni rikki minussa, kun katsoin Rahul Jainin ohjaaman dokumenttielokuvan //Invisible Demons – Tuhon merkit// (2021). Elokuva näyttää ympäristön pilaamisen ja ilmastonmuutoksen seuraukset Intian pääkaupungissa New Delhissä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/demons.jpg> </div> New Delhi on yksi maailman saastuneimpia kaupunkeja. Sen näkee konkreettisesti taivaalta. Kaupunkia ympäröi ikuinen harmaa peite, jonka takana jossain kelmeä aurinko möllöttää. Perinteinen taivasmaisema, valon ja varjon leikki maan pinnalla, se mitä pidämme oikeana luonnonvalona – ihminen on onnistunut tuhoamaan sen. Ihminen on onnistunut kajoamaan [[syvään aikaan]]. (save-game: "seivi")

Anime-elokuva //Ghost in the Shell// päättyy kuuluisasti sanoihin: "Verkko on avara ja loputon." </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/gitsnet.jpg> </div> Elokuva julkaistiin vuonna 1995 ja sen lähdemateriaalina toiminut samanniminen sarjakuva on vielä muutaman vuoden vanhempi. Internet tuntemassamme muodossa oli vasta alkamassa ottaa muotoaan, mutta siihen oli jo kasautunut paljon toiveajattelua. Olemmeko yhä toiveikkaita internetin suhteen? [[Haastavaa se on.]] [[Kun keskitymme jatkuvasti internetin negatiivisiin puoliin, kaikki hyvä jää varjoihin.]] (save-game: "seivi")

Olin vuosia aktiivisesti mukana bänditoiminnassa. Sitä piti tietenkin mainostaa somessa, koska miten muutenkaan ihmiset olisivat kuulleet keikoista ja julkaisuista? Bändissämme oli vahva kapinallisuuden eetos. Halusimme //keep it real//. Tuona aikana en voinut mitenkään yhdistää sitä, mitä teimme taiteellisesti ja sitä, miten siitä olisi pitänyt puhua julkisesti. Eikä kyse ollut varsinaisesti vain promoista, vaan ihan vaikka pikku päivityksistä treenikämpältä. En osannut puhua samaan aikaan bänditovereille ja someyleisölle. Koin postauksemme yksinkertaisesti keinotekoisina. Näin jälkikäteen tämä lukkotila kaduttaa minua, koska kuormitin sillä kavereitani ja tein heidän työstään raskasta. Minusta oli täysin luontevaa esiintyä lavalla ja olla siellä niin riehakas kuin saatoin, koska siinä oli selkeästi kyse esityksestä. [[Somekin oli esitys, mutta samaan aikaan kuitenkaan ei, tai ainakaan sen ei pitänyt näyttää siltä, tai jotain…?->koe olleeni onnistunut siinä]] Minulla oli kaveriminä ja taideminä, mutta ei näitä yhdistävää someminää. [[Kuulostaa siltä, että olit todella rasittava.]] [[Ymmärrän miten näin voi käydä, etenkin jos koko somen konsepti oli vielä melko uusi.]] (save-game: "seivi")

Joku voi sanoa, että tämähän on demokraattinen malli. Kaikilla on yhtäläinen oikeus esittää asiansa, ja sitten kansa äänestää suosikkinsa. Järjestelmää voi kuitenkin manipuloida ja huomiota saavuttaa kyseenalaisin keinoin. Ne ovat itse asiassa ylivoimaisesti parhaita. [["Kuvittele, että kesken juhlien..."]] [[PUHELIMESSASI ON VIRUS!! PAINA HETI TÄSTÄ TAI VIESTIHISTORIASI LÄHETETÄÄN KAIKILLE KONTAKTEILLESI]]

Redditin perustaja Alexis Ohanian on tiivistänyt alan ajattelun kirjansa nimeen //Without Their Permission//, "ilman heidän lupaansa". Nettifirmojen vetäjät ovat halunneet nähdä itsensä kapinallisina, jotka muuttavat maailman säännöt omin päin, ohittaen perinteiset poliittiset reitit. Voi sanoa, että Reddit, Meta, Google ja muut ovat onnistuneet siinä, mistä monet haaveilevat vuosikymmeniä: vallankumouksen toteuttamisessa. Ikävä kyllä tämäkin kumous on pitkälti vain johtanut uusiin diktatuureihin. Työnteon malleja, taidetta, ihmissuhteita, elämän ehtoja, kaikkea disruptoidaan aina vain paremman liikevoiton nimissä meiltä kysymättä. Ohanianin kaltaiset hahmot voivat ajatella itseään antiautoritäärisinä sankareina, mutta heistä on vain tullut uusia hallitsijoita. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/nohero.jpg> </div> Hallitsijoita, joista kieltäytyminen on tehty tarkoituksella vaivalloiseksi, koska he tarjoavat hyödyllisiä palveluja näennäisen ilmaiseksi. Todellinen lasku seuraa perästä. Meiltä ei ole saatu tai kysytty suostumusta tähän vallanvaihtoon. Ja kun aitoja vaihtoehtoja ei ole, kyse on lopulta pakottamisesta. Viimeisin esimerkki tästä on tietenkin [[tekoäly]]. (save-game: "seivi")

Luulen, että tämän tunteen etsintä vie meidät usein nettiin, koska se lupaa yhteyttä muihin. Tämä on nähdäkseni isolta osin taustalla myös viha-rakkaussuhteessamme internetiin. Netistä on vaikea kirjautua pois, koska sitten tätä halua pitää alkaa kanavoida muualta, ja se voi vaatia huomattavasti [[enemmän vaivaa kuin puhelimeen tarttuminen]]. (save-game: "seivi")

Tarkoitukseni ei ole vain manata uutta teknologiaa ja muuttuvaa tapaa, jolla olemme tekemisissä toistemme kanssa. En myöskään varsinaisesti halua palata aikaan, jolloin katsoin jotain animesarjaa 20 minuuttia viikossa, useilla mainostauoilla pätkittynä, koska muutakaan ei ollut. Ongelma on taas määrässä. //Dose makes the poison.// Käyttääkseni minulle läheistä esimerkkiä, internet on vähän sama kuin kantaisi kädessään koko ajan avonaista sipsipussia ja yrittäisi olla syömättä siitä liikaa. Minä en halua kieltää sipsiä itseltäni. Mutta tiedostan, että jos syön sitä joka aterialla, kehoni menee sekaisin. [[Alustan suunnittelu määrittää, miten paljon sipsiä todennäköisesti syö.->alustaintro2]] (save-game: "seivi")

Siinä ei ole sinänsä mitään uutta, että käyttäytymisen, kommunikaation ja toimeentulon hankkimisen tavat muuttuvat maailman ja ympäröivän kulttuurin mukana. Mitään mystistä vaikutteista vapaata maailmaa ei ole koskaan ollut olemassa. Huomion kerääminen ja itsensä nostaminen esiin ovat taitoja, jotka ajasta riippumatta ovat olleet hyödyllisiä mitä moninaisimmissa tilanteissa. Mietin //Tuhannen ja yhden yön tarinoita//, joiden kertoja yritti olla niin koukuttava tarinoinnissaan, että hänen mestaamisensa lykättäisiin aina seuraavalle päivälle. Hän olisi masteroinut viraalisuuden. Nykyiset internet-alustat ovat tavallaan laadullisesti samaa vanhaa. Mutta niiden [[laajuus ja läpitunkevuus]] on uutta. (save-game: "seivi")

Miksi siis olemme niin yksinäisiä ja miksi tämä somealustojen kudelma ei lupauksista huolimatta luo täysimittaista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia? Vastaus on ainakin osittain siinä ajatusmaailmassa, joka on myös näiden alustojen perusta. Se on [[maailma]], joka pyrkii erottamaan ihmisiä, kilpailuttamaan heitä keskenään ja purkamaan yhteisöjä. (save-game: "seivi")

Auttaminen lähentää ja tuntuu yksinkertaisesti hyvältä, niin avun saajana kuin antajana. Siitä tulee merkityksellinen olo, kun kokee olevansa toisen vaivannäön arvoinen, tai kun saa omilla teoillaan osoittaa välittävänsä toisesta. [[Pienetkin tällaiset teot voivat jäädä mieleen vuosia myöhemmin.]] Yleisellä tasolla se vahvistaa tunnetta, että koko tässä elämän hyörinnässä on jotain järkeä ja että [[pystymme yhdessä johonkin]], mihin yksin emme kykene. (save-game: "seivi")

Ilman hakkereita internet tuskin perustuisi vapaaseen tiedonjakoon ja anonyymiyteen. Heiltä on peräisin myös auktoriteettien vastustaminen niin hyvässä kuin pahassa. Hyvällä tarkoitan esimerkiksi kulttuurimateriaalin arkistoimista, vaikka se rikkoisi tekijänoikeuslakeja. Huonolla tarkoitan muun muassa sitä, miten monet nettifirmat kokevat olevansa lakien ja hallitusten yläpuolella. [[Missä hakkerikulttuuri sai alkunsa?]] (save-game: "seivi")

Vuonna 2012 sivusto nimeltä Upworthy otti asiakseen selvittää viraalisuuden kaavan. Numeroidut listat ja uteliaisuutta herättävät clickbait-otsikot toimivat tietenkin hyvin, mutta eräs metodi osoittautui ylivoimaiseksi... Arvaatko mikä se oli? Vinkki: se puree edelleen. [[Väkivalta tai muu shokeraava rikos->nicetry]] [[Lupaus elämänmuutoksesta->nicetry]] [[Kytkös seksiin tai vihjaus seksuaalisessa sisällöstä->nicetry]] [[Me vastaan he]] [[Yleisenä totuutena pidetyn asian kumoaminen->nicetry]]

vai matkustanko vain epätavallista reittiä pitkin alan hahmottaa ihmismäisiä muotoja, kuulla ääniä jotka tuntuvat sanovan: [["olet saapunut..."->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

[[mutta takaa tulee joukko ihmisiä jotka ovat kaikki menossa samaan suuntaan]] [[ja he työntävät minua väistämättä eteenpäin, kohteliaasti mutta kuitenkin->yritän kävellä takaisin mutta se on hidasta kuin menisi vastavirtaan]] [[enkä näe enää polkujen paljoutta]] (save-game: "seivi")

Kapitalismi on Tetsuo //Akiran// lopussa: itsetuhoisesti lisääntyvä kasvain, joka tuhoaa ympäriltään kaiken, kunnes ehkä lopussa huutaa hädissään vanhoja kavereita apuun. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/akira.jpg> </div> Mutta siinä vaiheessa alkaa olla jo [[kosmisen sakea tilanne]]. (save-game: "seivi")

Kyseessä ei ole y̴̼̦̍̔h̶̟̍͂ü̷͓̽ḫ̸̳͑͛v̶̙̽̓ạ̵̾p̵͇͇̾ǘ̶͖̹͆p̴̯̀̍a̴̮͜͝ ̸̹̋j̶̙̞̽̅f̸͉̑ͅú̶̥̰̽f̵̱͌ͅȉ̵͚f̸̜̀ ̸̮̝͂p̴̨̛̪̂w̸̹̲͝r̴̲̍͝a̴͍̘͑͝r̷̯͒͐q̸̭̱̓h̶̯̒ṷ̶̧͒̕ ̴̡́́y̸̡̏c̷̨̺͑a̷͔͑ͅa̸̰̟͝f̶̗̹͒̂b̷̺̈́͜ṟ̶̫͗̚r̷͈͗t̵̹̚t̸̙͒ḟ̶̠̣,̷̼͉͗̎ ̴̧̣̊ỳ̵̭͝ͅr̸͕̖̓̂a̶͔̪̽ǎ̷̯͚̑f̸̟͆̚ ̸̳́́b̴̡̀̓r̵̖̲̉w̶̛̫t̵̺̘͠c̶̙̜͛a̷̯͆́ẃ̶̦̘c̸̺͂v̴̳͂̌a̶̛͇͊f̸͖́͠ ̶̪̈́ḯ̸̹r̵̭̱̀w̷̰̿a̸̱̳͐͠ȧ̷͍̀f̴͖͉̀ ̸̺̃x̵͈͛͛f̸̣̫̄ ̷̥̗̈́u̶͓̺͆̚h̷̪̔̍t̴̜̐c̵̨̾v̴̨̻̎͠h̸̢̡̒͠u̴̫̟̓͝j̴̧̠͒̓p̶̥̖̍́y̵̺͆͜y̴̤̔h̴̥̋͘ṷ̸̇̓a̵̙̖͛̒ä̷̛͚̗ ̶͖̓̎i̵͚͆c̷̲̒d̸̡̽̉͜h̴̘̒̕ẁ̷̤à̵̐ͅf̸͉̗̽̑ ̷̱͊́ỷ̷̫͕͠p̸̧̙͆͝ö̴̱̑ṋ̸͉̈́̕h̵̝̬̃ỵ̸͖̋̃y̷̛̠c̶͙͉͠u̶̖͚̾ ̶̘̿́j̷̣́̊f̵͈̈́ú̸͇́f̸̗̬́i̶̢͎̾f̶̧̙̊͑t̶̢̒̈́t̶̘͌̚f̷̝̕ ̷̖͍̄̿ẃ̴̰͔̿ṵ̶̮͂́ ̷̩̞͝ṕ̵͍̟t̶͍͆͌ĉ̷̝ ̵̤̙̀̓v̴̹̌f̷̨̰̈́a̵͕͛f̴̦͝ ̸̖͇͌a̷̖͊̊r̵͚͍̉͆n̶͖̻͋̒f̷̱͝á̸̱͑a̸̹͛f̶̲͂ ̸͈̗̂̂j̶̱̱͑͂f̷̰͇̄a̶̝̬͘v̸̼̈̎h̶̭̟͂̎ẗ̸͇́́ͅr̸̲͉̽f̸̜̔,̶̥̈́ mikä on minulle paljon, etenkin kun vertaa kirjojeni lukumääriin. Aina välillä sitä muistaa, miten [[pienellä->wholesomen]] kielialueella toimii.

Usein ollessani yksinäinen päädyn tarttumaan puhelimeen. Voin vaimentaa tuntemukseni hetkeksi selaamalla somea [[tai vaikka YouTubea]]. Se ei kuitenkaan poista itse ongelmaa, joka palaa hetken päästä yhä vahvempana. Siitä on toki äärettömästi apua, jos puhelimen kautta avaa yhteyden muihin ihmisiin ja päätyy oikeasti puhumaan tai näkemään jonkun kanssa. Mutta nettisosiaalisuus voi myös olla mielen prokrastinaatiota, joka helpottamalla oloa hetkellisesti estää keksimästä oikeita ratkaisuja. Usein se vain harhauttaa muualle. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/snorlax.jpg> </div> [["Minun kokemukseni ei varmasti ole kaikkien kokemus..."]] [["Japanissa tunnetaan ilmiö, jossa erityisesti eläkeikäiset naiset..."]] (save-game: "seivi")

Minulle on jäänyt mieleen ystäväni toteamus, että tuntuu hyvältä saada tykkäyksiä, kun on allapäin ja kertoo siitä somessa – että se oikeasti auttaa, edes vähän. Jaan tämän kokemuksen. Sydämet tuntuvat oikeasti läheisiltä ja tiettyinä hetkinä ne nostavat mudasta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/jakaamun.jpg> </div> Sama toki pätee positiivisiin asioihin. Kun omassa elämässä on tapahtunut jotain mahtavaa ja ihmiset osallistuvat juhlintaan reaktioillaan, se hykerryttää. Tämä on upeaa ja aika ihmeellistäkin, mutta se on [[vasta osa siitä]], mitä ihmisinä oikeasti kaipaamme. (save-game: "seivi")

[[joten antaudun ihmispaljouden vietäväksi->joten minäkin antaudun virran vietäväksi]] [[onhan joukossa turvaa]] (save-game: "seivi")

Sori $name, tämä oli kompa! Molemmat ovat tavallaan totta ja yhtä lailla molemmat ovat varmasti vahvaa mutua. Filosofi ja humanisti Erasmus Rotterdamilaisen (1466–1536) sanotaan olleen viimeinen eurooppalainen, joka oli lukenut kaikki painetut kirjat. Kirjailija Samuel Taylor Coleridge (1772–1834) oli sitten yleisesti viimeinen, joka oli "lukenut kaiken", jos ei kirjaimellisesti, niin oletettavasti pääosan kaikesta lukemisen arvoisesta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/erasmus.jpg> </div> (Pidän siitä miten tyytyväiseltä Erasmus näyttää tässä Hans Holbein nuoremman maalauksessa vuodelta 1523. Ei enää luettavia kirjoja, ei ongelmia.) Tässä asiassa minua ei hämmästytä niinkään jonkun lukeneisuus, joka voi helposti olla itsetarkoituksellista tankkaamista, vaan luettavan aineiston rajallisuus. Siis se, että jossain vaiheessa voisi olla aidosti [["all caught up"]]. (save-game: "seivi")

Internet on täynnä paikkoja, jotka yrittävät saada pauloihinsa ihmisiä, jotka eivät pysty kanavoimaan yksinäisyyttään tai muuta ahdinkoaan minnekään muualle. Tästä olemme päässeet noidankehään, jossa oikeistolainen politiikka tuottaa yhteiskunnallista pahoinvointia, mikä vie osan ihmisistä netin äärioikeistolaisiin piireihin. Toisaalta netissä syntyy myös positiivista järjestäytymistä, kun fasismia ja totalitarismia vastustavat ihmiset saavat energiaa toisistaan ja kokevat [[kamppailun niitä vastaan merkityksellisenä->yhdistävän]]. (save-game: "seivi")

Jokainen twiittaaja, tubettaja ja tiktokkaaja tuottaa arvoa käyttämälleen alustalle. Spotifyn tavoin ne esittävät tarjoavansa väylän ihmisten kanssakäymiselle, mutta todellisuudessa ne ottavat tästä irti pääosan taloudellisesta hyödystä. Teemme heille töitä ilman työsopimusta tai mahdollisuutta vaikuttaa työn ehtoihin. Toki he tarjoavat käyttöön infrastruktuurinsa, ja on aika järjetöntä, miten johonkin YouTubeen voi ladata loputtomasti videoita. (Se ei ole ilmaista, eikä muuten ongelmatonta, mutta tähän palaamme myöhemmin.) Perustavanlaatuinen ongelma tulee epätasa-arvoisesta työn asetelmasta. Metan ja Googlen työntekijät jakautuvat [[kahteen kastiin]]. (save-game: "seivi")

Kuratointi tulee latinan sanasta //curare//, joka tarkoittaa henkistä vastuuta. Siitä taas tulee vanhan englannin kielen sana //curate// eli pappi. Kamppailu algoritmien kanssa on taistelua sielun hyvinvoinnista [[:-)->"oman polun"]] (save-game: "seivi")

Ville Kallion pelissä //Cruelty Squad// uusliberalistinen välinpitämättömyys on viety äärimmilleen. Peli alkaa sillä, että pelaajan avatarilla ei ole varaa vuokraan ja niinpä hänelle ehdotetaan salamurhakeikkojen tekemistä eräänlaisessa alustatalouden mallissa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/crueltysquad.jpg> </div> Surrealistinen maailma ja siinä tapahtuva väkivalta ovat hyperkiihdytetty pimeämpi versio nykyhetkestä, mutta kaikkein hätkähdyttävin asia pelissä on se, miten siinä on toteutettu oman kodin osto. Tehdyistä tehtävistä ansaitsee rahaa, mutta käytännössä palkkioista säästämällä ei ole mahdollista päästä asuntokaupoille. Pelaajan on pakko löytää porsaanreikä pelin sisäisiltä osakemarkkinoilta ja [[keinotella sillä itselleen tarpeeksi rahaa->"apinat yhdessä vahva"]] kodin ostoon. (save-game: "seivi")

Pääosan tästä lukemastasi teoksesta olen sanellut Wordin puheentunnistusominaisuudella, joka toimii suomeksi kohtuullisen hyvin, mutta vierasperäiset sanat aiheuttavat usein odottamattomia mutaatiota. Usein kun puhuin Metasta, Word kirjoitti sen auki metsäksi, joka avasi mielessäni oudon vaihtoehtoisen todellisuuden. Mitä tapahtuisi aivoissa, jos Meta olisikin aina Metsä? [[Takaisin.->Metaversen epäonnistumista]] [[No mitä sitten tapahtuisi?]] (save-game: "seivi")

Tämä on se loppu, jonka peli vihjailee olevan paras huonoista vaihtoehdoista. Ainakin se on [[vaikein saavuttaa]]. //Deus Ex// ilmestyi vuonna 2000. Silloin nämä loput tuntuivat ihan vain perus scifiltä. Ne olivat siistejä juonenkäänteitä, mutta eivät erityisesti herättäneet minua ajattelemaan. Nyt ne tuntuvat hämmentävän paljon niiltä vaihtoehdoilta, [[jotka meillä on edessämme]]. (save-game: "seivi")

Jokin aikaa sitten Googlen ilmoitettiin ostavan Suomesta metsää infrastruktuuriaan varten. Kauppahinta oli 27 miljoonaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/mets.jpg> </div> Tämä on paitsi mitätön summa Googlen kaltaiselle jätille myös törkeä yhteisen omaisuuden luovutus yksityisiin käsiin. 270 miljoonaakin olisi ollut liian vähän jostain, mikä on korvaamatonta ja kaikille kuuluvaa. [[♡->loppu2]] (save-game: "seivi")

Tämä ei tarkoita, että olisin osannut twiitata varsinaisesti hyvin... En koskaan saanut kauheasti seuraajia tai suuria reaktioita. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/doomtweet.jpg> </div> Jo ennen algoritmista aikajanaa Twitterissä oli paljolti kyse nokkeluuksista ja tunnepitoisista näpäytyksistä. Näissä lajeissa en ole koskaan ollut vahva. Käytin tiliäni enemmänkin pieniin pohdintoihin tai kiinnostavista jutuista tiedottamiseen. Varmasti sisältöni ei myöskään ollut vain kovin mielenkiintoista tai se puhutteli liian pientä yleisöä. En osannut tehdä muuta, enkä varsinaisesti halunnutkaan. Jossain vaiheessa totesin, että Twitter ei vain ole [[minun juttuni]].

Hakkereiden mielestä ohjelmoinnin ei ollut tarkoitus vain hoitaa tehtäväänsä. Koodi saattoi olla eleganttia, kaunista ja olemassa vain itsensä tähden aivan kuten taidekin. Romantisoitua taiteilijakäsitystä mukaillen hakkerit tekivät työtään itseohjautuvasti (ja suorastaan vaarallisesti, sillä he saattoivat livahtaa luvatta öisin tietokonelabroihin). Hakkereiden toimintamalleista muodostui löyhä filosofia. Sen kulmakivenä oli vapaa pääsy tietoon, sillä ilman tietoa kukaan ei voisi oppia luomaan. Luomisen hedelmät olivat niin ikään jaettuja. Tämä loi [[positiivisen kierteen]]. (save-game: "seivi")

Tällaisten sinänsä turhien ominaisuuksien eteen nähtiin paljon vaivaa, koska ohjelmien ei ollut tarkoitus vain hoitaa tehtäväänsä. Koodi saattoi olla eleganttia, kaunista ja olemassa vain itsensä tähden aivan kuten taidekin. Romantisoitua taiteilijakäsitystä mukaillen hakkerit tekivät työtään itseohjautuvasti (ja suorastaan vaarallisesti, sillä he saattoivat livahtaa luvatta öisin tietokonelabroihin). Hakkereiden toimintamalleista muodostui löyhä filosofia. Sen kulmakivenä oli vapaa pääsy tietoon, sillä ilman tietoa kukaan ei voisi oppia luomaan. Luomisen hedelmät olivat niin ikään jaettuja. Tämä loi [[positiivisen kierteen]]. (save-game: "seivi")

Mitä ajattelet, kun kuulet puhuttavan hakkeroinnista? [[Tietomurtoja..?]] [[Tulee mieleen se kohtaus siitä leffasta, jonka nimeä en nyt muista, mutta siinä hakkeroitiin rämpyttämällä näppistä aivan mielivaltaisesti.]] [[En tiedä, koko sana on jotenkin vähän hassu tai kiusallinen.]] (save-game: "seivi")

Hallitsevien nettifirmojen voima perustuu siihen, että kun tarpeeksi suuri määrä ihmisiä on totutettu käyttämään tiettyä palvelua, muusikoilla ja kirjailijoilla ja vastaavilla ei ole käytännössä mahdollisuutta jäädä niistä pois, koska suurin osa yleisöstä on siellä. Tämä on Googlen kaltaisten nettialustojen keskeinen liikemalli. Olennaista on kaapata tietty sektori niin kokonaisvaltaisesti, [[ettei sitä voi enää purkaa]], vaikka kyseessä olisi monopoli. (align:"==>")["Monet teknologiayritykset vakiinnuttavat paikkansa sinä hetkenä, kun jokin uusi tapa tehdä rahaa on keksitty, mutta ennen kuin jokin valtiollinen taho ehtii päättää, onko se oikeasti laillista." (Adrian Daub: //What Tech Calls Thinking//)] (save-game: "seivi")

//Spacewar!// on nimensä mukaisesti avaruussotaa, jossa kahden pelaajan ohjaamat avaruusalukset käyvät taistoon toisiaan vastaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/spacewar.jpg> </div> Tällaisen pelin voisi toteuttaa yksinkertaisesti, mutta koska pointtina ei ollut suorittaa vaan [[luoda vaikuttava häkki->hakkerit3]], pelissä on mukana alkeellinen vetovoiman mallinnus alusten lentäessä liian lähellä ruudun keskellä olevaa tähteä. Pelialueen taustalla näkyvät tähdet eivät ole myöskään sattumanvaraisia pisteitä, vaan oikeita tähtiä oikeilla paikoillaan. (save-game: "seivi")

silmissä sumenee kun useat käsiparit nostavat minut pintaan alan hahmottaa ihmismäisiä muotoja, kuulla ääniä jotka tuntuvat sanovan: [["olet saapunut..."->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

BeReal on kiinnostava yritys välttää roolin syntymistä ja huomion saamista esiintymisellä. Alustalle postataan kuva silloin, kun se hälyttää, oli tuo hetki siisti tai tylsä tai ruma tai mitä ikinä. Minua kiehtovat tällaiset hankkeet, joissa yritetään saada "aito" elämä näkyviin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/bereal.jpg> </div> BeRealin haaste on kuitenkin siinä, että sattumanvaraisten hetkien näkeminen ei lopulta ole ihan niin mielenkiintoista. Ainakaan se ei ole tarpeeksi vetävää viedäkseen meitä pois isoilta alustoilta, jotka ovat oppineet annostelemaan dopamiinia aivoihimme. Tai ehkä on parempi sanoa, että dopamiini on se juttu, johon jäämme koukkuun. Mutta alkujaan tulimme hakemaan jotain ihan muuta: [[yhteyttä muihin ihmisiin]]. (save-game: "seivi")

Jokainen näistä peleistä on painettu ohuelle lasikuitulevylle, johon on juotettu kiinni pelidatan sisältävä muistipiiri. Piirilevy on suojattu laittamalla se kovan muovikuoren sisään. Itse konsolikin on piirilevy, vain isompi ja enemmän komponentteja sisältävä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/atari2600a.jpg> </div> </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/atari2600b.jpg> </div> (Atari 2600 ulkoa ja sisältä. Kuvat Evan Amos.) Kaiken tämän valmistus on vaatinut materiaaleja, jotka on pitänyt [[nostaa maasta]], jalostaa ja järjestää uuteen muotoon. (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/hack.jpg> </div> (Astetta kantaaottavampi pila MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn kampukselta vuodelta 2024.) [[Takaisin.->Missä hakkerikulttuuri sai alkunsa?]]

He etsivät yhteisöllisesti luotuja ja ylläpidettyjä asioita, ja julistavat omistavansa ne. Sitten he tuhoavat vaihtoehtoiset tavat päästä niihin käsiksi ja gaslightaavat meitä mainostamalla sitä edistykseksi. Lopulta, kun he ovat saaneet vallan käsiinsä, he puristavat. Rahaa tulee ulos. Ote tiukkenee, kunnes puristettava asia kuolee. Tässä tapauksessa puristettava asia on ihmislajin hyvinvointi, joka tulee merkityksellisestä vuorovaikutuksesta muiden kanssa. [["Connecting people"]], kuului Nokian motto joskus muinoin. [["Move fast and break things"]], oli Facebookin sotahuuto sen kasvun vuosina. (save-game: "seivi")

Pontus Purokuru kirjoittaa //Keskeytysten arkistossa// ajan jaosta kronokseen ja aion-hetkiin. Arjessa koemme ajan yleensä lineaarisesti: samat jutut toistuvat päivästä toiseen. Tämä ei ole itsessään mikään negatiivinen asia, mutta liiallinen toisto voi muuttua puurtamiseksi ja sitä kautta elämästä voi kadota taika. Tätä on kronos. Sen vastapainona on erityisiä aion-hetkiä, joissa ikään kuin asettuu ajan ulkopuolelle. Näitä voivat tuottaa taide, nukkuvan kissan kutittaminen, rakkaan pitäminen kädestä, vaikean bossin selätys pelissä, yleisesti kaikki iloa ja ihmettelyä luova. Nämä hetket voivat olla lyhyitä, mutta [[ne lataavat elämän täyteen mielekkyyttä->ei internetissä]] ja saavat jaksamaan kronosta. (save-game: "seivi")

Netin ja tietokoneiden maailmaa käsittelevillä kirjoilla on tapana vanheta nopeasti, mutta ne tarjoavat myös aikakapselimaisia väläyksiä, jotka luovat uutta ajattelua juuri siksi, koska ne tulevat eri ajasta ja paikasta. Vuoden 2002 kirjassaan //Digital Culture// Charlie Gere nimeää digitaalisen median tärkeimmäksi edelläkävijäksi John Cagen //4'33:n// eli sen sävellyksen, jossa 4 minuutin ja 33 sekunnin ajan soittajat ovat hiljaa ja salissa kuuluvat hälyäänet muodostavat teoksen "musiikin". Gere kirjoittaa, miten Cage tarkoitti 4'33:n tyhjäksi tauluksi, jossa voisi tapahtua mitä vain. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/433.jpg> </div> Netti itsessään on tyhjä, mutta siksi siellä voi syntyä kaikkea, mitä ikinä keksiikin. Vai voiko? [[Jos pitää silmänsä auki, ihmisten luovuutta ja hyväntahtoisuutta on vaikea olla huomaamatta.->Kun keskitymme jatkuvasti internetin negatiivisiin puoliin, kaikki hyvä jää varjoihin.]] [[Tavallaan voi, mutta tuntuu, että järjestelmä puskee ihmisiä tiettyyn suuhtaan.->Haastavaa se on.]] (save-game: "seivi")

Välittömästi se tuntuu esimerkiksi Suomen vuodenajoissa, jotka ovat muuttuneet täysin minun lyhyen elinaikani kuluessa. Lapsena leikin päivittäin talven syvissä luminietoksissa. Nyt meillä on lähes puolet vuodesta kestävä outo sateinen harmaus, jonka nykyään yhdistän New Delhin taivaisiin. Lapsena kesäisin oli lämmin, mutta se ei ikinä estänyt mitään. Nyt yksi tärkeimpiä kriteerejä asuntoa etsiessä on se, pystyykö uudessa kodissa olemaan välimerellisten helteiden yli. Suomessa on nykyään kaksi vallitsevaa vuodenaikaa, pimeys ja paahde, ja niiden välissä ripaus merkillistä välitilaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/talvi.jpg> </div> Kuten sanoin, tämä on se välitön vaikutus. Mutta jossain syvemmällä kytee suru ja toivottomuus siitä, että en voi enää luottaa luonnon pysyvyyteen ja palautuvuuteen – en ainakaan ihmiselle ymmärrettävällä aikavälillä. [[Ikuisuus on peruttu.]] (save-game: "seivi")

Välittömästi se tuntuu esimerkiksi Suomen vuodenajoissa, jotka ovat muuttuneet täysin minun lyhyen elinaikani kuluessa. Lapsena leikin päivittäin talven syvissä luminietoksissa. Nyt meillä on lähes puolet vuodesta kestävä outo sateinen harmaus. Lapsena kesäisin oli lämmin, mutta se ei ikinä estänyt mitään. Nyt yksi tärkeimpiä kriteerejä asuntoa etsiessä on se, pystyykö uudessa kodissa olemaan välimerellisten helteiden yli. Suomessa on nykyään kaksi vuodenaikaa, pimeys ja paahde, ja niiden välissä ripaus välitilaa. Tämä ei ole mikään tšernobylilainen ajan raukeaminen, mutta jotain samaa siinä on: yhtäkkiä johonkin niin järkähtämättömään kuin vuodenkiertoon ei voi luottaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/talvi.jpg> </div> Kuten sanoin, tämä on se välitön vaikutus. Mutta jossain syvemmällä kytee suru ja toivottomuus siitä, että en voi enää luottaa luonnon pysyvyyteen ja palautuvuuteen – en ainakaan ihmiselle ymmärrettävällä aikavälillä. [[Ikuisuus on peruttu.]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Google/Alphabet on aggressiivisin tekoälyyn liittyvän teknologian ja osaamisen hankkija ... Britanniassa yliopistojen johdot puhuvat jo datatieteen kadonneesta sukupolvesta. Teknologiayritysten tarjoamat [[valtavat palkat->disruptiosta]] ovat houkutelleet luokseen niin paljon ammattilaisia, ettei jäljellä ole ketään, joka opettaisi seuraavaa opiskelijoiden sukupolvea." (Shoshana Zuboff: //The Age of Surveillance Capitalism//)] (save-game: "seivi")

Huutelija muuttaa toiminnallaan kanssakäymisen dynamiikan. Hän käyttää eräänlaista poltetun maan taktiikkaa, jossa volyymin perustason nosto tekee varovaisesta keskustelusta vaikeampaa. Tämä pakottaa kaikki korottamaan ääntään tullakseen kuulluiksi, vähän kuin yrittäisi puhua täydessä baarissa. [[Ja tämä baari on tietenkin kaupallinen tila.]] [[Mutta entä kissavideot?]] (save-game: "seivi")

William Gibson popularisoi kyberavaruuden käsitteen vuoden 1984 romaanissaan //Neuromaani//. Ajatus siihen tuli Gibsonin mukaan siitä, kun hän näki lasten pelaavan sen ajan kolikkopelejä niin innoissaan, että he vaikuttivat haluavan sisään pelien maailmoihin. Todellisen kyberavaruuden visiointia on sitäkin ohjannut lapsenomainen, jopa naiivi intoilu jostain, mitä oli toistaiseksi vain kuviteltu scifikirjallisuudessa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/neuromancer.jpg> </div> (Kuva Commodore 64 -kotitietokoneelle tehdystä //Neuromancer//-pelistä vuodelta 1988). Nyt [[todellisuus]] näyttää toisenlaiselta. Riippumatta siitä, haluammeko vai emme, meidät on [[pakotettu->pakko2]] menemään "pelin sisään". (save-game: "seivi")

Shoshana Zuboffin järkälemäinen kirja //The Age of Surveillance Capitalism// on perusteellinen selonteko siitä, miten Googlen kaltaiset yritykset yrittävät kaapata koko ihmiskokemuksen omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa. Eräässä kohtaa kirjaa kerrotaan lyhyesti espanjalaisesta leipurista, joka yrittää pitää kiinni liikkeestään ja kulttuurisesta perinnöstään kapitalismin puristuksen keskellä. Zuboff kirjoittaa, miten se "vaati tiettyjen asioiden jatkuvuutta, jotka ovat häilyviä, kauniita, yllättäviä, salaperäisiä, sanallistamattomia ja aineettomia, mutta he olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että ilman niitä elämä olisi mekaanista ja sielutonta". [[Tämä kohta kutkuttaa minua.]] (save-game: "seivi")

Merkillisin osa koko tätä kokemusta on se, että sen epämiellyttävyys tekee siitä myös koukuttavaa. Uhkapelien addiktiivisuus ei perustu voiton suloisuuteen, vaan tulosten ennakoimattomuuteen. Kun osan ajasta häviää ja osan ajasta voittaa, toivo voitosta saa vetämään hedelmäpelin vivusta yhä uudelleen. Todellinen uhkapeluri ei edes sinänsä halua voittaa, vaan säilyttää //zonen//, immersion tason, jossa on yhtä koneen kanssa. Somen avaaminen yhä uudestaan on noppien heitto, jossa toivoo näkevänsä joko tietyn reaktion oman sisällön perässä tai sitten uudella tavalla sykähdyttävää "kontsaa". Se, että pettymys on yleisempää kuin positiivinen yllättyminen, on se taika, joka saa vetämään vivusta yhä uudelleen. Tämä kuvaus on... [[yksinkertaistava->suodattuu]] [[ja osin tahallisen herättelevä->suodattuu]] [[mutta ei mielestäni suuresti epätosi.->suodattuu]] (save-game: "seivi")

Alussa oli sumu. Se oli hämärä ja hämäryydessään kaunis. Sitten siitä tuli [[virta]].

Uskon että useimmat meistä pitää opettaa siihen, että epäoikeudenmukainen ja tuhoava elämä on normaalia. Ennen kuin aivomme on täytetty sillä, että "asiat nyt ovat niin kuin ne ovat", ymmärrämme vaistomaisesti, että sellaiset asiat kuin eläinten tappaminen massiivisella skaalalla, ihmisten syrjiminen sukupuolen perusteella, luonnon ja ilmaston tuhoamisen jatkaminen, sekä jyrkät vaurauserot ovat sairasta käyttäytymistä. [[Meidät pitää totutella sairauteen.->miten paljon yksittäinen taho voi tehdä asioita vastoin muiden etuja]] (save-game: "seivi")

En halua tässä vain hypettää varhaista hakkerikulttuuria, koska sillä on ollut myös kielteiset vaikutuksensa, eivätkä kaikki sen ihanteet aina toteutuneet. Hakkerit olivat esimerkiksi aika homogeeninen joukko, joka koostui niiden huippuyliopistojen nörteimmistä miesopiskelijoista. Mikä on sinänsä yllättävää ottaen huomioon, että tietokoneiden varhaisesta historiasta ei naiskäyttäjiä puutu. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/nsa71.jpg> </div> (Kuva Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston eli NSA:n tiloista vuodelta 1971.) Hakkereiden ajattelussa on kuitenkin vetoavia kohtia varsinkin siltä osin, kun se menee [[vastaan työkulttuuria, joka optimoi tulovirtaa]] muusta välittämättä. (save-game: "seivi")

Minulla oli pitkään nettisivut Wordpressissa, ja alun perin suunnittelin julkaisevani myös tämän teoksen siellä. Jokin Wordpressin käytössä on kuitenkin tuntunut minusta ankealta, enkä ole osannut aivan paikallistaa syytä. Kenties se on tapa, jolla Wordpress on rohmunnut itselleen paikan //the// alustana, jolla voi luoda itselleen blogin tai oman sivut. Siinä on jotain geneeristä, rahanmakuista, sanalla sanoen epäromanttista. Wordpressistä puuttuu fiilis. Sitten löysin vaihtoehdon nimeltä [[Neocities]]. (save-game: "seivi")

Tällaiseen paikkaan ei tuntuisi enää mielekkäältä mennä postailemaan omia juttuja, koska siellä ei ole ketään niitä lukemassa, tai vähintään oma tuttu yhteisö on hiipunut. Tämä on hyvä muistutus siitä, miten isoimmatkin nettifirmat ovat riippuvaisia käyttäjistään. Heidän arvonsa harvemmin on siinä, mitä he tarjoavat, vaan siinä, miten he saavat kerättyä ihmisiä juuri heidän alustalleen. Nettiyhteisöistä puhutaan välillä kaikukammioina, mutta oikeasti liian yksityistä kammiota ei kestäisi kukaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kaikukammio.jpg> </div> Kaipaamme kanssakäymistä edes jossain muodossa. Keskustelujen ja tiedon jakamisen muodolla ei oikeasti ole niin väliä, eikä liioin sillä, onko itse kovinkaan aktiivinen osa sitä. Minä olen aina ollut enemmän lurkkaaja kuin postaaja. Silti ihmisten nimet, kasvot, äänet, tavat olla ja puhua, kaikki se saa minut tuntemaan kuin olisin heidän seurassaan. En usko, että internet olisi laisinkaan niin suosittu ilman sen henkilökohtaista otetta. Apina ei kaipaa vain tietoa ja tehokkuutta. [[Apina kaipaa apinan luo.]] Ei sen aina niin väliä, mistä puhutaan, kunhan puhutaan. Puhe vähentää yksinäisyyttä. (save-game: "seivi")

Jonkin verran riittää. Saat silti luultavasti kiinni siitä, että yritän näillä kuvailuilla kertoa, miten isoimmatkin nettifirmat ovat riippuvaisia käyttäjistään. Heidän arvonsa harvemmin on siinä, mitä he tarjoavat, vaan siinä, miten he saavat kerättyä ihmisiä juuri heidän alustalleen. Haemme netistä paljolti kanssakäymistä muiden kanssa. Jos jollain alustalla ei ole ihmisiä, sinne ei ole mitään mieltä postailla. Nettiyhteisöistä puhutaan välillä kaikukammioina, mutta aidosti yksityistä kammiota ei jaksaisi kukaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kaikukammio.jpg> </div> Kaipaamme kanssakäymistä edes jossain muodossa. Keskustelujen ja tiedon jakamisen muodolla ei oikeasti ole niin väliä, eikä liioin sillä, onko itse kovinkaan aktiivinen osa sitä. Minä olen aina ollut enemmän lurkkaaja kuin postaaja. Silti ihmisten nimet, kasvot, äänet, tavat olla ja puhua, kaikki se saa minut tuntemaan kuin olisin heidän seurassaan. En usko, että internet olisi laisinkaan niin suosittu ilman sen henkilökohtaista otetta. Apina ei kaipaa vain tietoa ja tehokkuutta. [[Apina kaipaa apinan luo.]] Ei sen aina niin väliä, mistä puhutaan, kunhan puhutaan. Puhe vähentää yksinäisyyttä. (save-game: "seivi")

Kun saa tällaista virtaa, on helpompi jatkaa tekemään taas lisää muutoksia. Odotan lähes malttamattomana, että saisin jo tämän teoksen julkaistua ja siten energiaa sille, että voisin jatkaa muuttoliikkeen tekoa. Tein jo tilit Proton Mailiin ja Proton Driveen. Seuraavaksi pitää varata ilta-pari sille, että oikeasti siirtää yhteydet pois Microsoftin ja Googlen alaisuudesta. Ehkä sen tuomalla vapautumisen fiiliksellä voi alkaa miettiä todellista final bossia eli sosiaalista mediaa. Asia kerrallaan. Sillä tavalla saa pyörimään sen [[pallon->alkusysäys]], jonka liike vie lopulta mukanaan. (save-game: "seivi")

Internetistä on tavallaan mahdotonta puhua. Aihe karkaa välittömästi satoihin suuntiin. Samalla internetistä on mahdotonta olla puhumatta. Se on näkymätöntä, mutta kaikkialla. Internetissä ihmisten parhaat ja pimeimmät puolet ovat läsnä samanaikaisesti. Se on kuin maailma itse: loputtoman kaunis ja loputtoman traaginen. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pilv.jpg> </div> Internetin tragedia on myös aikamme tragedia. Voisimme tehdä niin paljon hyvää, mutta päätämme olla tekemättä. Tarkalleen ottaen (text-style:"fidget")[//he//] ovat päättäneet olla tekemättä. [[Tiedämme, keitä he ovat.]] Voimme kutsua heitä neutraalisti [[voittoa tavoitteleviksi yrityksiksi]]. (save-game: "seivi")

On äärimmäisen sykähdyttävää vastaanottaa ihan kaikkea mahdollista tieto-, tunne- ja kokemusvirtaa joka puolelta maailmaa, joka aiheesta, joka ikinen hetki. Mutta se on myös todella kummallista. Saatamme nähdä peräjälkeen kuvan jonkun aamiaisesta, ystävänä näyttäytyvän mutta kaupallista yhteistyötä esittelevän influensserin, poliittisia meemejä, ilmastoaktivistin kertomassa uusimmista tutkimustuloksista, hassuttelufiltterin läpi otetun selfien, kuvia pommituksissa kuolleista lapsista, videon kissasta jahtaamassa omaa häntäänsä sekä ilmoituksen runokirjan julkaisusta. Tavallaan juuri tämä on se asia, joka tekee internetistä internetin. Se on myös tapa, jolla kohtaamme ja opimme uutta. Herää kuitenkin kysymys: pystyvätkö aivomme aidosti prosessoimaan tällaista tulvaa? Mikä on se määrä, jolle voimme suoda huomiota tai jonka ääressä voimme tuntea [[jotakin]]?

Unelma tapettiin, mutta vain valtavirran internetissä. Sen ulkopuolella, kaikenlaisissa varjoisissa ja joskus jopa valoisissa nurkissa, kasvaa monenlaista elämää. Ne voivat olla yhteisten kiinnostusten tai pienten porukoiden ympärillä pyöriviä Discord-kanavia. Ne voivat olla [[oikeasti vaihtoehtoisia]] ja korpomaailman ulkopuolella toimivia alustoja kuten Mastodon ja Pixelfed. On vaikea sanoittaa tunnetta siitä, millaista on nähdä taas aikajana, jossa ei ole loputtomia suosituksia, mainoksia tai ahdistavaa clickbaitia. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/mastodon.jpg> </div> Niiden suurena haasteena on //inertia//, paikalleen jämähtäneen kappaleen saaminen liikkeelle niin, että se lähtisi rullaamaan. Pysähtynyt kappale tässä on [[suuri yleisö]]. Tässä ongelmana ei ole välttämättä aina edes vaivannäkö, vaan skeptisyys. Tällä hetkellä moni Metaan kyllästynyt arkailee siirtymistä Blueskyihin, koska ihmiset ovat epäluuloisia siitä, miten pitkään joku alusta maltetaan pitää mukavana (kun pilaamalla sen voi tuottaa paljon enemmän rahaa). Meillä alkaa olla kertyneenä kokemusta näistä takinkäännöistä. (save-game: "seivi")

Nettifirmojen monopolistrategiassa on vielä se vähemmän puhuttu varjopuoli, että varakkaat pääalustat [[houkuttelevat huipputekijöitä]] muilta aloilta ja siten kaventavat toiminnallaan työpaikkojen ja työnteon mahdollisuuksia muualla – samalla kun he itse työllistävät verrattain vähän ihmisiä. Loppuvuodesta 2024 Googlella oli noin 182 000 työntekijää, Metalla noin 74 000. Verrokkina suomalaisista firmoista yksi suurimpia työllistäjiä on Kone, jonka henkilöstö on yli 60 000, siis jonkin verran vähemmän kuin Metalla, mutta kuitenkin siihen suuntaan. Liikevaihdon suuruudessa Meta on kuitenkin noin 15 kertaa isompi. Suuri määrä rahaa keskittyy siis henkilöstöltään verrattain pienikokoisiin yrityksiin. Tämä on tietenkin hyvää bisnestä, samoin kuin esimerkiksi [[traumaattisen sisällön läpikäyntiin liittyvän moderointityön ulkoistaminen vaikkapa Intiaan]], jossa henkilöstölle voidaan maksaa liki sata kertaa vähemmän kuin alustan työntekijälle Yhdysvalloissa. Yhteiskunnallisen stabiiliuden tai hyvinvoinnin kanssa sillä on kuitenkin vähän tekemistä. Sanotaan suoraan: kyse on [[disruptiosta]] eli vallitsevan järjestyksen hajottamisesta. (save-game: "seivi")

Internet on siitä hämäävää, että se tuntuu ilmaantuvan meille tyhjästä. Jos ajattelemme älypuhelinta, voimme kuvitella sen taustalla piilevän tuotantoketjun, laitteen valmistamisen vaatimat materiaalit tai vähintään sen päivittäin kuluttaman sähkön. Samaten on helppo käsittää, että ottamamme valokuvat ovat tallessa puhelimen fyysisessä muistissa. Jos kuvia ei varmuuskopioi ja puhelimen pudottaa vessanpönttöön, kuvat tuhoutuvat, koska fyysinen muisti tuhoutui. Jokainen aktiivisesti puhelimella kuvaava tietää, että rajat tulevat vastaan muistissakin. Ennen pitkää enempää ei vain mahdu, ja lisätilaa varten pitää ostaa isompi muistikortti tai ladata ne talteen vaikka ulkoiselle kovalevylle. Kaikki nämä ovat fyysisiä, käsin kosketeltava, hajoamisalttiita [[objekteja]]. (save-game: "seivi")

[[kunnes on enää vain tämä yksi polku->motari]] [[kuin moottoritiellä jossa näkee rinnakkaisia reittejä->motari]] [[mutta ilman liittymiä niihin->motari]] (save-game: "seivi")

[[ja kun kävelen niillä, ne vievät mennessään]] [[nautin siitä, että saan olla niiden vietävänä]] [[alan epäillä ja haluan kääntyä takaisin]] (save-game: "seivi")

Tämä on kohdasta, jossa Max Fisher kirjoittaa sosiaalisen median muistuttavan [[rahapelikonetta]], mutta sillä erotuksella, että siinä dopamiinia tuottaa sosiaalinen validaatio ja kiintymys. Ajan myötä alamme yhdistää sosiaalisen median ja sosiaalisten yhteyksien tarpeemme. Opimme toteuttamaan tätä tarvetta käyttämällä somea, vaikka se ei välttämättä täytä sitä. (save-game: "seivi")

Hienoa! En ala sitten edes kyselemään, onko auttaminen mielestäsi keskeinen osa internetin olemusta ja sen tarjontaa. Itse ainakin ajattelen näin. Auttaminen sanana luo helposti mielikuvat jostain henkilökohtaisesta ja tiettyyn hetkeen sidotusta, mutta netissä esimerkiksi pienet tutoriaalit tai kysymys-vastaukset jäävät pitkäksi aikaa elämään ja hyödyttämään ihmisiä, joista emme olleet niiden tekohetkellä edes tietoisia. Mutta auttamista se silti on. Siksi yksi modernin internetin suurimpia mysteerejä on [[Reddit]]. (save-game: "seivi")

Somejättien toiminta on suoraa jatkumoa uusliberaalin kapitalismin tavoitteelle erottaa ihmiset toisistaan. Näemme käytännössä [[Margaret Thatcherin->Thatcherin]] kuuluisat sanat: "Talous on väline. Tavoitteena on muuttaa sydän ja sielu." </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/thatcherkutcher.jpg> </div> Voimme yhdistää sen kiinteämmin tähän hetkeen lainaamalla [[Ashton Kutcheria]], kyllä, juuri häntä: "Internetillä oli tapana heijastaa ihmisyyttä, mutta nyt ihmisyys heijastelee internetiä." (save-game: "seivi")

ja ymmärrän että virrassa on muitakin olemme kaikki menossa samaan suuntaan eikä täällä kukaan jää saapumatta [[perille->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

kuoren sisällä on kallis kortti, jossa lukee all capseilla [[SINUT ON KUTSUTTU->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa erityinen, mutta väitän, että tämä on silti erikoinen kehitys ihmiskunnan historiassa. Siis se, että olemme koko ajan tietoisia siitä, mitä tapahtuu lähellä ja kaukaa, yksityisesti ja julkisesti, niin ilojen kuin murheiden suhteen. Ehkä minä olen jotenkin herkkä, mutta en kykene nauramaan ja itkemään samanaikaisesti ja tuntemaan kaikkia maailman tunteita joka hetki omanani. Israelin hyökkäys Gazaan loppuvuodesta 2023 oli se viimeinen pisara, joka katkaisi minulta kyvyn vain kuluttaa Instagramin fiidiä. Kun tämä hirvittävä kansanmurha alkoi, yritin tehdä sen, mikä voimissani oli. Levitin tietoa mielenosoituksista ja kävin itsekin niissä. Myin tekijänkappaleeni viimeisimmästä kirjastani ja lahjoitin niistä saadut tulot Lääkärit ilman rajoja -järjestölle. Mutta tämän jälkeen ajauduin lukkoon. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kirjamyynti.jpg> </div> Toimintani somessa tuntui turhalta ja riittämättömältä. Tuntui myös täysin sopimattomalta postailla omista jutuistani näiden hirveyksien keskellä. Tunsin olevani hautajaisissa. Eikä hautajaisissa oteta selfieitä. [[Ymmärrettävää.]] [[Eikö tuo tilanne ole juuri sellainen, jolloin pitää postata kahta enemmän?]] (save-game: "seivi")

ja ennen pitkää ymmärrän miksi olemme täällä näin isolla joukolla olemme tulleet [[bilettämään->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

Yhtäällä meillä on isojen yritysten hallitsema korpotodellisuus. Toisaalta meillä on mahdollisuus tietoisesti mennä //off the grid//. Sitten on epämääräinen kolmas asia, joka liittyy alati kehitettävän tekoälyyn, jonka todellisia vaikutuksia emme vielä osaa arvata, mutta hyviä ne eivät tule olemaan. Kenties algoritminen internet on pientä esimakua siitä, miltä [[tuleva todellisuus]] voi tuntua. (save-game: "seivi")

Siksi olen myös tehnyt tästä teoksesta sellaisen, että se ei välttämättä aina tarjoa kaikkea, mitä haluaisi, tai siirtyy eteenpäin odottamattomalla tavalla. Tarkoitukseni ei ole härnätä lukijaa. Taiteen ja ajattelun kannalta aukot vain ovat yhtä tärkeitä kuin asioiden sanominen. Ilman niitä kokijasta tulee pelkkä vastaanottaja. Ideaalisesti ne saavat ihmiset myös puhumaan enemmän toisilleen. Tähän perustuu monien pelien voima alkuperäisestä //The Legend of Zeldasta// aina //Elden Ringiin//. Kun kukaan ei voi yksinään selvittää kaikkea, ihmiset alkavat toimia yhdessä. (align:"==>")["älä kuvittele ettei epämääräisyys olisi yhtä tärkeää kuin selkeys" (Maria Matinmikko: //Kolkka//)] Yhteistyö tuntemattoman äärellä voi hyvinkin olla [[yksi tie utopian kokemukseen->Kuulostaa ihanan toiveikkaalta. Voisiko netti olla vielä utopia?]] (save-game: "seivi")

ja jotain vielä sydäntä muljauttavampaa: [[festareista muistuttavaa riehaa->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

(save-game: "seivi") (align:"=><=")+(box:"X")[ [[...]] ]

Varsinkaan kun en yrityksistäni huolimatta ole onnistunut enää löytämään, mikä oli tämän teoksen tai tekijäkollektiivin nimi. Joskus asioihin latautuu vielä lisää erityisyyttä siitä, kun niihin ei pääse helposti käsiksi. [[Takaisin.->tilasta ei tehnyt mieli lähteä]]

Sama logiikka pätee suosituimmilla somealustoilla. Ne tuottavat aitoja ihmisten kohtaamisia ja muuta hienoa, mutta se ei ole niiden päätarkoitus. Tarkoitus on saada ihmiset viettämään niillä niin paljon aikaa kuin vain mahdollista. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/fortnite.jpg> </div> Nyt monet hittipelit, kuten //Fortnite//, lainaavat somealustojen logiikkaa siinä, että ne tarjoavat uutta sisältöä lähes päivittäin, eivätkä pääty koskaan. Mikään tästä ei ole sattumanvaraista. [[Alustojen suunnittelu on meidän elämämme suunnittelua.->alustaintro]] (save-game: "seivi")

Alussa oli sumu. Se oli hämärä ja hämäryydessään kaunis. Sitten siitä tuli virta, jotain selvärajaisempaa, mutta myös mukaansa tempaavampaa. Siinä halusi uida. Sen halusi juoda. Mutta tapahtui jotain odottamatonta. Virta jähmettyi jääksi. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kova.jpg> </div> Se oli nyt alusta, jolla pystyi seistä, kenties jopa asua. Mutta se oli myös [[kova ja liukas]]. (save-game: "seivi")

Toisen maailmansodan tienoilla //computer// tarkoitti vielä ihmistä, kirjaimellisesti laskutoimitusten tekijää. Ihmislaskijoiden määrää saatettiin nostaa ja nostaa, kuten tehtiin ydinpommia kehittäessä, mutta oli selvää, että loputtomiin sitä ei voitu tehdä. Tarvittiin kone, joka ei väsyisi tai erehtyisi. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/nasacomp.jpg> </div> (NASAn työntekijöitä 1950-luvulta, eturivin naisten toimenkuva oli olla //computer// eli laskija.) 1960-luvulla Paul Baran ehdotti ensimmäisenä viestintäjärjestelmää, jossa ei olisi yhtä keskusta, vaan jossa viestit kulkisivat tasa-arvoisista pisteistä koostuvia reittejä pitkin. Ehdotuksen takana oli nyt kylmä sota ja ydintuhon pelko. Samoihin aikoihin tietokoneiden vaatimien mikropiirien hinnat alkoivat tippua rajusti, yli satakertaisesti vuodesta 1959 vuoteen 1965. Syy oli yksinkertainen: Yhdysvaltojen armeija tarvitsi niitä uusiin ohjusjärjestelmiin ja NASA avaruusohjelmaan. Hinnanpudotus tarkoitti, että mikropiirit levisivät nopeasti myös kuluttajatuotteisiin, kuten mikroaaltouuneihin. [[Piireihin ja niiden vaatimaan teknologiaan]] erikoistuneet firmat kasautuivat tietylle alueelle, jonka nimeksi tuli ennen pitkää Silicon Valley, Piilaakso. (Tiivistys Charlie Geren kirjasta //Digital Culture//)

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat varsinaiset työntekijät eli ihmiset, jotka vastaavat näiden alustojen pyörittämisestä. Heillä on työsopimus, korkea kuukausipalkka ja niin edelleen. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka varsinaisesti luovat alustoille sisältöä. Heille sanellaan työnteon ehdot, ota tai jätä, ja vaikka otatkin, niitä voidaan muuttaa koska vaan sinulta kysymättä. Sisällöntuottajan pitää tehdä todella kovaa duunia ja olla hyvin onnekas voidakseen elättää itsensä. Ja kaikki tämä tapahtuu arvaamattomien muutosten, kuten algoritmien viilailun, [[armoilla]].

Jatketaan spekulatiivisilla juhlilla. Kuvittele nyt, että kaikilla paikallaolijoilla on mikrofoni, myös sinulla. Mitä enemmän peukkuja sinulle kirjataan, sitä kovempaa äänesi kuuluu muiden yli. Kun olet saavuttanut tietyn tason, sinun on helpompi saavuttaa huomiota asiasta riippumatta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/huomio.jpg> </div> Tämä on tavallaan demokraattinen malli, jossa kaikilla on yhtäläinen oikeus esittää asiansa. Tällaisessa järjestelmässä on kuitenkin se vaara, että sitä voi manipuloida ja huomiota saavuttaa [[kyseenalaisin keinoin]]. Tai niillä varsinkin.

Vuonna 2012 YouTuben johtoporras antoi käskyn kymmenkertaistaa alustan katselumäärät vuoteen 2016 mennessä. Siihen ryhdyttiin suurella tarmolla. Muistatko minä vuonna Donald Trump voitti ensimmäisen kerran Yhdysvaltojen presidenttivaalit? [[2016->2016.]] [[2017->2017.]] [[En halua muistaa.->2018]] [["Historia on painajainen, josta yritän herätä."->2018]]

(align:"==>")[//$name on edennyt: 84%//] Internetillä on monivaiheinen historia. Vuosituhannen vaihteen WWW on eri asia kuin tämän hetken algoritmiset somealustat ja näitä edeltävät varhaiset muodot olivat vielä jotain aivan muuta. Mutta isoin nettiin liittyvä muutos on nähdäkseni se, miten älypuhelimet tekivät sen läsnäolosta tauotonta. Elämästä tuli [[always online]]. (save-game: "seivi")

Digitaaliset pelit eivät ole mikään yhtenäinen joukko, vaan hallitsematon sekoitus genrejä ja skenejä, joilla voi olla hyvin eri näkemys pelaajan houkuttelusta. Pelillistämisbuumi taas takertui pieneen ryhmään [[tiettyjä pelimekanismeja]], jotka nousivat suosioon 2000-luvun alkupuolella. (save-game: "seivi")

(align:"==>")[(align:"==>")["Alkuaikoina osa viehätyksestä oli tilaisuudessa naamioida identiteetti, piiloutua käyttäjänimen taakse, kasvojen näkymättä valokuvissa. Puheesi oli avatarisi. Myöhemmin internet siirtyi pois anonyymiydestä kohti nettiympäristöjä, jotka vaativat autenttisuutta, vaikka valheita on yhtä paljon. ... Aikanaan puhuin vapaasti ja kerroin unelmistani vieraille." (Joanne McNeil: //Lurking//)]] [[Lurkkaillaan vielä.]] [[Eteenpäin.->sydämen ja sielun]] (save-game: "seivi")

[[pelästyn kun tajuan, etten tiedä missä olen]] [[asetun sammalpedille makaamaan]] [[yritän kävellä järjestelmällisesti yhteen suuntaan]] (save-game: "seivi")

Kuvittele tällä kertaa, että osa paikallaolijoista saa palkkaa puhumisesta muiden kanssa, tai heidän toimeentulonsa on muutoin kiinni siitä, että mahdollisimman moni kuuntelee heitä. Et voi ikinä tietää, haluavatko he oikeasti jutella kanssasi vai ajavatko he omia etujaan. Ei ole keinoa selvittää, mitä he oikeasti ajattelevat. Osa heistä ei enää itsekään tiedä, eivätkä he tee tätä edes pahantahtoisuuttaan. Toimeentulon hankkiminen kuukaudesta toiseen ei ole mikään vitsi. Olemme kaikki pakotettuja siihen. Toisille roolin esittäminen taas on täysin luontevaa. Ja sitten on tietysti niitä, jotka ovat valmiita uskottelemaan yleisölleen mitä vain, jos he itse hyötyvät siitä.. [["Tämän ilmiön voi muotoilla monilla tavoilla, mutta..."]] (save-game: "seivi")

Minulle henkilökohtaisesti kenties merkittävin sivusto tiettynä ikäkautena oli Mikseri.net, jossa aloittelevat bändit saattoivat julkaista musiikkiaan ja antaa siitä toisilleen kommentteja. On vaikea tarkkaan sanallistaa, mikä sen henki oli 20 vuotta sitten, mutta kyse oli paikallisesta harrastelijalähtöisestä yhteisöstä, jossa olennaista oli vuorovaikutus ja kannustaminen puolin ja toisin. Mikserissä ei voinut "breikata", eivätkä numerot määrittäneet käyttökokemusta. Ehkä koen vain nostalgiaa sitä kohtaan, miten periaatteessa merkittävä tietyn aihepiirin sivusto saattoi tuntua kavereiden kanssa hengailulta enemmän kuin itsensä promoamiselta, vaikka sitäkin se tietysti oli. Kenties tämä on se keskeinen asia, joka todella muutti Internetin [[sydämen ja sielun]] (tai kenties [[kasvot]]). Ennen omalla nettikäyttäytymisellä ei voinut tehdä rahaa tai siellä ei ollut ammattitilejä, kun nyt se on keskeinen osa alustojen toimintaa. (save-game: "seivi")

Palataan Dunbarin, Rockeyn ja Camillerin kirjaan, josta voi lukea muun muassa seuraavaa. Ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perhesiteet ovat näistä vahvimpia, mutta niitä voi luoda myös keinotekoisesti jaetuilla perinteillä, kielenkäytöllä, rituaaleilla ja tarinoilla. Sosiaalisia suhteita muodostetaan esimerkiksi syömällä, nauramalla, laulamalla ja muistelemalla asioita yhdessä. Fyysinen kosketus ja läheisyys aktivoivat hormoneja, jotka lähentävät ihmisiä. Synkronoitu toiminta, kuten marssiminen tai tanssiminen samaan tahtiin, vahvistaa tätä efektiä. Ei-verbaalinen kommunikaatio, kuten äänensävy ja ilmeet, on yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa aivan yhtä tärkeää kuin puhuminen. Ryhmän kasvaessa liian isoksi emme enää pysty käsittelemään sosiaalisen kanssakäymisen nyansseja, kuten jokaisen yksilöllisiä tunteita, ajatuksia ja taustoja. [[Muistutuksena, että tämä on siis kirjasta The Social Brain.]] (save-game: "seivi")

Kivi... Rock... Rock Paper Shotgun! </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/rps.jpg> </div> Muistin yhtäkkiä, miten vuosien ajan kävin Rock Paper Shotgun -nimisellä pelisivustolla katsomossa läpi päivän uutiset ja artikkelit, usein myös niiden kommentit, koska ne olivat yhtä lailla asiallisia ja informatiivisia. Aktiivisten lukijoiden avatarit tulivat lähes yhtä tutuiksi kuin sivuston vakiokirjoittajat. Sain päivittäin [[kuratoidun annoksen]] peliasiaa, ei liikaa eikä liian vähän, usein uusia näkökulmia avartavasti ja ilman clickbaitia.

Ensi kertaa koin olevani elementissäni somessa, kun liityin joitain vuosia myöhemmin Twitteriin. Motivaationi oli silloin eri ja kai minäkin olin vähän kasvanut. Kirjoitin tuolloin peliaiheiseen lehteen ja pyyntö twiittaamiseen tuli lukijalta. En tiedä, olinko varsinaisesti innoissani Twitteristä, mutta ajattelin kokeilla sen käyttöä ihan uteliaisuudesta. Koska käytin tiliä ensisijaisesti lehtityön jatkeena, pystyin olemaan suunnilleen sama työminä kirjoittaessani sekä artikkeleja että twiittejä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tweeter.jpg> </div> Tämä ei tarkoita, että olisin vetänyt roolia tai että en olisi välillä postannut muustakin aiheista kuin peleistä, mutta [[hahmoluokkani]] oli selkeämpi, jos niin voi sanoa. (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/syano3.jpg> </div> (align:"=><=")+(box:"X")[ [[• Osa III •->Osa III]] Mitä tapahtuu virtuaalisen ja todellisen rajalla? ]

Kolmas paikka on sosiologi Ray Oldenburgin käsite, joka tarkoittaa tietyt kriteerit täyttävää julkista tilaa. Ensimmäinen paikka on koti. Toinen paikka on työ. Kolmas paikka voi olla kahvila, kirkko, kauppa tai vaikka puiston kulma. Olennaista on, että siellä ihmiset saavat kokoontua epämuodollisesti, ilman velvollisuuksia ja rooleja. Näitä on ollut vähintään jostain antiikin maailman agoroista ja forumeista lähtien, ja sieltä tulee myös nimityksemme netin keskustelupalstoille. Nettifoorumit voi hyvinkin nähdä kolmannen paikan virtuaalijatkeena. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/forum.jpg> </div> Kolmannessa paikassa keskustellaan, rentoudutaan ja ollaan tasaväkisessä luovassa kanssakäymisessä. Niissä palautuu henkisesti, mikä voi kuulostaa höpöhöpöltä, mutta ainakin itse koen sen todeksi omassa elämässäni. Käyn monta kertaa viikossa kirjastossa, enkä varsinaisesti vain sen takia, koska olen aktiivinen lainaaja. Käyn siellä siksi, että kirjasto antaa minulle toivoa ja hyvää oloa. Tykkään olla tilassa, joka on rauhan saareke kaupallisuuden keskellä. Kirjoja saisin ilman kirjastoa, mutta tätä tunnetta en. Kun tähän vielä lisää sosiaalisen ulottuvuuden, käy nopeasti selväksi [[kuinka tärkeitä kolmannet paikat ovat]]. (save-game: "seivi")

Mutta mistä minä olen oikein saanut päähäni, että [[minun pitäisi saada apua->thatcher4]] kaikenmoisiin asioihin ilmaiseksi? Eikö ihmisillä ole [[oikeus tehdä rahaa->thatcher4]] toiminnallaan internetissä?

(align:"==>")[//$name on edennyt: 53%//] </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/teatime.jpg> </div> Pysähdytäänpä hetkeksi. Jos haluat laskea vähän kierroksia, suosittelen [[viittä hauskaa kysymystä tekkibro-kulttuurista]]. Halutessasi voit myös lukea [[lyhyen tarinan minun työelämästäni disruptioiden keskellä]]. Sitten kun olet valmis, otetaan puheeksi sellainen aihe kuin [[𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔰]]. (save-game: "seivi")

Olet palannut taukopaikalle. Tästä pääset lukemaan [[viittä hauskaa kysymystä tekkibro-kulttuurista]] (oikeasti ne eivät ole ihan niin hauskoja, mutta pakko tätä on jotenkin yrittää keventää). Täältä saat [[lyhyen tarinan minun työelämästäni disruptioiden keskellä]]. Kun olet valmis, otetaan käsittelyyn [[𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔰]]. (save-game: "seivi")

Tietotekniikka ja internet sellaisina kuin ne ymmärrämme ovat [[kahden sodan]] tulosta. (save-game: "seivi")

Halusin puhua tästä kaikesta oikeastaan alustuksena kysymykselle siitä, mitä mahdollisesti menetämme, kun medioimme säännöllisesti ihmisten väliset kohtaamiset digitaalisen alustan kautta. Palaan taas ajatukseen ei-sanallisen kommunikaation rikkaudesta. Seuraamalla henkilöä X somessa, kenties jopa vaihtamalla viestejä hänen kanssaan voin saada kyseisestä henkilöstä varsin osuvan kuvan. Mutta kohtaaminen kasvotusten on lähes aina vielä rikkaampaa, jännittävää, toisinaan suorastaan liikaa. Sama pätee tapahtumiin. Musiikkikeikka, teatteriesitys tai mielenosoitus vaikuttaa kehossa aina enemmän kuin vain pelkkä tallenne. Kenties tässä voimme löytää vaihtohdon sielusta puhumisella. Jos onkin niin, että se mikä digitaalisuudesta uupuu on [[läsnäolo]]? (save-game: "seivi")

[[joukossa on kuhinaa, odotusta, sähköä]] [[yritän kävellä takaisin mutta se on hidasta kuin menisi vastavirtaan]] [[kysyn minne he ovat oikein suuntaamassa]] (save-game: "seivi")

Somemurrosta edeltäneet internetin onkalot yrittivät luoda jotain samankaltaista. Monet vanhemmalla logiikalla toimivat sivut yrittävät edelleen ylläpitää tätä eetosta. Facebook ja kumppanit ovat tehneet jotain päinvastaista. He ovat romahduttaneet ensimmäisen ja toisen paikan yhteen, ja käyvät systemaattisesti uusien nousevien kolmansien paikkojen kimppuun. Näillä isoilla alustoilla emme ole ikinä vain kotona, töissä tai kahvilla. Olemme kaikkia samaan aikaan, emmekä voi siksi aidosti vaihtaa vapaalle. Osa näistä alustoista on lähtenyt liikkeelle kauniista ihanteista. Instagramin piti olla pakopaikka muusta internetistä, "paikka, jossa asiat olivat kauniimpia ja ihmiset olivat toiveikkaampia elämänsä suhteen" (Sarah Frier: //No Filter//). Ennen pitkää kaikki kuitenkin helposti asetetaan alisteiseksi koukuttamiselle ja kaupallistamiselle. [["Tiedostan lipsuvani tässä menneisyyden ihannointiin."]] [["En tarkoita sanoa, että kaikki olisi nykyään huonosti."]] (save-game: "seivi")

ja ymmärrän että täällä on muitakin [[pysyn tarkoituksella etäällä heistä]] [[kysyn minne he ovat oikein suuntaamassa]] (save-game: "seivi")

kunnes polku päättyy jättimäisen, modernin toimistorakennuksen eteen sen sisäänkäyntiin on liimattu kirjekuori [[jonka avaan]] [[jonka jätän huomiotta ja avaan suoraan oven->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

En väitä, etteikö tällaisia sivuja enää ole. Jopa Rock Paper Shotgun puksuttaa edelleen eteenpäin, tosin aivan eri tekijöillä. Mutta some ja YouTube ovat vieneet niiden valta-aseman, ja monet niistä ovat riippuvaisia juttujen jakamisesta muualla. [[Sivustojen design]] on aggressiivisempaa mainonnan ja klikattavien linkkien suhteen. Niiden hitaampaan sisältöön on myös vaikeampi keskittyä, kun on tottunut päivittäin selaamaan nopean mielihyvän alustoja. Mitään ei ole varsinaisesti menetetty, mutta käyttötapa on muuttuneet. Sivustot ovat jotain, minne pitää erikseen suunnata sen sijaan, että ne olisivat [[kavereita arjessa]]. (save-game: "seivi")

Mitä sana kuratointi tuo sinulle mieleen? Kenties [[taidemuseon kuraattorin]], joka valitsee näyttelytilaan asetettavat teokset ja pyrkii sitä kautta saamaan aikaan tietyn kokonaisvaikutelman? Vai onko se enemmän jotain [["oman polun"]] valitsemisen kaltaista? Löytyy myös vähän [[etymologiahassuttelua]] heittää, jos halua on... (save-game: "seivi")

(align:"==>")[(align:"==>")["Kolmanneksi tulevat [[kokonaan uudet toimenkuvat, joita on vaikea kuvitella etukäteen->Entäpä generatiivinen eli luova tekoäly?]]. Jo nyt tarvitaan esimerkiksi ihmisiä, jotka osaavat laatia tekoälylle mahdollisimman osuvia prompteja eli ohjeita. – Jälkeenpäin näiden näkeminen on ilmeistä, mutta etukäteen se on vaikeaa, Rouvinen sanoo." (Terhi Upolan 15.5.2025 julkaistu artikkeli Ylellä "Tekoäly voi tuoda enemmän työpaikkoja kuin hävittää – asiantuntija: 'En ymmärrä tätä työn loppu -keskustelua'". Rouvinen on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.)]] (save-game: "seivi")

Kirjassaan //How to See the World// Nicholas Mirzoeff puhuu siitä, miten internet ei ole vain uusi massamedian muoto, se on ensimmäinen universaali media. Mirzoeff kuitenkin lisää, että somessa ja vanhemmissa medioissa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/mirzoeff.jpg> </div> "Kaikki media on sosiaalista mediaa", hän kirjoittaa. "Käytämme sitä kuvataksemme itseämme muille." Tämä avaa meille tien [[taas uuteen internetin paradoksiin]].

Jos joku kesken juhlien yhtäkkiä huutaa, että käynnissä on tulipalo, tämä luonnollisesti kiinnittää kaikkien huomion. Pikaisen tutkimisen jälkeen saatamme huomata, että missään ei pala. Voimme hämmästellä tai paheksua huutajan toimintaa, mutta hänen mikrofoninsa on silti voimistunut tästä huomiosta, koska niin tämä teknologia on suunniteltu. Voimakkaat tunteet yliviivavat kaiken muun. Mikrofonin voimakkuus alkaa itsessään käännyttää lisää kuuntelijoita [[huutelijan]] puoleen, koska se on merkki suosiosta. (save-game: "seivi")

etkö ole kuullut? kaikki on kutsuttu mukaan! voit olla meidän [[universaali avec->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

[[...ja yllätyksekseni löydän "oman polkuni"]] [[...ja eksyn yhä pahemmin->...enkä ole yhtään varma, onnistunko]] (save-game: "seivi")

Kuvittele, että on pieni kourallinen firmoja, jotka hallitsevat globaalia kommunikaatiota. Pienikin muutos heidän hallitsemiinsa algoritmeihin muuttaa sen, mitä sadat miljoonat ihmiset näkevät ruuduillaan ja miten he viestivät toisilleen. Jos tilanteesta ei tykkää, niin siinäpä on tykkäämättä. Ystäväpiirin, koulun, työpaikan, jopa maan voi vaihtaa, mutta internet on enenevissä määrin muutaman monopolin hallinnassa. Toki meillä on vaihtoehtoisia alustoja, jotka ovat saamassa hiljalleen enemmän nostetta. Mutta ennen kuin tarpeeksi suuri määrä ihmisiä muuttaa niille, olemme isojen alustojen vallassa. He ovat käynnistäneet sosiaalisen kokeen, jossa on joka hetki käynnissä utuinen perhosefekti globaalilla skaalalla. Se vaikuttaa suoraan myös siihen, [[mitä ajattelemme itsestämme]].

Kaikki ne asiat, jotka päätin jakaa, avasivat mielessäni kuilun kaikkiin niihin asioihin, joista en halunnut puhua liikaa julkisesti, kuten vaikka romanttisista suhteista. Lopulta Instan käytöstä tuli pääosin ahdistavaa, koska en osannut ylläpitää tiliäni tavalla, joka oli samaan aikaan rentoa ja hauskaa, mutta myös johdonmukaista tavalla, joka olisi tyynnyttänyt aivoni. [[Voin samaistua ainakin jollain tapaa.]] [[Minulle somettaminen on kyllä huomattavasti helpompaa.]] [[Kuulostaa tosi oudolta... Get on with the times, boomer!]] [[Salainen neljäs vaihtoehto.]] (save-game: "seivi")

Voimme mennä tästä vielä kevyemmälle tasolle. Monet kiinnostuvat Tidalista kuullessaan, että se on Spotifyta vastaava musiikkipalvelu, joka maksaa musiikintekijöille enemmän rojalteja. Harva kuitenkaan tekee vaihtoa, koska luulee sen tarkoittavan soittolistojen menettämistä (listat voi siirtää helposti käyttämällä siihen tarkoitettuja palveluja), tai koska on vaivalloista ladata uutta sovellusta, luoda uutta profiilia, säätää uudet maksut, poistaa vanha tilaus ja niin edelleen, vaikka siihen ei menisi lopulta varttia kauemmin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tunemymusic.jpg> </div> Signalin käyttö Whatsappin rinnalla ei onnistu, kun "ei näissä sovelluksissa pysy perässä". Pelkkä ajatus on yksinkertaisesti liian raskas. [[Mutta kun se on! Ei kaikki ole niin hyviä teknisten juttujen kanssa ja mulle ne ainakin aiheuttaa aika isoa stressiä.]] (save-game: "seivi")

Varhaisina vuosinaan Instagram yritti vähentää feimikalastelua nostamalla itse valitsemiaan tilejä käyttäjien näkyville algoritmin sijaan. Yksi näistä suosittelukategorioista oli Oddly Satisfying eli "oudon tyydyttävää", jossa näytettiin muun muassa ihmisiä käpistelemässä käsintehtyä limaa. Tämä tietenkin johti limasisällön buumiin, kun [[ihmiset yrittivät osua->ei uutta]] juuri tämän oudon kategorian nostoihin. (Sarah Frierin kirjasta //No Filter//) </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/slime.jpg> </div> (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Kaikkia sosiaalisia verkkoja ohjaa kolme sääntöä. Yksi: hanki niin paljon käyttäjiä kuin mahdollista. Kaksi: älä päästä irti käyttäjien huomiosta. Kolme (ja tätä noudatetaan vaihtelevasti): tee näillä huomionsa suovilla käyttäjillä niin paljon rahaa kuin mahdollista menettämättä heitä. … Käyttäjiä saa eniten tekemällä [[alustalle->alusta123]] pääsystä ilmaista ja rahoittamalla se mainoksilla, jotka vaanivat huomiota, johon – yllätys! – kenellä tahansa on varaa." (Charles Arthur: //Social Warming//)] (save-game: "seivi")

(align:"=><=")+(box:"X")[Missä internet on? ♡ [[Taikuuden tulostamista valolla]] ♥ Sydän/sydämet] (save-game: "seivi")

(align:"=><=")+(box:"X")[Missä internet on? ♡ Taikuuden tulostamista valolla ♥ [[Sydän/sydämet]]] (save-game: "seivi")

Vuonna 2011 YouTubella päätettiin alkaa priorisoida viihdyttämistä perinteisen täsmällisen tiedon tarjoamisen sijaan. Ratkaisevassa johtoryhmän kokouksessa käytettiin esimerkkiä, jossa käyttäjä yrittää löytää videon, joka näyttäisi, miten solmio solmitaan. Ongelman ratkaisuun tarjottiin kahta vaihtoehtoa. Käyttäjälle voidaan näyttää minuutin napakka tutoriaali, joka menee suoraan asiaan ja opettaa solmun teon. Vaihtoehtoisesti hänelle voidaan näyttää kymmenen minuutin video, jossa veistetään vitsiä aiheesta ja muutenkin kiinnitetään käyttäjän huomio. Videon loputtua solmion mysteeri pysyi kenties ratkaisemattomana, mutta sen katselija käytti juuri kymmenen kertaa enemmän aikaa YouTubessa kuin jos olisi saanut vastauksen pulmaansa. (Max Fisherin kirjasta //The Chaos Machine//) Arvaatko, $name, kumpi lähestymistapa valittiin YouTuben uuden algoritmin perustaksi? [[Lyhyt video, joka antaa katsojalle sen, mitä tämä hakee.]] [[Kymmenen kertaa pidempi video, joka viihdyttää ja vangitsee.]] [[Salainen kolmas asia.]] (save-game: "seivi")

Kun monta vuotta sitten kirjoitin ylioppilaaksi ja lähdin opiskelemaan, minulla oli joitain ajatuksia siitä, mitä voisin tehdä työkseni. Suurin intohimoni tuolloin oli musiikki. En koskaan ajatellut, että voisin elättää itseäni bändissä soittamisella, mutta kenties siitä voisi tulla pientä sivutuloa? </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/2007.jpg> </div> Menin yliopistoon opiskelemaan englantia, koska olin siinä valmiiksi hyvä ja vanhempani sanoivat, että kääntäjiä ja kielen tuntijoita tarvitaan aina. Ja totta, päädyin tekemään pieniä käännöksiä ja kielenhuoltoa. Siitä ei tullut päätyöni, mutta lisätienestit olivat aina jees. Hiljalleen aloin keskittyä kirjoittamiseen ja pian aloin toimia freelance-toimittajana. Lehtijutuista siirryin lopulta kirjojen tekoon. [[Seuraava.->työelämä1]] (save-game: "seivi")

Läsnäoloa, liittyi se vintage-esineeseen tai tiettyyn ihmiseen tiettynä ikävaiheena tai vaikka kouluvaltaukseen, vaikuttaa osin määrittävän se, että toisin kuin digitaalista materiaalia, sitä ei voi kopioida yksi yhteen. Tavallaan digitaalinen voi saada jotain tästä itselleen, kun se on vaarassa kadota tai jo kadonnutta tai jopa tahallaan poistettua. Vähän kuin [[minä poistin tilini Twitterissä ja Facebookissa->tilin poisto]] tätä teosta tehdessä. Tavallaan kaiken edellisen voi tiivistää siihen, että [[pelkkä digitaalinen ei riitä]]. (save-game: "seivi")

useat käsiparit vetävät minut alas pian totun hengittämään mullan alla alan hahmottaa ihmismäisiä muotoja, kuulla ääniä jotka tuntuvat sanovan: [["olet saapunut..."->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Ennen yksinäisyys oli rajakokemus, joka koettiin tavallisesti marginaalisissa sosiaalisissa vaiheissa, kuten vanhuudessa. Omalla vuosisadalla yksinäisyydestä on tullut yhä suurempien ihmismassojen arkikokemusta. … Eristäminen ja yksinäisyys eivät ole sama asia. Minut voidaan eristää niin, että en voi toimia, koska ei ole ketään kenen kanssa toimia, mutta en silti ole yksinäinen. Voin myös olla yksinäinen eli tuntea yksilönä olevani kaikkien hylkäämä, vaikka minua ei ole eristetty. Eristäminen on umpikuja, johon ihmisiä ajetaan, kun heidän elämänsä poliittinen piiri, jossa he toimivat yhteisten tavoitteiden hyväksi, on tuhottu. ... Eristäminen muuttuu sietämättömäksi vasta kun tuhotaan ihmisen perusluovuus, kyky tuoda jotain omaa yhteiseen maailmaan. Niin voi käydä maailmassa, jonka päämäärät määrää työ eli missä kaikki ihmisen toiminta on muutettu raadannaksi. Silloin ei ole jäljellä muuta kuin työn vaiva, eloonjäämisen ponnistelu ja yhteys ihmistekoiseen maailmaan on poikki."] Arvaatko, milloin suunnilleen nämä katkelmat on kirjoitettu? [[Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.->arendt1]] [[1900-luvun jälkipuolella.->arendt1]] [[Toisen maailmansodan tienoilla.->arendt2]] [[1900-luvun alkupuolella.->arendt1]] (save-game: "seivi")

Kun Reddit päätti vuonna 2015 testata kaikkein toksisimpien superkäyttäjien bännäämistä – puhutaan noin 15 000 tuhannen ihmisen joukosta alustalla, jolla on kymmeniä miljoonia käyttäjiä – vihapuheen määrä väheni jäljelle jääneiden keskuudessa 80 prosentilla. Tällainen valta on näiden alustojen ylläpitäjillä. Ja näin konkreettisia vaikutuksia voidaan saada aikaan verrattain pienellä panostuksella, jos niin vain päätetään tehdä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/loveiskind.jpg> </div> (Kuvankaappaus Rachel Simone Weilin teoksesta //Computers Are Easy, Love Is Kind//.) Lisäksi, vallassa olevat alustat muistuttavat imperiumeja siinä, että ne voivat luhistua hetkessä. Merkittävä muuttoliike pois Twitter-X:stä Elon Muskin omistajakaudella kertoo siitä, miten massat voivat lähteä liikkeelle, jos [[alkusysäys]] on vain tarpeeksi vahva

Tämä on suositus juuri sinulle, $name: kokoa lista asioista, joista tulee tällainen olo. Minut se saa tuntemaan kiitollisuutta ja onnea niistä asioista, jotka ovat tuottaneet ja yhä tuottavat iloa elämässäni. Tämä on jo itsessään arvokasta, mutta ennen kaikkea se auttaa suuntaamaan omaa toimintaa näitä asioita kohti. Itse yksinkertaisesti unohdan, miten paljon elämänvoimaa pienetkin asiat voivat tuottaa ja miten niitä pitää aktiivisesti järjestää. [[Se unohtuu helposti etenkin silloin, kun on lannistunut ja yrittää vain jaksaa päivästä toiseen.]] Mutta juuri sellaisina aikoina niitä erityisiä hetkiä ja niiden tuottamia tunteita tarvitsee eniten. Voit jakaa listasi rakkaan, kaverin tai somepiirin kesken, tai pitää sen omana tietonasi. Jakamalla vahvistaa todennäköisyyttä, että näitä asioita tulee tehtyä, koska silloin ei ole yksin vastuussa niiden muistamisesta. Puhumattakaan siitä, että hyvä seura usein moninkertaistaa niistä saatua mielihyvää. [[Palaa takaisin tarkistamaan, mistä olikaan kyse.->Minulle tämä tunne tulee siitä, kun...]] [[Siirry rohkeasti eteenpäin.->ei internetissä]] (save-game: "seivi")

Muutama kysymys ennen kuin siirrämme eteenpäin. En aio kysellä sinulta vastauksia tai fiiliksiä näihin, mutta toivon, että jos näistä herää sinulla jotain ajatuksia, ehkä voit kertoa niistä somessa tai jutella kaverin kanssa tai muutoin jakaa niitä jossain. [[Ensimmäinen.]] (save-game: "seivi")

ASML on erikoistunut mikropiirien valmistukseen vuosikymmenten ajan. Heidän metodiaan ei voi noin vain kopioida, vaikka käytössä olisi miten paljon rahaa. Tarvitaan myös todella paljon aikaa ja ihmisiä, joilla on hyvin tarkkaa erikoisosaamista. Yksinkertaisempia mikropiirejä valmistetaan runsain mitoin muualla ja vähemmän hankalin keinoin. Mutta jos puhutaan vaikka Applen huippumallistosta, niitä tekee joko duo TSMC + ASML tai niitä ei tee kukaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/macbook.jpg> </div> Kun sinulle myydään iPhonea, sinulle myydään fysiikan rajoilla valmistettua teknologiaa, jonka valmistus riippuu maailman monimutkaisimmasta tehtaasta, joita on [[tällä pallolla vain yksi]]. (save-game: "seivi")

Teknologia ei ole koskaan neutraalia, vaan se on aina luotu tiettyjä tarkoitusperiä varten ja sen on tarkoitus palvella eniten tiettyä ryhmää. Sitä on kuitenkin mahdollista ottaa haltuun. Sen käyttötavat muuttavat muotoaan eri aikoina sen mukaan, mikä koetaan normaalina. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/univac.jpg> </div> (UNIVAC I -tietokone käytössä Yhdysvaltain väestönlaskentavirastolla 1960-luvulla.) Mitään normaalia, luontevaa tai luonnollista ei kuitenkaan sinällään ole. Niiden rajat määrittää aina mielikuvitus ja toiminta – se, mitä ihmiset keksivät ja osaavat tehdä. Tietoteknologian luovalla käytöllä on vuosikymmenten takaa periytyvä nimitys: [[hakkerointi]]. (save-game: "seivi")

Donald Trumpin ensimmäisen vaalivoiton jälkeen Facebook aloitti sisäisen tutkinnan siitä, miten paljon he olivat vaikuttaneet vaalitulokseen. Kävi ilmi, että pieni joukko erittäin aktiivisia käyttäjiä enimmäkseen Yhdysvaltojen oikealta poliittiselta laidalta oli vastuussa sen materiaalin tuottamisesta, joka polarisoi alustan käyttäjiä. Tutkimusryhmä esitti tuloksensa [[Facebookin ylemmälle johdolle]] sanoen, että jos tilanteeseen ei puututa, alustan algoritmi tulisi syöttämään käyttäjille yhä enemmän vastakkainasetteluja luovaa sisältöä. Ryhmä suositteli fiidin ja suositusten säätämistä, mutta varoitti myös, että tämä saattaisi vähentää //engagementia//. (Charles Arthurin kirjasta //Social Warming//) (save-game: "seivi")

Aikani Instagramissa oli taas jotain aivan muuta. Liityin sinne hyvin myöhään, tällä kertaa lähinnä sosiaalisuus mielessä. Tein aluksi muutamia pidempiä postauksia, ja pulisin edelleen välillä siitä, minkä parissa tein töitä, eli peleistä. Mutta ennen pitkää aloin postata lähinnä selfieitä tai pieniä tiedotteita esimerkiksi mielenosoituksista. Jälkimmäinen tuli heräävästä kiinnostuksesta [[aktivismia]] kohtaan ja halusta vaikuttaa yhteiskunnallisesti muutenkin kuin kirjoittamalla. Omakuvat taas tulivat siitä, että tuolloin nähdyksi tuleminen tuntui tärkeältä. Mutta en olisi tehnyt sitä, jos kaikesta tuottamastani sisällöstä se ei olisi kerännyt eniten tykkäyksiä. Palaute loi positiivisen kehän. Ii ne! </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/insta.jpg> </div> Haluan todella tässä ääneen sanoa, että nämä somereaktiot auttoivat minua eteenpäin omissa jutuissani, joissa olin ollut pitkään jumissa. Mutta kuvissani oli myös outo aspektiinsa. Ne eivät olleet mitään hetken tallenteita, vaan rajattuja ottoja, joissa olin omasta mielestäni eniten edukseni. Siinä oli se ongelma, että jumituin yhteen ainoaan oikeaan tapaan olla esillä julkisissa kuvissa. Koin usein vaikeaksi jakaa muiden ottamia spontaaneja valokuvia, jos olin niissä mielestäni jotenkin vääränlainen. Mutta oma tapani kuvata itseäni ajautui lopulta umpikujaan, koska se oli [[liian rajattu]]. (save-game: "seivi")

Rakastan nettiä. Aidosti. Mutta ajattelen siitä myös, Greta Thunbergia lainatakseni, että "te olette varastaneet unelmani". Samalla kun elämme hidastettua, mutta reaaliaikaista apokalypsia ilmastonmuutoksen takia, käymme läpi jotain samanhenkistä koko elämäämme medioivassa internetissä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/glitch.jpg> </div> Unelmat uudenlaisesta yhteisöllisyydestä, tiedonvapaudesta ja muista entisajan ihanteista eivät ole kuolleet, mutta niiden ohessa hörppii huomaamattaan yhtä paljon apatiaa ja ahdistusta. [["Tätä kirjoittaessa olen ollut noin puolitoista vuotta tauolla Instagramista..."]] [["Juuri tänään tein itselleni tilin Pixelfediin..."]] (save-game: "seivi")

Minulle menneisyyden tutkiminen on ennen kaikkea havahtumista nykyhetkeen Kun luen esimerkiksi Minitelistä, Ranskassa 80-luvulla käytössä olleesta valtion verkkopalvelusta, jonka tarkoitus oli palvella maan kansalaisia voiton tavoittelun sijaan, muistan jälleen, miten epänormaalissa tilassa elämme. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/minitel.jpg> </div> Googlen ja Metan kaltaiset yritykset toimivat eräänlaisena globaalina hallituksena kaikkien valtioiden yläpuolella, mutta heidän tarkoituksenaan ei ole palvella ja ylläpitää yhteiskuntaa, [[vaan tuottaa rahaa->ne eivät tunnu kerhoilta tai klubeilta]]. (Kuva Bernard MARTI, käytössä CC BY 3.0 -lisenssillä.) (save-game: "seivi")

Nettivisionäärit rakastavat ratsastaa suurilla puheilla vapaudesta ja oikeuksista, varsinkin mitä tulee sanan- ja ilmaisunvapauteen. Oikeus tehdä asioita on tietenkin erinomainen juttu, mutta [[riittääkö se vielä yksinään]]? Ehkä on aika siirtyä eteenpäin ja puhua pelkkien oikeuksien sijaan myös velvollisuuksista, esimerkiksi isojen yritysten velvollisuuksista ihmiskuntaa kohtaan, eikä vain siitä, mitä he saavat laillisesti tehdä. Muuten meidän kaikkien muiden oikeudet eivät oikeasti toteudu. [[Eli mihin siis päädymme?]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 21%//] (align:"=><=")+(box:"X")[Valitse itsellesi luontevin reaktio. [[Tykkää.->Lähetä sydän.]] [[Liketä.->Lähetä sydän.]] [[Näytä peukkua.->Lähetä sydän.]] [[Lähetä sydän.->Lähetä sydän.]]] (save-game: "seivi")

Moderoinnin puute tai valikoivuus voi olla olennainen osa alustojen kaupallista strategiaa. Somejätit voivat levitellä käsiään sanoen, että tarkka moderointi on mahdotonta, kun väkeä on miljoonittain. Tämä ei ole kuitenkaan totta, kuten jokainen viattoman nännin ikinä postannut tietää. YouTube varmasti ilmoittaa sinulle, jos videossasi on tekijänoikeuden alaista musiikkia, vaikka sitä olisi vain pari sekuntia taustalla. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/nipples.jpg> </div> Monin tavoin haitalliseen tai ongelmalliseen sisältöön ei puututa, koska se on usein suosittua tai muodostaa olennaisen osan sisällöstä. Siihen kajoaminen olisi huonoa bisnestä. Amerikkalainen puritanismi istuu niin [[syvällä näissä alustoissa->alusta123]], että alastomuudesta rangaistaan heti, mutta vihapuhe on "tulkinnanvaraista" tai täysin ok. (save-game: "seivi")

Tiedän että kaikki "kreaajat" eivät haluaisi käyttää ärsyttävien thumbnailien tapaisia huomionkiinnityskeinoja. Mutta kaikki, jotka yrittävät saada elantonsa netistä joutuvat tekemisiin sen tosiasian kanssa, että kone toimii parhaiten kun sille puhuu koneen ymmärtämällä kielellä. Tietyt keinot yksinkertaisesti buustaavat signaalia moninkertaisesti enemmän. Jos sinä et niitä käytä, niin joku muu kyllä tekee sen ja kerää yleisöpotin. Tähän osin perustuu oikeistolaisen pelko- ja viharetoriikan leviämistahti. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/fearleadsto.jpg> </div> Eräs kulminaatio tästä on näkemäni suositus YouTube-videoiden tekijöille, että tekoälylle pitäisi syöttää litteroitu versio tehdystä videosta ja antaa älyn sitten kirjoittaa sen perusteella kuvausteksti YouTuben algoritmia varten. Koneen pitää antaa puhua koneelle. [[Not all algorithms...]] (save-game: "seivi")

Jännittävästi liika pelillistäminen alkaa lopulta muistuttaa työtä. Pelaaminen liittyy alun perin leikkimiseen eli johonkin sinänsä hyödyttömään mutta nautinnolliseen. Leikkiin kuuluu olennaisesti vapaus ja oman tekemisen määrittely. Elämä ilman leikkiä olisi jotenkin kuollutta. Pelillistäminen puolestaan voi alkaa helposti muistuttaa loputonta to do -listaa. Tiedämme kaikki, miltä tuntuu suorittaa loputtomia askareita, joista emme ole sinänsä kiinnostuneita. Pelillisten elementtien valitseminen on siten tunnereaktioiden luontia. [[Alustojen suunnittelu on meidän elämämme suunnittelua.->alustaintro]] (save-game: "seivi")

Iso osa siitä, mitä pidämme saavuttamisen arvoisena tässä maailmassa, perustuu tavalla tai toisella yhteistyölle. Harva on tehnyt mitään täysin yksin. Niin taiteen kuin teknologian taiturit rakentavat edeltäjiensä työn varaan. Läheiset kannattelevat toisiaan. Kuuluisa Suomen hyvinvointivaltio perustui auttamiselle ja jakamiselle. Kapitalismi puolestaan ottaa sen, mikä on jaettua, ja tekee siitä yksityistä [[(tai "henkilökohtaista")]]. Voimme puhua pyramidihuijauksesta globaalilla skaalalla. Meidät on opetettu tähän systeemiin niin perusteellisesti, että julkisesti on edes vaikea puhua vaihtoehdoista ilman kommunismin haamun ilmaantumista jostain esiin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/marxism.jpg> </div> Kuten klassikkomeemi sen ilmaisee, lähin mitä voimme sanoa herättämättä kuohuntaa on [["apinat yhdessä vahva"]]. (save-game: "seivi")

tie päättyy jättimäisen, modernin toimistorakennuksen eteen sen sisäänkäyntiin on liimattu kirjekuori [[jonka avaan]] [[jonka jätän huomiotta ja avaan suoraan oven->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

Kyse on hakkerietiikan jatkeesta, jossa priorisoidaan kaikkien vapaa pääsy tietoon auktoriteettien linjauksesta välittämättä. Mutta uskon, että siihen liittyy muutakin. Suurella osalla näistä peleistä on arvoa lähinnä tutkijoille tai tosinörteille, ei tavalliselle pelaajalle. Niitä ylläpidetään osin siksi, että se koetaan merkityksellisenä panoksena peliyhteisölle. Jos joku sattuu tarvitsemaan tietyn obskuurin pelin, se on hänelle saataville. Kyse on muiden auttamisen ilosta. Ja kun on kasvanut ympäristössä, jossa tällaiselle toiminnalle annetaan arvoa, [[sitä haluaa jatkaa itsekin]], koska niin nyt vaan kuuluu tehdä. (save-game: "seivi")

Tiedän ettei kuvaukseni Instagramin käytöstä ole samaistuttava ihan jokaiselle, mutta en usko, että se on täysin minun yksin kokema. Nämä tunteet kuitenkin kumpuavat somen perusominaisuudesta olla samaan aikaan suodattamaton ja tarkoin valittu. Vaikka olisi miten huoleton spontaani postaaja, sanomaansa varmasti filtteröi edes joskus sen mukaan, miten uskoo ihmisten siihen suhtautuvan. Tai vähintään kokee epävarmuuden hetkiä, jolloin odottaa reaktioita merkkinä siitä, onnistuiko puhuttelemaan muita. Tämä on arpanopan heittelyä omalla mielenterveydellä, etenkin kun emme saa ihmisten reaktioita suoraan, vaan koneen käsittelemänä. Kenties se mitä sanoit ei saanut heti alkuun riittävää huomiota, jolloin algoritmi päätti olla näyttämättä sitä juuri niille ihmisille, jotka olisivat siitä saattaneet eniten innostua. Tämä epävarmuus ja epätietoisuus on olennainen osa järjestelmän toimintaa, sillä juuri se on olennainen osa addiktioluupin syntyä. Someen menee tarkastamaan "josko nyt". Jos tämä kuulostaa mielestäsi uhkapelaamiselta, [[minulla on lainaus sinulle->Anna tulla vaan.]]. (save-game: "seivi")

[[yritän kävellä järjestelmällisesti yhteen suuntaan]] [[laskeudun hetkeksi sammaleelle lepäämään->asetun sammalpedille makaamaan]] (save-game: "seivi")

[[yritän kävellä järjestelmällisesti yhteen suuntaan]] [[asetun sammalpedille makaamaan]] (save-game: "seivi")

[[haron tyhjää, henki salpautuu]] [[raajani hakevat tuttuja uintiliikkeitä, joita olen tehnyt tuhansia kertoja]] [[jokin hipaisee kylkeäni]] (save-game: "seivi")

[[kasvusto on niin tiheää, että maastoa on vaikea hahmottaa]] [[seuraan yksittäisen saappaan painautumaa ruohossa]] [[puhmea pilvi lipuu auringon ohi ja varjot feidautuvat out & in]] (save-game: "seivi")

[[joten minäkin antaudun virran vietäväksi]] [[onhan joukossa turvaa]] (save-game: "seivi")

Instagramissa on edelleen läsnä tietty esteettisyys, jota ei muilla alustoilla aivan ole. Nyt se on vain osana kokonaisuutta, jossa ovat mukana myös mainokset, clickbait-reelit ja suoraan sanottuna häiritsevä sisältö. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/instakela.jpg> </div> Modernia Instaa määrittää vahvasti myös lisäksi muiden sisällön jakaminen. Jälkimmäinen ei ole välttämättä itsessään negatiivinen tai positiivinen asia, mutta se kertoo siitä, miten vahva vaikutus alustan suunnittelulla on sen sisältöön. [[Mitä tarkoitat sillä, että sisällön jakamisella on ollut vahva vaikutus?->tiheä muiden sisällön jakaminen]] [[Vaikuttaako tekstin pituuden rajaaminen jotenkin?]] (save-game: "seivi")

Tätä tarkoitan, kun puhun siitä, miten Redditin kenties tärkein arvo on siinä, miten siellä ihmiset puhuvat toisille ihmisille. Kenties on parempi sanoa, että he puhuvat toisilleen //ihmisinä//, ei jonkin tuotteen salakavalina myyjinä. Jälleen: Redditissä on omat perustavanlaatuiset ongelmansa ja itse alusta on tietenkin kaupallinen hanke, mutta siitä huolimatta siellä voi tuntea jotain [[kontaktilta ja avunannolta tuntuvaa]] ilman taka-ajatuksia.

Kirjassaan //The Chaos Machine// Max Fisher argumentoi, että ennen sosiaalista mediaa aktivistien järjestäytyminen oli paljon vaivalloisempaa, mutta tämä vaiva loi ihmisten välille toisenlaisia siteitä, jotka tekivät liikkeestä sitkeän myös vaikeampina aikoina. Somessa järjestäytyminen on nopeampaa, mutta koska se vaatii vähemmän sitoutumista, se ei välttämättä saa ihmisiä toimimaan pitkäjänteisesti. Tämä voi antaa illuusion toiminnasta, kun todellisuudessa se saattaa samalla imeä voimaa [[perinteisemmältä aktivismilta->pelkkä aiheen näkyminen netissä]]. (save-game: "seivi")

[[kuin virrassa, joka aina suuntaa kohti jotain itseään suurempaa vesistöä]] [[mutta pelästyn, kun jalat eivät yhtäkkiä ulotukaan pohjaan]] (save-game: "seivi")

Kuvaillun kaltaiset paikat eivät ole kadonneet mihinkään. Ne ovat vain vaipuneet vähän maan alle, jättien varjoon. Aina välillä niistä muistutetaan, kuten silloin, kun kaveri nimeää [[Goodreadsin lempisomekseen]]. Ne vaan olivat aiemmin valtavirtaa ja siten hallitsivat nettikokemustamme. Ehkä keskeisin ero niiden ja nykyalustojen välillä on se, että niihin liittyi vähemmän inhon ja addiktion tuntemuksia. Jotakin kirkastui, kun luin Shoji Morimoton kirjaa //Rental Person//. Morimoto vuokraa aikaansa somen kautta. Hänet saattaa ostaa seuraksi kahvilaan tai vaikka valvomaan työntekoa kotiin. Hän ei varsinaisesti tee mitään, eikä halua mennä keskusteluissa syvälle. Silti ihmiset uskoutuvat ja avautuvat hänelle niin livenä kuin viestitse. Kirjassaan Morimoto puhuu nettituttavuuksista eräänlaisena [[kolmantena paikkana]], jossa voi tapahtua asioita, joita muualla ei. (save-game: "seivi")

Mietin tässä sitä, miten internet luotiin alkujaan sotateollisuuden käyttöön, ja miten silloin laaditut lähtökohdat esimerkiksi mittaamisen ensisijaisuudesta ovat olleet otollisia yritysmaailman käyttöön. (align:"==>")["Loppujen lopuksi se on armeijan luomaa teknologiaa, joka on tarkoitettu armeijan käyttöön. Jokainen sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistaa ja tuottaa järjestelmä, joka on suunniteltu jäljittämiseen, valvontaan ja analysointiin. ... Kyberavaruuden, vieraiden, vierauden, anonymiteetin ja spontaaniuden [[unelma->positiivisista lähtökohdista]] hävisi järjestykselle, mainonnalle, tarkkailulle ja verenhimoisille korporaatioille." (Joanne McNeil: //Lurking//)] (save-game: "seivi")

Hyvä arvaus! Oikea vastaus on kuitenkin "me vastaan he". Ja vielä tarkemmin sanottuna otsikot, jotka lupasivat juttua, jossa "meidän ryhmä" nöyryytti "vihollisryhmää". Eniten suosiota sai siis vastakkainasetteluilla ja kilpailevien ryhmien luomisella. Tässä on tietenkin vielä sellainen kierre, että: (align:"==>")["Vuonna 2022 Twitterin omassa tutkimuksessa selvisi, että heidän alustansa suosii systemaattisesti konservatiivista politiikkaa, koska yhteiskunnasta riippumatta se perustuu tarkasti määriteltyihin meidän ja heidän välille." (Max Fisher: //The Chaos Machine//)] [[Hupsista.]] (save-game: "seivi")

Hyvästä ja 𝔭𝔞𝔥𝔞𝔰𝔱𝔞 puhumista ei ole hetkeen nähty kovin älykkäänä tapana jäsentää todellisuutta. Länsimaissa se kytkeytyy herkästi kristilliseen ajatteluun, eikä ihmisten jakaminen kahteen binääriseen laariin ole useinkaan kehittävää. [[Mutta...->paha]]

{ (set: $name to "") (print: "Kerro nimesi: ") (input: bind $name) (link-goto: "Valmis") }

Kun laite on täyttänyt tarkoituksensa, tullut syrjäytetyksi tai hajonnut, sitä lakataan käyttämästä. Sen materiaalinen olemassaolo ei kuitenkaan lakkaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/atari1.jpg> </div> Atari-pelien tapauksessa siitä tuli kuuluisa tarina. Arjessa kaikkien käyttämiemme laitteiden vaatima materiaali ja energia jää puolestaan helposti näkymättömiin, [[ja internet-teknologian tapauksessa aivan erityisesti]]. (Kuva Taylorhatmaker, käytössä CC BY 2.0 -lisenssillä.) (save-game: "seivi")

Oudoin kokemukseni pelillisistä sovelluksista on ollut //Pokémon Sleep//. Kokeilin sitä ihan vain uteliaisuudesta nähdäkseni, miten nukkumista voi pelillistää. Kokeilu kesti tasan yhden yön, koska nukuin sen takia uskomattoman huonosti. //Pokémon Sleep// toimii niin, että puhelimesta jätetään sovellus pyörimään koko yöksi ja laite sijoitetaan sänkyyn oman pään lähelle tarkkailemaan unenlaatua liikkeiden ja ääntelyjen perusteella </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pokemonsleep.jpg> </div> Univaikeuksista kärsineenä ja eri metodeja kokeilleena olen päätynyt siihen tulokseen, että paras uni tulee itsestään. Mitä keinotekoisemman asia siitä tekee, sitä huonommin käy. Tästä näkökulmasta //Pokémon Sleep// oli katastrofaalinen tapa valmistella unihetki. En pystynyt nukahtamaan, koska olin koko ajan tietoinen siitä, että nukahtamistani valvottiin. Lopputulos oli eräänlainen nukahtamisen ujo pissa. Uskon että joillekin //Pokémon Sleep// voi toimia, mutta itselläni se vain vahvisti ajatuksen siitä, ettei kaikesta voi tehdä sovellusta. Ainakaan niillä yleisimmin käytetyillä keinoilla. [["Yksi keino on myös jakaa suoraan arpoja..."]]

näen polkuja haarautumassa eri suuntiin [[ja tietyt polut ovat selvempiä kuin toiset]] [[mutta poikkeaminen niiltä kiinnostaa enemmän]] [[en osaa päättää, jään paikalleni tarkkailemaan]] (save-game: "seivi")

Internetiä emme voi koskettaa samalla tavalla. Kun lataa videon esimerkiksi YouTubeen, se vain ilmaantuu sinne jonneki. Todellisuudessa tämä on yksi internetin hämmästyttävimpiä puolia. Mitä tarkoitan? Jos on koskaan käyttänyt pilvitallennuspalveluja, on tietoinen siitä, että se maksaa. Minua Google härnää jatkuvasti siitä, että Drive-tilani on alati täyttymässä. Ja miksipäs ei olisi, kun ilmaiseksi sitä saa vain 15 gigatavua? Jos sinne varmuuskopioi muutaman isomman videotiedoston, se täyttyy välittömästi. Ja nyt puhun jo vanhasta Full HD 1080p- videostandardista. Nykyään meillä on 4K, joka sisältää neljä kertaa enemmän dataa. 4K-videota en voisi ladata lähes yhtään ilmaiseen Driveen. Mutta YouTubeen voin tuutata sitä niin paljon kuin ikinä haluan. Tuuttaukseni latautuvat [[Googlen järeille kovalevyille]].

Jos halutaan puhua aidosta undergroundista, niin sillä saralla innostavimpia löytöjäni viime vuosina on ollut Derek Murphyn ja Mitchell Zemilin dokkarisarja //Preserving Worlds//. Sarja esittelee joukon pelillisiä tai pelimäisia virtuaalimaailmoja, joita on ylläpidetty vuosikymmeniä niiden marginaalistatuksesta huolimatta. Esimerkiksi WorldsChat on jo vuonna 1994 perustettu virtuaalinen chattitila, jossa ihmiset voivat jutella toistensa kanssa ja luoda kolmiulotteisia tiloja, joissa muut voivat vierailla. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/preserving.jpg> </div> Tällaisia maailmoja on helppo pyörittää pienillä kustannuksilla, niiden ei tarvitse huolehtia jatkuvasta laajenemisesta, ja [[rajatut käyttäjämäärät->suuri yleisö]] pakottavat ihmiset käyttäytymään keskivertoa asiallisemmin toistensa kanssa. Internetin tulevaisuus voi olla osin menneisyyden innovaatioissa, jos ne toimivat näin hyvin. (save-game: "seivi")

Onneksi olkoon, olet poikkeuksellisen luja luonne, joka pystyy asioihin, jotka minulle ja miljoonille muille ihmisille ovat toistuva haaste. YouTuben algoritmia ei ehkä ole suunniteltu sinulle, mutta se on kyllä [[suunniteltu meille muille->luojansa]]. (save-game: "seivi")

polku päättyy jättimäisen, modernin toimistorakennuksen eteen sen sisäänkäyntiin on liimattu kirjekuori [[jonka avaan]] [[jonka jätän huomiotta ja avaan suoraan oven->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

(save-game: "seivi") (align:"=><=")+(box:"X")[ Tämä on [[se]] ] (save-game: "seivi")

[[ja enemmän kuin turvaa: festareista muistuttavaa riehaa->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

Kevin Driscollin kirjassa //Modem World// kuvaillaan, miten jokainen BBS oli pieni pala verkkoa, joka oli ylläpitäjänsä näköinen ja keskittyi tietyn aiheen tai yleisön ympärille. Näistä varhaisimmat olivat (mies)nörttien kokoontumispaikkoja, koska he ensimmäisinä käyttivät tätä teknologiaa. Mutta ennen pitkää BBS-kirjo laajeni. Esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyi omia yhteisöjä naisille, seksuaalivähemmistöille ja afroamerikkalaisille käyttäjille. Kirjautumista BBS:ään kuvaillaan astumisena elektroniseen yökerhoon tai yksityisklubiin. BBS:t olivat rajattuja alueita samanhenkisille ihmisille, mutta niissä saattoi tapahtua myös yllättäviä kohtaamisia. [[Lisäksi ne ennakoivat nykyistä todellisuuttamme, jota pidämme somen luomana.]] </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/digital.jpg> </div> (Kuva Christinen Loven pelistä //Digital: A Love Story//, joka toisintaa mennyttä BBS-kokemusta.) Driscollin kirjassa lainataan BBS-aktiivia, joka ilmaisi pettymyksensä hehkutettuun WWW-internetiin kuvailemalla sitä loputtoman lehden pläräämiseksi, kun BBS:t olivat kuin oikeita paikkoja, joissa oli oikeita ihmisiä ja oma vibe. Niihin verrattuna uusi netti oli "yksinkertaisesti ei-interaktiivinen". [[Onko tämä siis jotain, mitä sinä olet kokenut?]] [[BBS... Siinäpä nimi, jota en ole kuullut aikoihin...]] (save-game: "seivi")

On paljon vaivalloisempaa rakentaa jotain omaa ja rajatun yleisön ympärillä pyörivää. Minusta tuntuu, että olemme osin kadottaneet kyvyn luoda omia nettiyhteisöjä. On paljon helpompaa mennä globaaleille alustoille huutelemaan. Etenkin jos siellä on jo kaikki muut. Mutta kun tekee jotain yhdessä, vaikka ja varsinkin jos se on työlästä, jo pelkkä tämä yhdessä työstäminen lähentää ja luo merkitystä elämään. Tämä voi kuulostaa typerältä, mutta se, mikä kasvattaa eniten tunnetta yhteisestä toimintakyvystä on... yhteinen toiminta jonkin päämäärän eteen! Ja se on yksi parhaita tunteita elämässä. Tämä on [[se tunne, jota taidan usein hakea]] netistä, mutta josta harhaudun tekemään jotain aivan muuta. [[Treffi-idea: syödään pikku herkkuja ja tehdään yhdessä uudet tilit korpoalustojen ulottumattomiin.]]

(align:"=><=")+(box:"X")["Maailma pimenee. Tuuli pysähtyy, meri on villi ja maa alkaa mädäntyä. Kansa odottaa, ainoaa toivoa, ennustusta." </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/fftweet2.jpg> </div> [[Kolme loppupuheenvuoroa]] ] (save-game: "seivi")

Jos joku käyttäytyy muita kohtaan tavalla, joka on järjestelmällisen itsekästä ja välinpitämätöntä, ja tekee tätä tietoisena tekojensa vahingollisista seurauksista, eikö häntä voi hyvällä syyllä kutsua ns. paskaksi tyypiksi? Entä jos tällaiseen toimintaan liittyy valtapositio, jossa kyseinen henkilö voi ulottaa ahneutensa ja egoistisuutensa seuraukset suureen määrään ihmisiä, ja jälleen tietoisena siitä mitä tekee – eikö sitä voi jossain vaiheessa kutsua 𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔨𝔰𝔦? Esimerkkihenkilömme ei ehkä syntynyt 𝔭𝔞𝔥𝔞𝔫𝔞, hänen toimintansa taustalta voidaan löytää selittäviä tekijöitä, ja hän voi mahdollisesti muuttaa käyttäytymismallinsa. Kyse ei ole mistään 𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔫 ikuisesta ilmestymästä, mutta niin kauan kun hän systemaattisesti toimii muiden intressejä, eikö hän kuitenkin toteuta sitä? [[Onko kuitenkin liioiteltua kutsua 𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔨𝔰𝔦 jotain, mikä on käytännössä nettisivujen suunnittelua?]] [[Vai onko "𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔰" sittenkin lähempänä luonnevikaa tai jotain?]]

Muistan hyvin hetken, jolloin tajusin, etten enää voinut pitkittää älypuhelimeen siirtymistä. Olin käymässä työporukan tapaamisessa Helsingissä. Kohtasimme keskustassa, mistä oli tarkoitus siirtyä varsinaisen ohjelman pariin bussilla. En tiennyt, että lippu piti ostaa ennakkoon puhelimella, eikä sitä voinut hankkia bussista (kuten oli mahdollista Turussa, missä asuin), ja aiheutin tällä ylimääräistä säätöä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/hsl.jpg> </div> Ehkä tämä on jotain suomalaista mielenlaatua, joka olisi pitänyt ylittää, mutta koin häpeää siitä, että häiritsin asioiden sulavaa etenemistä. Tunne, joka ohjasi minut älypuhelimen pariin, ei ollut [[into teknoutopiasta->hypetyn]], vaan kiusallisuus. Se ei tarkoita, etteikö siirtymästä ollut minulle myös iloa, mutta... (save-game: "seivi")

Mietin ennustusta, jonka mukaan runsas puhelimella roikkuminen tullaan näkemään samanlaisena "alemman luokan paheena" kuin [[tupakointi]] nykyään. Siis jonain, mikä voi ulkoa päin näyttää coolilta, itseohjautuvalta, jopa vastarinnan merkiltä, mutta on todellisuudessa jättimäisen teollisuuden [[ylläpitämä]] addiktio. (save-game: "seivi")

Instagramin siirtyminen Facebookin omistukseen ei näkynyt ulospäin heti, sillä Zuckerberg ei halunnut häiritä alustan räjähdysmäistä kasvua. Hän kertoi Systromille, että mainokset, algoritmit ja muut muutokset tulisivat aikanaan, mutta toistaiseksi hänen ainoa tavoitteensa oli vain kasvattaa alustan suosiota. Kun Insta olisi niin suosittu, että ihmiset eivät edes halutessaan voisi lopettaa sen käyttöä, vedettäisiin rahastamisen vivusta. [[Lue tämä kohta uudelleen.]] (save-game: "seivi")

Ei mitään ihmettä, unohda koko juttu... Tämä seuraava kohta on aidosti ihmeellinen, joskin ikävällä tavalla: Instagramin siirtyminen Facebookin omistukseen ei näkynyt ulospäin heti, sillä Zuckerberg ei halunnut häiritä alustan räjähdysmäistä kasvua. Hän kertoi Systromille, että mainokset, algoritmit ja muut muutokset tulisivat aikanaan, mutta toistaiseksi hänen ainoa tavoitteensa oli vain kasvattaa alustan suosiota. Kun Insta olisi niin suosittu, että ihmiset eivät edes halutessaan voisi lopettaa sen käyttöä, vedettäisiin rahastamisen vivusta. [[Lue tämä kohta uudelleen.]] (save-game: "seivi")

Niin, ne juhlat! Kuvittele nyt, että kaikilla paikallaolijoilla on mikrofoni, myös sinulla. Mitä enemmän peukkuja sinulle kirjataan, sitä kovempaa äänesi kuuluu muiden yli. Kun olet saavuttanut tietyn tason, voit sanoa käytännössä mitä vain ja saavuttaa sillä huomiota. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/huomio.jpg> </div> Muut voivat välillä sanoa jotain kiinnostavampaa tai hauskempaa, mutta koska heillä on lähtökohtaisesti niukasti tykkäyksiä, heidän mikrofoninsa on säädetty mutinalle. Muuttuuko tuntemuksesi tätä lukiessasi? [[Kyllä.->demokraattinen]] [[Ei.->demokraattinen]] [[En tiedä vielä.->demokraattinen]] (save-game: "seivi")

Kun sanon näin, en tarkoita haluavani romahdusta tässä oikeassa maailmassa. Esitän sen vain kuvauksena omasta reaktiostani siihen todellisuuteen, jossa tällä hetkellä elämme: se on niin epähoukutteleva, että post-apokalyptiset maailmat tuntuvat sisältävän enemmän toivoa. Enemmän ikuisuutta. Samalla käsitän, että asiat eivät voi koskaan olla täydellisesti, ja että paremman maailman puolesta on toimittava joka hetki tässä ja nyt. Rauhan ja mielihyvän hetkiä pitää aina varastaa itselleen aina kun voi tai niitä ei koe koskaan. Minulle elämän tarkoitus on... [[(Älä mene heti eteenpäin, $name, vaan mieti hetki, mikä on sinusta tärkeintä tässä elämässä.)->♥]] (save-game: "seivi")

Hyvä! Olen välillä käyttänyt näitä myös. Tässä osiossa kritiikkini kohdistuu ennen kaikkea siihen, miten pelillistäminen on samalla rajallista (keinoiltaan) ja yhä laaja-alaisempaa (käyttötarkoituksiltaan). Pelkoni on, että tulevaisuudessa emme pääse pakoon yhä [[kapeammaksi käyviä pelillistämiskeinoja]]. (save-game: "seivi")

Kelpo idea puhkesi kukkaan painajaiseksi, jonka taustalla on luonnollisesti kapitalismin kaappaushalu. Tai ehkä voi puhua vieraslajista, joka on itsessään harmiton, mutta voi alkaa kasvaa holtittomasti, kun se tuodaan sinne, missä sitä ei luonnostaan esiinny. Varsinkin kun sen tapa olla ja levitä on niin kapea. Digitaaliset pelit eivät ole mikään yhtenäinen joukko, vaan hallitsematon sekoitus genrejä ja skenejä, joilla voi olla hyvin eri näkemys pelaajan houkuttelusta. Pelillistämisbuumi taas takertui pieneen ryhmään [[tiettyjä pelimekanismeja]], jotka nousivat suosioon 2000-luvun alkupuolella. (save-game: "seivi")

On hauskaa, miten siitä pöllöstä on tullut omanlaisensa ikoni ja meemi, mutta jotenkin myös hämmentää, miksi juuri tässä sovelluksessa pitää olla niin aggressiivinen vahti. Varsinkin kun keinoja pelillistää ja motivoida on niin paljon muitakin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/duolingo2.jpg> </div> Toisaalta tämä paljastaa sen, miten digitaaliset pelit eivät ole mikään yhtenäinen joukko, vaan hallitsematon sekoitus genrejä ja skenejä. Näiden sisällä olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä pelaajan houkuttelusta. Pelillistämisbuumi takertui pieneen ryhmään [[tiettyjä pelimekanismeja]], jotka nousivat suosioon 2000-luvun alkupuolella. (save-game: "seivi")

Tätä ei pidä ymmärtää niin, että someaktivismia ei pitäisi tehdä tai että se olisi jotain turhaa "kliktivismiä". Arkinen esimerkki: minä olen selvästi tietoisempi erilaisista mielenosoituksista, kun käytän somea, tai sitten kuulen niistä somessa olevilta kavereilta. Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä somen rajoitukset. Internet ei ole koko maailma, eikä se välttämättä sovellu kaikkeen. Tarvitaan monenlaista toimintaa. Niin postauksilla kuin aktioilla on käyttötarkoituksensa. Tekkimaailman tavoitteena on [[reitittää jokainen mahdollinen elämän osa-alue]] juuri heidän hallinnoimiensa laitteiden, sovellusten ja alustojen kautta, mutta niiden käytöstä pitää olla tietoisen varovainen. Ajattelen tässä Legacy Russellin //Glitchmanifestia//, jossa hän kirjoittaa, miten kulttuuria ja yhteiskuntaa "ei ollut luotu vapauttamaan meitä" – mutta miten niitä voi silti "ottaa haltuun, järjestää uudelleen, käyttää uusiin tarkoituksiin" ja antaa niille "uuden elämän vapautumisen välineenä". Some tarjoaa aktivismille todella tehokkaan väylän, mutta [[sen mekanismeja ei välttämättä voi käyttää sellaisenaan->uuden elämän]]. Ne on otettava haltuun. (save-game: "seivi")

Meille tarjotaan liikaa teknologisia ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat sosiaalisia. Siinä se. Sosiaalinen media on väline, jolla voi saada erittäin paljon hyvää aikaa, mutta se voi yhtä lailla harhauttaa väärille poluille ja antaa valheellisen kuvan täyttymyksestä. Lähdin tekemään tätä teosta tutkintana kysymyksestä: miksi internet tuntuu sekä [[yhdistävän]] että [[eristävän]] ihmisiä? On tavallaan antiklimaattista päätyä siihen, että näin tapahtuu, koska moderni netti nyt vain on rakennettu palvelemaan kahta vastakkaista tehtävää. Voimme luoda sen kautta nopeasti merkityksellisiä yhteyksiä, mutta jos jäämme tekemään vain sitä, emmekä edistä niitä myös ruudun ulkopuolella, meistä jää ihmisinä [[(ja yhteiskuntina!)]] jotain perustavalla tavalla uupumaan. (save-game: "seivi")

[[kun jokin hipaisee kylkeäni]] [[kävelen umpimähkään]] (save-game: "seivi")

Seuraavana päivänä minua odotti fiidissäni //Pneuma//-vorteksi. YouTube oli päättänyt, että tämä kappale oli nyt ensisijainen mielenkiinnon kohteeni, ja että halusin katsoa siitä lukemattomia live-, opettelu-, analyysi- ja reaktiovideoita. Kenties pari lisävideota olisikin mennyt, mutta ei enempää. Jostain syystä tämä aivot narikassa katsomani soittovideo muodosti nyt kiintopisteeni koko alustalla. Siinä ei ollut mitään järkeä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pneumatribal.jpg> </div> Näin ei olisi ikinä käynyt, jos suositusten takana olisi ollut ihminen. Mutta niistä vastasi tietenkin kone. Algoritmi. Tapaus //Pneuma// on jotakuinkin harmittomin mahdollinen esimerkki siitä, miten algoritmi voi alkaa täyttää fiidiä toistuvalla sisällöllä. Mutta kaikki sisältö internetissä ei ole harmitonta, tai sillä voi olla pahoja sivuvaikutuksia suurina määrinä nautittuna. [[Mitä algoritmi käytännössä tarkoittaa tai mitä se tekee?]] (save-game: "seivi")

Spotifyn sanotaan maksavan yhdestä kuuntelusta keskimäärin 0.004 dollaria. 100 000 tuhatta kuuntelua tuottaisi tällöin 400 dollaria. Artistien itse ilmoittamat luvut ovat vielä tästä pienemmät, sillä niihin vaikuttaa joukko asioita, joita Spotify ei julkisesti erottele. Vuonna 2024 Spotify tuotti voittoa 1.3 miljardia dollaria, siis voittoa yrityksenä sen jälkeen kun se oli maksanut muun muassa rojaltit. Spotifyn perustajan Daniel Ekin sijoitusyhtiö Prima Materia on laittanut satoja miljoonia kiinni Helsingiin, saksalaiseen start-upiin, joka on kehittänyt tekoälyä sotilaskäyttöön, mutta aikoo nyt valmistaa omia drooneja, lentokoneita ja sukellusveneitä. [[Palaa takaisin.->Kyllä.]]

Kevyet aallot hellivät sen pintaa. Kikkailin itseni jotenkin veteen tämän virityksen ohi. Vesi tuntui taivaalliselta niin kuin aina. Kun nousin ylös, löin itseni skuuttiin. En ole voinut lakata ajattelemasta tätä suhteessa kokemukseeni nykynetistä. Vastuun välttelynä, jonka vaikutukset leviävät lopulta sopukoista yksityisimpiin. [["Talvella..."]] (save-game: "seivi")

Kun joku onnistui luomaan ohjelman, joka helpotti tietokoneella työskentelyä, sen vapaa levitys helpotti työskentelyä kaikille, ei vain ohjelman luojalle, ja näin vapauttaisi kaikkien aikaa uuteen luovaan työhön. Kun kaikilla oli enemmän aikaa kehitellä uutta, oli todennäköisempää, että joku kehittäisi taas jotain kaikkia hyödyttävää, ja näin vapaa luomisen kehä voimistuisi. Eikä kyse ollut vain uuden luonnista, vaan myös vanhan parantamisesta, sillä [[ihanteellisessa maailmassa]] kuka tahansa voisi korjata ja jatkokehittää muiden työtä, jos kykyä riitti. Siten ihmisiä piti arvottaa vain heidän taitojensa mukaan, eikä esimerkiksi koulutuksen, iän, aseman tai ulkoisten seikkojen perusteella. Tällainen ajattelu johti myös auktoriteettien epäilyyn. Suuryrityksillä, hallituksilla ja yliopistoilla oli aina omat [[intressinsä, jotka eivät välttämättä menneet yksiin->vastaan työkulttuuria, joka optimoi tulovirtaa]] tiedon vapaan jakelun kaltaisten ihanteiden kanssa. (Tiivistys Steven Levyn kirjasta //Hackers//) (save-game: "seivi")

Instagram on tämän keskustelun kannalta kiinnostava tapaus, koska se on pitkään ollut Metan alainen ja Facebookista tuttujen huomionkiinnitysmekanismien läpäisemä. Alkunsa se sai kuitenkin varsin eri merkeissä. Alustan päävisionääri Kevin Systrom oli opiskellut muun muassa valokuvausta, ja Instan lähtökohta olikin alkujaan varsin taiteellinen. Kuuluisa kuvien neliörajaus, joka aikanaan määritti alustan estetiikkaa, tuli Systromin omista kokemuksista neliökuvia ottavan kameran kanssa. Ratkaisun oli tarkoitus edistää luovuutta, sillä sitä rajoitteet usein tekevät. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/oldie.jpg> </div> Alkujaan Instassa ei ollut algoritmia, eikä edes helppoa tapaa jakaa muiden sisältöä omalla tilillä. Tekijäporukka suoraan vastusti yleisön pyyntöjä lisätä jako-ominaisuus, sillä he halusivat korostaa [[yksilöllistä luovuutta]] ja nostaa itse hienoksi kokemiaan tilejä esiin sen sijaan, että alustaa ohjaisi viraalisuuden metsästys. [[Sitten Instagram myytiin Facebookille.->palata Instaan]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 60%//] </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/petscii.jpg> </div> Olemme käyneet läpi paljon. Voit tarvittaessa ottaa tässä välissä pienen tauon. [[Jatketaan, kun olet valmis.]] (save-game: "seivi")

Lukulaitteen näyttämisessä ei ole taikuutta, vaikka luettu teksti on siinä täysin sama, ja oikeastaan paljon lähempänä kirjailijan omaa kokemusta kirjaa kirjoittaessa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kobo.jpg> </div> Tämä lukemasi teos ei voi koskaan saada samaa huomiota kirjasomessa kuin fyysinen kirja, koska sitä ei voi esittää somessa visuaalisesti kiinnostavana, sillä sitä ei voi valokuvata. [[Takaisin.->Analoginen on todellisempaa.]]

Luonnon eräänlainen ikuisuus on rauhoittavinta, mitä tiedän. Tietysti tarpeeksi pitkällä aikavälillä tuntemamme luonto muuttuu tunnistamattomaksi, mutta en minä pienenä ihmisenä voi käsittää sellaisia skaaloja. Voin kuitenkin maistaa sen ilmassa. Tiheän metsä ilma esimerkiksi on suorastaan maukas, pureskeltava. Luin äskettäin Svetlana Aleksijevitšin kirjan //Tšernobylista nousee rukous//, joka on kokoelma suullisia muistelmia Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Sen äärellä minulla oli koko ajan sellainen olo, että luen maailman vaikuttavinta scifi-kirjaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pripyat.jpg> </div> Sitä, mitä tapahtui Tšernobylissa, ei voi melkein kuvata muuten kuin scifiksi, koska onnettomuuden seuraukset tuntuivat siltä kuin ne olisivat muuttaneet todellisuuden lait. Maa, vesi, ilma saattoivat kaikki näyttää normaaleilta, mutta ne olivat yhtäkkiä tappavia. Tšernobyl tuhosi [[syvän ajan]] kokemuksen kertaheitolla. Mutta tietenkin me olemme tekemässä sitä myös hieman hitaammalla skaalalla. (Kuva Justin Stahlman, käytössä CC BY 2.0 -lisenssillä.) (save-game: "seivi")

Luonnon eräänlainen ikuisuus on rauhoittavinta, mitä tiedän. Tietysti tarpeeksi pitkällä aikavälillä tuntemamme luonto muuttuu tunnistamattomaksi, mutta en minä pienenä ihmisenä voi käsittää sellaisia skaaloja. Minulle kivet, vesistöt ja tiheät metsät tuntuvat ajattomilta. Erityisesti ne vedet. Vesi on minun elementtini ja olennaisin luontokokemukseni. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/vesi2.jpg> </div> Ikuisuutta tarkoittava kirjoitusmerkki kiinan ja japanin kielissä on todennäköisesti johdettu toisesta merkistä, joka tarkoittaa meren kaltaiseen isompaan vesistöön virtaavasta pitkästä joesta. On helppo ymmärtää tämä yhteys veden ja ikuisuuden välillä. Lyhyen elämän elävälle ihmiselle vesistöt edustavat [[syvää aikaa]]. (save-game: "seivi")

[[menen maate sammaleelle, että voisin katsella taivasta->asetun sammalpedille makaamaan]] [[yritän kävellä järjestelmällisesti yhteen suuntaan]] (save-game: "seivi")

Jos on lukenut aiempia kirjoituksiani, on kenties kuullut minun puhuvan pelihistorian säilyttämisestä esimerkkinä positiivisesta nettikulttuurista. Auttamisen ihmeellisyys on taustalla siinäkin. Aika lailla jokainen koskaan julkaistu kaupallinen videopeli 1970-luvulta alkaen on arkistoitu nettiin. Klassikoita on nykyään ihan hyvin saatavilla nykylaitteille, mutta pääosaan pelihistoriaa ei pääse laillisesti käsiinsä kuin ostamalla vanhoja levyjä nettihuutokaupoista, ja ne voivat olla hinnoissaan. Siksi useimmille ainoa tapa tutkia pelihistoriaa, etenkin sen vähemmän tunnettuja laitoja, on tukeutua netin epävirallisiin pelikokoelmiin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/peliarkistot.jpg> </div> Tämä on piratismia, kyllä, mutta näiden kokoelmien ylläpitäjät vastaavat merkittävän kulttuuriperinnön arkistoinnista. Tällainen työ vaatii seikkaperäistä otetta, sillä pelejä on tuhansittain, ja jo pelkästään toimivien kopioiden katalogisointi on merkittävä urakka – samalla kun Nintendon kaltaiset pelijätit yrittävät järjestelmällisesti tuhota heidän työnsä. Mikä siis [[motivoi]] anonyymejä peliarkistoijia jatkamaan tätä vaativaa ja vaarallista hommaa? (save-game: "seivi")

[[...ja yllätyksekseni löydän "oman polkuni"]] [[...ja harhaudun ties minne->...enkä ole yhtään varma, onnistunko]] (save-game: "seivi")

Nettijättien kisassa ei varsinaisesti ole kyse kilpailusta, jossa parempi tuote voittaa. Se on lähempänä kolonialismin mallia, jossa pyritään ensimmäisenä valtaamaan "uusi" maaperä. Nopeus on valttia, koska kun kaikki maa on otettu haltuun (eli yhteinen yksityistetty), asetelman muuttaminen ja sosiaalinen liikkuvuus muuttuu sata kertaa vaikeammaksi. Tämä voi olla laillista, kyllä, mutta prosessin kutsuminen reiluksi vaatii aika kovaa itsepetosta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/americanprogress.jpg> </div> (John Gastin maalaus //American Progress// vuodelta 1872.) [[Mitä Alex Zhu, entinen TikTokin johtaja ja sitä edeltäneen Musical.lyn perustaja, sanoisi tästä?]] (save-game: "seivi")

ja ymmärrän, että mitään syytä pelkoon ei ole en ole ensimmäinen, enkä viimeinen tästä kulkeva [[ja määränpää oli lähempänä kuin arvasin->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

Muutama vuosi sitten //Tetriksestä// tehtiin elokuva. Oikea tarina //Tetriksen// synnystä, leviämisestä ja viehätyksestä on aidosti kiehtova, mutta elokuvassa kaikki huomio keskittyy siihen, miten Neuvostoliiton byrokraattisesta rautakourasta voi nyhtää irti vuosikymmenen bisnesdiilin. Elokuvan loppu on maaginen. Liikemies Henk Rogers palaa kotiinsa pitkän kamppailun jälkeen – tai siis sen jälkeen, kun hän on toistuvasti jättänyt osallistumatta lapsensa elämään ja antanut avioliittonsa lipua karille. Mutta lopussa! Hän palaa kotiin ja asettaa pöydälle miljoonashekin. Rakkaus leimahtaa uudelleen ja perhe on pelastettu. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tetris.jpg> </div> Kaikki annetaan anteeksi. [[Kaikki oli sen rahapotin arvoista.]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Kuvaavaa kyllä, epäsäännöllinen vahvistaminen ei ole keskeinen osa vain uhkapelejä ja addiktiota, vaan myös vahingoittavia ihmissuhteita. Hyväksikäyttäjät [[vaihtelevat arvaamattomasti]] ystävällisyyden ja julmuuden välillä, ja rankaisevat kumppaneitaan käytöksestä, jota on aiemmin palkittu kiintymyksellä. Tämä voi johtaa traumaattisen siteen muodostumiseen. Uhri saattaa huomata hakevansa pakonomaisesti positiivista reaktiota – aivan kuten rahapelikoneen eteen liimautunut uhkapeluri tai Facebook-addikti, joka ei kykene loggautumaan ulos alustalta, vaikka se tekee monet heistä vain yksinäisemmiksi." (Max Fisher: //The Chaos Machine//)]

Reddit on yksi netin hyödyllisimpiä sivuja, kun tarvitsee spesifejä neuvoja lähes mihin vain. Luultavasti joku on jo hakenut neuvoa juuri tähän pulmaan, jolloin siitä löytyy valmis keskustelu vastauksineen. Tämä tekee Redditistä hassusti sekä ajankohtaisen että ajattoman. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/leavingmeta.jpg> </div> Tietysti siellä on myös paljon roskaa, mölinää ja väärää tietoa. Mutta siitä huolimatta ainakin minulle Redditillä on toisinaan suuri käytännön merkitys. [[Eikä kyse ole edes siitä, että sieltä saisi aina parhaat vastaukset.]] (save-game: "seivi")

Hyvä esimerkki siitä, mihin saatamme olla tulevaisuudessa menossa, löytyy tällä hetkellä Kiinasta. Maassa tunnetusti rajataan internetin käyttöä. Väestölle pyritään kuitenkaan antamaan mahdollisuus ilmaista, kunhan se ei johda järjestäytymiseen. (align:"==>")["Vaikka tämä hallinnan järjestelmä on kaikenkattava, se on myös kehittynyt joustavaksi järjestelmäksi, joka sallii laajalti //yksilöllisen// kritiikin. Siten laaja tutkimus sosiaalisesta mediasta Kiinassa päätyi tulokseen, että negatiivisiin ja jopa raivokkaisiin kommenteihin koskien valtion politiikkaa ja sen viranomaisia jätettiin usein koskematta. Sen sijaan sensuuri keskittyi poistamaan postauksia, jotka kannustivat mihin tahansa yhteiseen mobilisoitumiseen." (James Curran & Joanna Redden: //Understanding Media//)] Kun tällainen järjestelmä on integroitu [[elämään->uuden elämän]], sitä on vaikea purkaa. Samalla yhteiskunnallisesta keskustelusta tulee himmeämpää. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/organisoidu.jpg> </div> (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Indiepelintekijöiden, freelance-toimittajien, taiteilijoiden, ruokalähettien ja muiden keikkatyöläisten tyypillinen ongelma on yksinäisyys. He löytävät itsensä markkinoilta kilpailemassa toisiaan vastaan pienellä tuloilla. Silloin työntekijä muuttuu pienoisyritykseksi ja alkaa alistaa itseään intohimon voimalla." (Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru: //Mikä internetiä vaivaa?//)] [[Viimeinen.->työelämä7]] (save-game: "seivi")

Nettivisionäärit rakastavat hekin ratsastaa idealistisilla puheilla vapaudesta ja oikeuksista, varsinkin mitä tulee sanan- ja ilmaisunvapauteen. Oikeus tehdä asioita on tietenkin erinomainen juttu, mutta riittääkö se vielä yksinään? (align:"==>")[”Oikeus sinänsä ei ole pätevä, vaan sitä vastaava velvollisuus. Oikeus ei toteudu siinä joka sen omistaa, vaan niissä muissa jotka tuntevat, että heillä on velvollisuus oikeuden omistajaa kohtaan.” (Simone Weil: //Juurtuminen//)] Ehkä on aika Weilin hengessä puhua pelkkien oikeuksien sijaan myös velvollisuuksista, esimerkiksi isojen yritysten velvollisuuksista ihmiskuntaa kohtaan, eikä vain siitä, mitä he saavat laillisesti tehdä. Muuten meidän kaikkien muiden oikeudet eivät oikeasti toteudu. [[Eli mihin siis päädymme?]] (save-game: "seivi")

Pääväylä jatkuu suoraan eteenpäin, mutta siitä lähtee sivuille myös kaksi pienempää polkua. Ne vaikuttavat olevan maisemareittejä niille, joilla ei ole kiire tai jotka haluvat kokea tällä matkalla niin paljon kuin mahdollista. (align:"=><=")+(box:"X")[</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tie.gif> </div>] [[Käänny reitille "Päättymättömyyden ongelma"]] [[Käänny reitille "Pelillistäminen on työllistämistä"]] [[Jatka suoraan eteenpäin pysähtymättä.->Alusta luo käyttäjänsä.]] (save-game: "seivi")

Käytän toisinaan Lidlin sovellusta, koska välillä siellä on ihan hyviä tarjouksia. Mennessäni katsomaan niitä sovellus yrittää saada minut keräämään pisteitä ruokaostoksillani, //Bejeweledista// lainattuja ilotulituksia ja mitaleita myöten. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/lidl.jpg> </div> Koen tämän lannistavana ja päädyn toistuvasti poistamaan sovelluksen puhelimestani. Syynä on se, että ruokaostokset ovat minulle jo valmiiksi peli, nimittäin inhorealistinen arjen selviytymispeli, jossa mietin jatkuvasti tuloja ja menoja ja nousevia hintoja ja elämisen ehtoja epävarmassa tulevaisuudessa. Pelimäiset elementit tuntuvat tässä kontekstissa vain väärältä. Ylipäätään aktiivinen asiointini Lidlissä on seurausta elinkustannusten kasvusta samalla kun omat tuloni eivät kasva ja itseni työllistämisestä tulee aina vain vaikeampaa (osin isojen nettiyritysten käynnistämien muutosten takia, mistä tarkemmin myöhemmin). [["Yksi keino on myös jakaa suoraan arpoja..."]]

[[yritän pysyä etäällä, mikä ikinä se olikin->pysyn tarkoituksella etäällä heistä]] [[huudan: "missä te olette? minne olette menossa?"->kysyn minne he ovat oikein suuntaamassa]] (save-game: "seivi")

{ (if: $close is "yes")[ (go-to: "sanoA") ] (else:)[ (go-to: "sanoB") ] }

Siksi minusta tuntuu normaalilta olla juuri nyt epätoivoisen toiveikas ja raivokkaan lempeä. Sanon vanhoja juttuja uudella tavalla ja uusia juttuja vanhalla tavalla. En enää välitä yksittäisistä sanoista tai lauseiden muodollisesta tarkkuudesta niin kuin ennen, mutta välitän ihan tavattomasti itse puhumisen teosta. Kaikenlaisten ihmisten puhe on se, mitä palaan hakemaan internetistä yhä uudelleen. Sellaisten kuin $name ja $name2. Tunsimme tai emme. Tarvitsen tätä pulputusta kuin vettä. Ja siinä on joku järki, että minäkin tuotan sitä. [[Kunhan ei olla hiljaa. Sekä online että offline.->outro]] (save-game: "seivi")

Siksi minusta tuntuu normaalilta olla juuri nyt epätoivoisen toiveikas ja raivokkaan lempeä. Sanon vanhoja juttuja uudella tavalla ja uusia juttuja vanhalla tavalla. En enää välitä yksittäisistä sanoista tai lauseiden muodollisesta tarkkuudesta niin kuin ennen, mutta välitän ihan tavattomasti itse puhumisen teosta. Kaikenlaisten ihmisten puhe on se, mitä palaan hakemaan internetistä yhä uudelleen. Sellaisten kuin sinä, $name. Tunsimme tai emme. Tarvitsen tätä pulputusta kuin vettä. Ja siinä on joku järki, että minäkin tuotan sitä. [[Kunhan ei olla hiljaa. Sekä online että offline.->outro]] (save-game: "seivi")

Vuonna 2017 New Yorkin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin twiittejä, jotka liittyivät Yhdysvaltoja polarisoiviin aiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tutkimuksessa paljastui, että [[emotionaalisesti latautuneiden]] sanojen käyttö tehosti twiitin leviämistä 20% per sana. Millaisista sanoista puhutaan? Sellaisista kuin taistelu, ahneus, pahuus ja häpeä. (Charles Arthurin kirjasta //Social Warming//)

(save-game: "seivi") (align:"=><=")+(box:"X")[ Tämä on se [[juttu.]] ]

Ajattelen yhtä Elokapinan iskulauseista: "Yhdessä olemme vahvempia." Puhumme paljon nettiaktivismista, mutta kenties siihen pitäisi vahvemmin tuoda vaihtoehtoisten alustojen käyttö omana aktivismin ja yhteisöllisyyden rakentamisen muotonaan. Onko meillä siihen jaksuja? Tai kollektiivista tahtoa? Mitä se vaatisi? </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/xr1.jpg> </div> [[Mutta eikö aktivismi näy ja elä hyvin suosituilla kanavilla?]] [[Vai pitäisikö hakea enemmän inspiraatiota jotenkin internetin ulkopuolelta?->uuden elämän]] (save-game: "seivi")

enkä enää kehtaa mennä eri suuntaan kuin muut ja lopulta saavumme yhdessä perille [[sinne, minne kaikki olivat kulkemassa->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

[[mutta käytän sitä vain alkupisteenä]] [[täällä on siis muitakin]] (save-game: "seivi")

Tätä kirjoittaessani olen alkanut nähdä ihmisiksi naamioituneita botteja, mutta ainakin toistaiseksi heidät on voinut erottaa tekstin kummallisesta sävystä. Kenties muutaman vuoden päästä kaikki Redditin kaltaiset alustat täyttyvät tekoälystä. Ehkä se onkin internetin tulevaisuus, ihmisten luoman sisällön hiljattainen poisto? [[Takaisin.->Eikä kyse ole edes siitä, että sieltä saisi aina parhaat vastaukset.]]

En välttämättä halua käyttää juuri sanaa sielu, koska tämä keskustelu ei varsinaisesti kaipaa kristillisiä tai platonisia ulottuvuuksia mausteekseen. Käytän sitä tässä siksi, koska se on epämääräisyydestään huolimatta enemmistölle ymmärrettävä. Tekoälytaiteesta sanotaan usein, että se on sielutonta. Vaikka emme osaisi tarkkaan selittää, mitä tämä tarkoittaa, ei-sanallisella tasolla olemme kärryillä siitä, mistä on kyse. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/fbmanual.jpg> </div> (Kuva Facebookin työntekijöille 2010-luvulla alussa jaettavasta vihkosta.) Tekoälyn voikin nähdä eräänlaisena antisieluna, joka poistaa digitaalisesta kaikki ne erityisyyden, ainutlaatuisuuden ja todentuntuisuuden rippeet, jotka siinä vielä on. Elämä tekoälyn tuottaman materiaalin keskellä saattaa olla yllättävää ja omalla tavallaan salaperäistä, mutta [[kovin kaunista se tuskin on]]. (save-game: "seivi")

Sitten sinua saattaa kiinnostaa, mitä [[YouTubella päätettiin tehdä viitisentoista vuotta sitten->luojansa]]. (save-game: "seivi")

Mikä siis tulee olemaan lopputulema tässä? Kuinka isoja serverifarmeista voidaan tehdä? [[Miksi teknologiayritykset toimivat niin kuin huomista ei olisi?]] Eikä YouTube tietenkään ole koko internet. Kaikki mikä meillä on yhden näpäytyksen päässä netin aineettomassa ihmepilvessä, on oikeasti tallennettuna fyysisellä levyllä jossain päin maailmaa. Kaiken tämän pitää myös liikkua silmänräpäyksessä. Maapallon valtameret ovat niin valtavia, että niiden ylittäminen oli joskus maailmaa muuttava uroteko, mutta nyt niitä pitkin kulkee kilometreittäin kaapeleita, jotka liikuttavat kissavideoita ympäriinsä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/geocat.gif> </div> Puhumme paljon lentoliikenteen ja eläinmaatalouden saastuttavuudesta ja hyvä niin, mutta [[tietotekniikan panos elinympäristömme kuormittamiseen]] pitäisi ottaa osaksi keskustelua. (save-game: "seivi")

Minä olen koko elämäni käyttänyt ilmaisohjelmia ja hyötynyt työssäni pelihistorian säilyttämisestä. [[Minä käytän Wikipediaa.]] Teen tätä lukemaasi teosta Twine-nimisellä ohjelmalla, joka on paitsi ilmainen myös avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Sinäkin voisit tehdä sillä jotain. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/twine.jpg> </div> [[(Näytä suurempia lisäkuvia.)]] Avoin lähdekoodi tarkoittaa, että kuka tahansa voi tutustua siihen, miten ohjelma on luotu, muokata ja parannella sitä, ja levittää näitä uusia versiota eteenpäin. Eli juuri niin kuin hakkerit visioivat. Näistä syistä minä olen tekemässä tätä lukemaasi teosta vapaaseen levitykseen. Siksi tein muutaman vuosi sitten myös //Kokeelliset pelit// -kirjan, joka sekin on digitaalisena ilmaiseksi saatavilla. Jos ne ovat luettavissa hamassa tulevaisuudessa, kun minua ei enää ole, siitä todennäköisesti vastaavat [[vapaaehtoiset]] kulttuuriarkistoijat, eivät instituutiot. (save-game: "seivi")

Viime kesänä menin uimaan järveen, kuten teen melkein joka päivä. Suuntasin poukamaan, joka on yleensä tyhjillään ja jossa on pieni laituri lyhyillä tikkailla. Laituri on näkyvällä paikalla, mutta miellän sen vähän salaiseksi ja erillään muusta ympäristöstä olevaksi. Se on vähän kuin tämä ruutu, jonka löysit. Joka tapauksessa, joku oli runtannut Tier-vuokraskuutin [[poikittain tikkaisiin]]. (save-game: "seivi")

Some ei toki ole yhtä kuin koko internet, mutta raja on aina vain häilyvämpi, kiitos pienen joukon jättiyrityksiä, jotka ovat monopolisoineet oikeuden ohjata ihmisten vuorovaikutusta toistensa kanssa. Tämän prosessin ymmärtäminen on elintärkeää nyt, kun meillä on vielä vaihtoehtoja ja pakopaikkoja. Netin nykymuotoa olisi ollut vaikea ennustaa vielä viitisentoista vuotta sitten. En tiedä, miltä se tulee näyttämään vuonna 2040, mutta pelkään, että se tulee olemaan kuvitelmiani dystooppisempi. Juuri siksi meidän tulee puhua, eikä vain painajaisista, vaan myös unelmista. Sillä niistä [[internet]] sai alkunsa. (save-game: "seivi")

Todellinen ongelma tässä vertailun, kilpailun, kaupallisuuden ja pakkomielteisen koukuttumisen syklissä on se, että kaikki vuorovaikutuksemme ystävyydestä politiikkaan suodattuvat nykyään tämän koneiston läpi. [[Miksi näin on?]] (save-game: "seivi")

Jossain kohtaa saaren ja rannan väliä pysähdyin. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/heart.jpg> </div> Joku oli askelillaan taiteillut jään päällä olevaan lumeen ison sydämen ja sen sisään lisää pienempiä sydämiä. [["Tämä on se juttu", ajattelin.]] (save-game: "seivi")

Voiko käyttäjämääriä kasvattaa loputtomiin? Jossain vaiheessa yhteisöt alkavat pakostakin menettää yhteisöllisyyden piirteitä ja hajota kaoottiseksi massaksi, jos niitä vain kasvattaa ja kasvattaa. Mutta nykyiset johtavat alustat on rakennettu miljoonien samanaikaisten käyttäjien varaan. Tässä alkaa pakostakin toteutua malli, jossa monet seuraavat harvoja sen sijaan, että kaikki voisivat [[osallistua tasavertaisesti]]. Se taas johtaa helposti asetelemaan, jossa yhteinen toiminta alkaa rapautua yksittäisten profiilien esiintymisten tieltä. (save-game: "seivi")

Syanotypiassa rautasuolaliuoksella käsitelty paperi jätetään ulos auringonvaloon. Paperille asetellut materiaalit, klassisesti esimerkiksi kasvit, muodostavat yhdessä UV-valon kanssa sen pintaan lumoavan jäljen. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/syanomaking.jpg> </div> Tässä on minusta taikaa yhtä lailla kuin [[mikropiireissä]]. (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 2%//] Tämä teos on sarja vastausyrityksiä kysymykseen: [[Miksi internet on samaan aikaan niin kaunis ja kauhea?]] (save-game: "seivi")

Jokaisella, joka on pyörinyt nollarilla netissä, on omat luottosivunsa ja niihin liittyvät muistonsa. Keskeisintä tässä ajanjaksossa on sen tietynlainen rauhallisuus, ainakin nykyhetkeen verrattuna. Suosittujakaan alustoja ei oltu suunniteltu yltiopäisen huomion hakemisen, statuksen korottamisen ja sillä vaurastumisen ehdoilla. Toki niissäkin syntyi omia hierarkioita ja vaikutusvaltaisia tähtiä, mutta perusvire oli demokraattisempi, kaikkien yhteistä jakamista priorisoiva, eikä niin ylitsepursuava. Globaaleissa moderneissa alustoissa on tietenkin omat vahvuutensa, joita ei muualta saa, mutta [[ne eivät enää tunnu yhteisiltä porukoilta->ne eivät tunnu kerhoilta tai klubeilta]]. (save-game: "seivi")

Hyvänä esimerkkinä toimii 2010-luvun puolivälissä tapahtunut ilmiö, joka tunnetaan nimellä //pivot to video//. Tuolloin Facebook hehkutti kovaan ääneen, miten alustan käyttäjät olivat alkaneet suosia videoita pelkän tekstin ja kuvan sijaan. Tämä sai luonnollisesti lukuisat mediatahot kehittämään rajusti videopuoltaan. Yllättäen panostus ei tuottanutkaan tulosta, koska katsojat eivät olleet niin innostuneita videoista kuin oli väitetty. Jälkikäteen Facebook myönsi julkisesti käyttäneensä liioiteltua dataa houkutellessaan tekijöitä tuottamaan videoita. Kysyntää ei todellisuudessa ollut. [[Seuraava.->työelämä2]] (save-game: "seivi")

Aikaisemmin somealustojen fiidissä oli loppu. Esimerkiksi vanhassa Twitterissä tuli helposti palattua aikajanalla siihen kohtaan, jossa vanha sisältö alkoi toistua. Isot alustat siirtyivät algoritmiseen loputtomuuteen, koska sillä saa ihmiset pidettyä selaamassa. Kun sisältöä on rajallinen määrä, siihen myös käyttää rajallisemmin aikaa. Mutta loppuun saattamisen tunteessa on myös jotain rentouttavaa ja mielihyvää tuottavaa. Se luo tasapainoisemman rytmin elämälle, jossa on pakkokin tehdä päivittäin vähän sitä sun tätä ja antaa aivojen käydä välillä tyhjäkäynnillä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tyhjyys.jpg> </div> Tämä ei ole mikään raw doggingin ylistys, sillä hyvä "kontentti" elävöittää elämää, eikä pelkkä kieltäytyminen tee autuaaksi. Mutta mahdollisuus nähdä jotain aivotoimintaa nopeasti stimuloivaa sisältöä päivän jokaisena hetkenä on jännä. Ja ilman selkeää loppupistettä on paljon vaikeampaa siirtyä tekemään asioita, jotka ovat kenties hankalampia, mutta hyvinvoinnin kannalta olennaisempia. Kohtuukäyttö olisi varmasti se paras keskitie, mutta maltillinen mikrodoussaus on ainakin omassa kokemuksessani vaikeampaa kuin kokonaisvaltainen irtiotto. Somea [[ei ole suunniteltu]] kohtuuteen. (save-game: "seivi")

Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa erityinen. Ja kuitenkin, luomamme globaali verkko, joka luo lähes loputtomasti uutta sisältöä joka sekunti ja yhdistää jokaisen maapallon kolkan, olisi jotain täysin käsittämätöntä menneisyyden ihmiselle. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/verkko.jpg> </div> Ajassamme on myös toinen poikkeuksellinen piirre. Se on tapa, jolla luonnonvarojen riisto, fossiilisten polttoaineiden käyttö ja ilmastonmuutos ovat romahduttaneet lupauksen [[turvallisesta ikuisuudesta->tt3]]. Olennainen muutos on tapahtunut [[hätkähdyttävän nopeasti->hn3]]. (save-game: "seivi")

Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa erityinen. Ja kuitenkin, luomamme globaali verkko, joka luo lähes loputtomasti uutta sisältöä joka sekunti ja yhdistää jokaisen maapallon kolkan, olisi jotain täysin käsittämätöntä menneisyyden ihmiselle. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/verkko.jpg> </div> Ajassamme on myös toinen poikkeuksellinen piirre. Se on tapa, jolla luonnonvarojen riisto, fossiilisten polttoaineiden käyttö ja ilmastonmuutos ovat romahduttaneet aikakokemuksemme [[turvallisesta ikuisuudesta]]. Olennainen muutos on tapahtunut [[hätkähdyttävän nopeasti->yhden ihmiselämän aikana]]. (save-game: "seivi")

Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa erityinen. Ja kuitenkin, luomamme globaali verkko, joka luo lähes loputtomasti uutta sisältöä joka sekunti ja yhdistää jokaisen maapallon kolkan, olisi jotain täysin käsittämätöntä menneisyyden ihmiselle. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/verkko.jpg> </div> Ajassamme on myös toinen poikkeuksellinen piirre. Se on tapa, jolla luonnonvarojen riisto, fossiilisten polttoaineiden käyttö ja ilmastonmuutos ovat romahduttaneet aikakokemuksemme [[turvallisesta ikuisuudesta->tt2]]. Olennainen muutos on tapahtunut [[hätkähdyttävän nopeasti->hn2]]. (save-game: "seivi")

Kyse ei ole vain siitä, että meidän tulee olla valppaana, että netti tuottaisi meille enemmän hyötyä kuin haittaa. Tai edes siitä, että käyttäisimme sitä vain sen verran kuin on hyväksi, väistellen mekanismeja, jotka vievät huomiomme ja addiktoivat meidät. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/mariomaker.gif> </div> Meidän pitää myös olla tietoisia siitä, minkä kaiken haluamme siirtää nettiin. Ruudun kautta saa paljon, mutta ei kaikkea. Yhteyksien luominen netissä voi paradoksaalisesti joskus tehdä meistä yksinäisempiä. Tarvitsemme sekä [[tietoa->tm]], [[meemejä->tm]] että [[halauksia->tm]]. Vain kahta näistä voi saada digitaalisesti. (save-game: "seivi")

Muistan kun pelasin ensimmäisen kerran pelin nimeltä //Deus Ex//, jota voisi luonnehtia mietteliääksi kyberpunkiksi. Pitkän pelin lopussa, kun on saanut käsityksen sen fiktiivisen maailman yhteiskunnallisista virtauksista, pitää tehdä ratkaiseva valinta. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/deusex.jpg> </div> Päähenkilö voi 1) [[antaa taloudellisen eliitin ohjailla päätöksentekoa]] 2) [[aloittaa uuden pimeän ajan tuhoamalla pelin version internetistä]] tai 3) [[fuusioitua osaksi tekoälyä ja hallita maailmaa lempeänä diktaattorina.]] Nyt sinunkin pitää valita, $name. (save-game: "seivi")

Perinteisiin medioihin on aina liittynyt samanaikainen omana itsenään näyttäytyminen sekä roolin esittäminen. Lehden toimittaja saattaa kirjoittaa juttuja omasta näkökulmastaan, mutta hänen sanomaansa muokkaa lehden formaatti ja linjaukset, kenties myös tarve hieman liioitella asiaa lukijoiden huomion saamiseksi. Tekstissä on toimittajan persoona, mutta ulkoisten tekijöiden suodattamana. Voimme saada suummittaisen käsityksen siitä, miten hän ajattelee tai mitkä hänen arvonsa ovat, mutta emme todella tunne häntä. Voi olla, että hän laittaa kiinnostavimmat puolensa työhönsä ja sen ulkopuolella hän on harmaa ja hiljainen. Tai sitten hänen syvimmät vakaumuksensa eivät koskaan näy julkisesti, koska ne eivät sovi lehden linjaan. Lopputulos on joka tapauksessa se, että pelkän työn perusteella saamme toimittajasta puutteellisen tai jopa vääristyneen kuvan. Tätä on vaikea täysin välttää. Medialukutaito auttaa tunnistamaan vääristymää. [[Somessa esiintyminen ei lopulta kauheasti eroa tästä.]] [[Somessa oleminen on aika eri juttu kuin tämä toimittajaesimerkki.]] (save-game: "seivi")

Tyhjennän aina välillä YouTube-katseluhistoriani, koska en jaksa sitä, että jossain vaiheessa algoritmi alkaa aina "syödä itseään" ja tuottaa toisteisia suosituksia. Yllättäen nollauksen jälkeen alan hyvin usein saada miehille suunnattua sisältöä. Siis sellaista, joka kertoo, miten pitää lähestyä naisia, miten olla Oikea Mies, miksi minun pitäisi elää stoalaisuuden mukaan ja niin edelleen. Ja minä en edes katso tällaista kamaa ikinä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/stoa.jpg> </div> Paras arvaukseni on, että koska katson YouTubesta paljon pelisisältöä, siitä tulee jotenkin yhteys näihin miesselittäjiin. Tämä tekee minut surulliseksi, koska jos olisin nyt varhaisteini ja yksinäinen, voisin hyvinkin alkaa kuunnella näitä selittäjiä ihan vain seuran vuoksi. [[Ja sen mahdolliset seuraukset voi hyvin arvata.]] [[Seis, haluan takaisin tältä alueelta.->enemmän järkeä]] (save-game: "seivi")

Netissä tämä metafora hajoaa nopeasti, sillä "näyttelytila" alkaa heti elää omaa elämäänsä ja täyttyä uusista teoksista, jotka saattavat liittyä aiempiin tai sitten ei. Varjokuraattoritontut ovat jatkuvasti työn touhussa muuttamassa näyttelyä. Sinä saatoit toimia lähtöpisteenä ja voit yrittää vaikuttaa muutoksen suuntaan, mutta käytännössä olet [[tonttujen armoilla->"oman polun"]]. Nettikuratointi on pikemminkin ehdotuksia kuin valintoja. (save-game: "seivi")

En pysty enää kuulemaan sanaparia "tehdä kaikkensa" ilman, että ajattelen Petteri Orpon toistuvia vakuutteluja hänen hallituskaudellaan... "Me teemme kaikkemme, että talouskasvu vahvistuu." "Puolitoista, kaksi miljardia on valtava summa ja nyt me teemme kaikkemme, että kulujen kasvu saadaan kuriin." "Me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa." "Me teemme kaikkemme löytääksemme ratkaisun, rauhan ja vakautta." (Liittyen Israelin suorittamaan kansanmurhaan. Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe vastasi tähän yksinkertaisen osuvasti: "Mielestäni emme tee kaikkeamme.") [[Takaisin.->Saisiko alustojen 𝔭𝔞𝔥𝔲𝔲𝔡𝔢𝔰𝔱𝔞 jotain konkreettisia esimerkkejä?]]

Tekoälystäkään emme ole saaneet päättää, haluammeko sen oikeasti osaksi koko arkikokemustamme. Meille on pakotettu se jälleen yhtenä väistämättömänä kehitysaskeleena, joka oikeasti vain keskittää lisää valtaa tietyille monopoleille. Toki on paljon asioita ja töitä, joissa tekoäly voi olla luonteva ja tehokas tapa hoitaa hommia, jotka ovat epäkiitollisia ja vievät ihmisiltä paljon aikaa. Mutta jälleen ihmistyön tarve vähenee samalla kun voitot valuvat yhä harvempiin taskuihin ja vaille toimeentuloa jääneet pakotetaan itse keksimään jotain uutta tilalle. Näitä voivat olla esimerkiksi "uudet toimenkuvat joita on vaikea kuvitella etukäteen", [[kuten eräs asiantuntija avuliaasti kertoi Ylen haastattelussa]]. Tähän päälle tulee vielä tekoälyn ekologinen kestämättömyys, koska tietenkään sitä ei voi pyörittää tuhlaamatta maapallon rajallisia resursseja samalla kun ekokriisi syvenee. [[Entäpä generatiivinen eli luova tekoäly?]] (save-game: "seivi")

Tällaiset kysymykset ovat juuri sitä, mitä Margaret Thatcher kutsui sydämen ja sielun muuttamiseksi taloutta käyttäen. Pidämme normaalina, että kaikki vuorovaikutukset muiden kanssa muuttuvat kaupallisiksi transaktioiksi. Omastaan antamisen pitäisi aina olla oman edun tavoittelua. Tämä on [[elämän fundamentaalista väärinymmärtämistä]], joka johtaa pahoinvointiin niin yksityisellä kuin yhteiskunnallisella skaalalla. "Ihmiset eivät antaneet toisilleen käytännön apua vain saadakseen hommat hoidettua", kuten Susan Pinker sen tiivistää kirjassaan //The Village Effect//. "He hoitivat hommia osittain vahvistaakseen siteitään." (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 27%//] Olet saapunut [[risteykseen]] tiedon valtatiellä. (save-game: "seivi")

Vielä jokin aika sitten nettiin ja tietotekniikkaan kytkeytyneet firmat ovat puolustautuneet vanhalla klassikolla siitä, että käyttämämme teknologia on vielä niin uutta, että emme vielä osaa oikein käyttää sitä. Siksi välillä sattuu yliyöntejä ja kaikki on hei niin muutoksessa! Jotkut suunnitteluratkaisujen tulokset ovat varmasti tulleet Facebookin kaltaisille jäteille joskus osin yllätyksenä, mutta isoja muutoksia ei todellakaan laiteta käyntiin summamutikassa. Vastuu sysätään käyttäjille, ikään kuin [[alustan ominaisuudet->alusta123]] eivät suoraan vaikuttaisi odotetulla tavalla luodun sisällön laatuun. (save-game: "seivi")

Teollisuusvallankumousta, uusliberaalia kapitalismia ja internet-monopoleja yhdistää se, että... [[...tarpeeksi suurella määrää rahaa voi ostaa mitä tahansa?->googlesuomessa]] [[...kannattaa olla ensimmäisenä paikalla, että saa kerättyä pääosan vallasta itselleen ja sitten voi vaan cruisaa?->googlesuomessa]] [[...ne tuottavat suunnatonta vaurautta pienelle joukolle samalla kun ne tuhoavat elämän mahdollisuudet kaikille muille, niin ihmisille kuin toislajisille?->googlesuomessa]] (save-game: "seivi")

Joka kerta, kun avaat suusi ja sanot jotain, järjestetään äänestys. Ihmiset näyttävät peukkua ylös tai alas sille, mitä sanot. Peukkujen määrä kirjataan nimilappuusi, jota kannat esillä kuin kaupan työntekijä. Mitä tunteita tällainen järjestely sinussa herättää? [[Tykkään! Näkee heti, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.]] [[No vähän nihkeältä kyllä.->Epämiellyttävältä.]] [[Siihen on niin tottunut, ettei sitä edes huomaa.]] [[En ole varma.]] [[Tapa jolla kuvailet tykkäyksiä on tarpeettoman hyökkäävä ja kärjistävä.]] (save-game: "seivi")

Tärkeä lähde oli ns. kasuaalit pelit, kuten Match 3 -trendin popularisoinut //Bejeweled// (2000), jossa yritetään yhdistää vähintään kolme samanlaista jalokiveä yhteen. Samaan ideaan perustuu myös massiivisen suosittu //Candy Crush Saga// (2012). Näiden pelien idea on lähes uhkapelimäinen koneen kanssa yhdistyminen. Aivot hyrisevät mielihyvästä joka hetki, kun pelaaja etsii yhteensopivia palikoita ja saa aikaan räiskyviä reaktioita yhdistäessään ne. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/bejeweled.jpg> </div> Audiovisuaalinen palaute ja toiminnan nopea toisto luovat fiiliksen, että pelin äärellä tapahtuu jotain tosi siistiä, vaikka itse tekeminen ei hirveästi eroa lelusta, jossa oikean muotoinen palikka pitää laittaa oikeaan koloon. Tämä ei ole varsinaisesti moite. Se on pelisuunnittelun taikaa, kun merkityksettömästä tehdään merkityksellistä. Olen itsekin pelannut //Bejeweledia// jonkin verran ja se on mielestäni sopivina annoksina ihan kiva keino rentoutua ja [[tyhjätä mieli ajatuksista]]. (save-game: "seivi")

Kuvitellaan kaksi alustaa: Alusta A kannustaa yksilölliseen luovuuteen, se ei näytä sinulle muuta kuin sen mitä olet päättänyt seurata, eikä anna suoraan mahdollisuutta jakaa muiden sisältöä. Alusta B kannustaa yksilölliseen luovuuteen, mutta näyttää sinulle jatkuvasti suositeltua sisältöä, jota voit myös jakaa omalla profiilillasi yhdellä painalluksella. Kummallakin alustalla tapahtuu varmasti sekä luontia että jakamista (ihmiset keksivät siihen keinonsa, vaikkei niitä tarjottaisi), mutta selvästi A on rakennettu siihen, että //itse// keksii tapoja ilmaista itseään ja tuntemuksiaan. B puolestaan ohjaa siihen, että //löytää// profiileja, jotka osaavat sanoittaa yleisiä tunteita ja joiden postauksia voi jakaa. A pakottaa kaikki osallistumaan tasavertaisesti. B mahdollistaa jaon tekijöihin ja seuraajiin. Tämä merkittävä muutos seuraa ihan vain siitä, että jakamisesta tehdään helpompaa. Pienilläkin suunnitteluratkaisuilla voi olla massiiviinen seuraus, jos se muovaa sitä, miten miljoonat ihmiset kommunikoivat päivittäin, kuten [[tapaus Twitter->Vaikuttaako tekstin pituuden rajaaminen jotenkin?]] hyvin osoittaa. (save-game: "seivi")

On mahdotonta tarkoin selittää, miltä tämä teos tuntui ja miksi se oli niin vaikuttava. Mutta yksi asia on varma. //You had to be there.// Samaa kokemusta ei voi saada kerrottuna tai edes [[jälkikäteen]] tallenteesta nähtynä. Oman kehon piti kohdata muut kehot tietyssä tilassa tiettynä hetkenä. [[Kuulostaa samalta, mitä tapahtuu usein festareilla.]] [[Minulle tämä tunne tulee siitä, kun...]] (save-game: "seivi")

Minä olen toistaiseksi piilottanut kaikki Instagram-postaukseni ja nettisivulleni kirjoittamani blogitekstit. Juuri äsken poistin pitkään nukkuneeni tilini Twitter-X:ssä ja Facebookissa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tilinpoisto1.jpg> </div> Jälkimmäisten tapauksessa ne katoavat ikiajoiksi – tai näin toivon, sillä internet on täynnä hämyisiä varjosivuja, jotka arkistoivat aivan kaikkea mahdollista tietoa holveihinsa (esimerkiksi Redditistä ei tällä hetkellä pysty aidosti tuhoamaan viestihistoriaansa). Haluan tehdä tämän osittain siksi, koska haluan olla enemmän se ainutlaatuinen minä, joka olen tällä hetkellä tässä maailmassa, eikä kokoelma iänikuisia materiaaleja jossain arkistossa. Mutta osin teen tämän, koska haluan harjoittaa sitä, mitä Shoshana Zuboff kutsuu [["oikeudeksi tulla unohdetuksi"]]. (save-game: "seivi")

Internetin keskeinen ristiriita on se, että se on samaan aikaan upea ja kauhea, yhdistävä ja erottava. Uskon, että jokainen meistä tuntee tämän repimisen kahtiaalle. Se saa meidät vihaamaan somealustoja samalla, kun käytämme niitä 24/7. Asiat ovat jotenkin vinksallaan. [[Miksi ne ovat vinksallaan?]] (save-game: "seivi")

En halua palata aikaan, jossa jokainen lasku piti viedä paperin kanssa pankkiin tai jotain, mutta älypuhelimen pakollinen integraatio yhteiskunnalliseen osallistumiseen antaa tätä teknologiaa hallinnoille yritykselle uskomattoman tilaisuuden hyötyä meistä. Kaava on sama kuin siinä, miksi Meta ja Google ovat pyrkineet monopolien asemaan. Kun tarpeeksi suuri määrä ihmisiä on saatu [[riippuvaiseksi->pakko2]] tietyistä järjestelmistä, heille voi sanella ehtoja ilman, että he lähtevät alustoilta pois. Puhumattakaan siitä, miten laitteiden valmistajia ei voida saattaa vastuuseen siitä, miten heidän tuotteensa voivat vanheta muutamassa vuodessa, tai menettää toimintakykynsä järjestelmäpäivitysten myötä. (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Facebookin työntekijä oli keskimäärin kuusinumeroisen summan arvoinen, kun taas Phoenixissa työskentelevä alihankkija saattoi tienata 28 800 dollaria vuodessa ja Intian Hyderabadissa 1401 dollaria vuodessa. Jotkut heistä kestävät vain päiviä tai kuukausia, koska [[ihmiskunnan pahimpien puolien näkeminen päivittäin->disruptiosta]] käy mielenterveyden päälle." (Sarah Frier: //No Filter//)] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Vuosituhansien haihtuminen ilmaan on nyt aiheuttanut sen, että ajan tähän asti äärettömän hidas rytmi on tuhoutunut. Se, mikä ennen kesti vuosisatoja tai jopa vuosituhansia, tapahtuu [[yhden ihmiselämän aikana->hn2]]." (Nicholas Mirzoeff: //How to See the World//)] (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Vuosituhansien haihtuminen ilmaan on nyt aiheuttanut sen, että ajan tähän asti äärettömän hidas rytmi on tuhoutunut. Se, mikä ennen kesti vuosisatoja tai jopa vuosituhansia, tapahtuu [[yhden ihmiselämän aikana->hn3]]." (Nicholas Mirzoeff: //How to See//)] (save-game: "seivi")

Charlie Geren kirja //Digital Culture// vuodelta 2002 (eli noin Deus Exin aikalainen) asettaa puntariin toisenlaisen valintatilanteen, tai ehkä voisi sanoa ennustuksen. (align:"==>")["Uuden digitaalisen median ja verkostojen myötä näemme vilahduksia joko uuden yhteistyötä ja solidaarisuutta lisäävän osallistavan kulttuurin synnystä, tai vaihtoehtoisesti digitaalinen kulttuurimme on vaarassa tuottaa kilpailevien medioiden, melun, itsensä promoamisen ja merkityksettömän ruumiittoman vuorovaikutuksen muodostaman sekasotkun alati atomisoituvassa yhteiskunnassa."] Ja siltikin, kaiken tämän kauhistelun jälkeen, [[minä en halua lähteä internetistä]].

Mikropiirejä [[tulostetaan valolla->Kehittyneimmät modernit mikropiirit]], mikä tekee niistä vielä ihmeellisempiä. "Optinen litografiamenetelmä sekä sisältää samankaltaisuuksia normaalin taidepainatuksessa käytetyn litografiamenetelmän kanssa että käyttää joitakin samoja periaatteita kuin normaali valokuvan kehitysprosessi", kertoo Wikipedia. Valolla luominen on minusta jotain äärimmäisen kiehtovaa. Siksi halusin tehdä tämän teoksen kansitaiteen ja osioiden välikuvat [[syanotypialla]]. (save-game: "seivi")

Siitä ei ole mitenkään pitkä aika, kun eri tupakkamerkkejä mainostettiin lääkäreiden suosittelemina. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/doctors.jpg> </div> Vasta aivan äskettäin Yhdysvaltojen korkein lääkintäviranomainen Vivek Murthy esitti mielipiteen, että sosiaalisen median alustoilla pitäisi olla näkyvä varoitus siitä, että niillä on merkittävä yhteys vahingollisiin mielenterveydellisiin [[vaikutuksiin->ylläpitämä]] nuorilla. (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Vuosituhansien haihtuminen ilmaan on nyt aiheuttanut sen, että ajan tähän asti äärettömän hidas rytmi on tuhoutunut. Se, mikä ennen kesti vuosisatoja tai jopa vuosituhansia, tapahtuu [[yhden ihmiselämän aikana]]." (Nicholas Mirzoeff: //How to See World//)] (save-game: "seivi")

Toinen keskeinen innostus tuli massiivimoninpelien eli //World of Warcraftin// (2004) kaltaisten kokemusten suunnalta. Niiden viehätys perustuu pelimaailman jakamiseen satojen samanaikaisten pelaajien kanssa, mutta pelilajiin kuuluu olennaisesti myös pitkällinen kokemuspisteiden keruu. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/wow.jpg> </div> Aina kun pelin sisällä suorittaa jotain, kuten tekee tehtäviä tai taistelee hirviöiden kanssa, saa pisteitä. Kun pisteitä on kertynyt tarpeeksi, oma hahmo nousee seuraavalle tasolle. Houkuttimena voivat olla pisteiden sijaan vaikka paremmat varusteet, mutta periaate on sama. Pelisuunnittelussa tällaista kokemusjahtia voidaan käyttää kokemuksen motivoijana. Merkityksettömään naputteluun tulee jälleen pointti. [[Tavallaan.]] (save-game: "seivi")

Pian opiskelujeni alettua tuli Spotify. Bändini olivat vain harrastuksia, mutta vaikka olisin halunnut alkaa tosissaan jahdata ensisijaista unelmaani, musiikista mahdollisesti saatavien rojaltien suhteen pelisäännöt olivat yhtäkkiä muuttuneet yhdessä yössä. Samoihin aikoihin saapui Facebook ja sen perässä muut somealustat. Journalismin ansaintamekanismit kokivat mullistuksen. Yhtäkkiä jopa isot mediatalot alkoivat strugglaa, juttuja alettiin ostaa vähemmän ja halvemmalla, ja nettiin tulevissa jutuissa piti miettiä asiaa vääristävää klikkinäkökulmaa. Oman kierteensä toi vielä jokaisen alustan näkymätön algoritmi, joka saattoi nostaa tai haudata jutun [[syistä, jotka eivät tekijälle avautuneet]]. Konekääntäminen on ollut vuosia arkipäivää, mutta viimeistään tekoälyn myötä ihmiskääntäjille on yhä vähemmän tarvetta. Koneellista kielenhuoltoa saa suoraan Wordista. Opiskeluaikoihini verrattuna näiden töiden mahdollisuudet ovat rajusti kaventuneet. [[Seuraava.->työelämä2]] (save-game: "seivi")

Entäpä sitten kirjallisuus? No, tekoälyllä on nyt jo luotu runoutta, josta ihmiset pitävät enemmän kuin ihmisten kirjoittamasta. Esseiden ja muiden tietopohjaisten tekstien suhteen oppilaitoksilla on täysi työ valvoa, mikä on koneen tuotosta ja mikä itse luotua. Varmasti olemme nyt jo lukeneet vaikka mitä osin tekoälyllä luotua ilman, että olemme tunnistaneet sitä. Kirja on myös siitä hankala tuote, että ostettavana tuotteena se on kiinni vanhanaikaisessa mallissa, jossa se pitää hankkia itselleen. Muilla kulttuurin alueilla kuluttajat on jo totuteltu kuukausimaksullisiin alustoihin tai ilmaiseen sisältöön. Äänikirja-alustat eivät juurikaan palvele kirjailijan toimeentuloa, vaikka sillä tavoittaa eniten ihmisiä. Tähän päälle tulee vielä uudenlainen julkisuustyö, jossa kustantamot toivovat kirjailijoiden olevan näkyvästi esillä missäs muualla kuin sosiaalisessa mediassa, koska sitä kautta kirjalle löytyy valmis yleisö. Tämä tarkoittaa kahden ja keskenään varsin erilaisen työn tekemistä yhtä aikaa samalla hinnalla. [[Seuraava.->työelämä3]] (save-game: "seivi")

En halua sanoa, että asiat olivat jotenkin täydellisesti ennen kaikkea tätä tai että välttämättä haluaisin palata siihen. Ajat muuttuvat ja niiden mukana ihmisten tapa tehdä työtä, kuluttaa kulttuuria ja niin edelleen. Joistain taidoista tulee toimeentulon kannalta hyödyttömiä, kun niille ei enää olekaan enää tarvetta. Haluan tässä kiinnittää huomiota muutokseen nopeuteen ja skaalaan. Tätä kirjoittaessani olen 36-vuotias. Minun aikuiselämäni aikana kaikki ne asiat, joita olen ajatellut voivani tehdä työkseni, ovat muuttuneet olennaisesti vaikeammiksi tai lähes mahdottomiksi keskivertoihmisen kannalta. (Rio Cola on pysynyt ennallaan.) </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/2008.jpg> </div> Tietyt yritykset ovat tietoisesti muuttaneet niiden toiminta- ja ansaintalogiikan. Tätä on disruptio, vakiintuneiden yhteiskunnallisten ja sosiaalisten tapojen hajottaminen lupaa kysymättä. [[Seuraava.->työelämä4]]

En varsinaisesti halua tehdä taas jotain litterointia tai pilkun paikkojen korjailuja. Rakastan myös ajatusta, että kulttuuri ja taide on saatavilla kaikille varallisuuteen katsomatta. Siksi tämä lukemasi teos on ilmaiseksi jaossa, samoin kuin muutaman vuoden takainen kirjaprojektini //Kokeelliset pelit//. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/kokeelliset.jpg> </div> Ongelma on epätasa-arvoisuudessa. Nämä alat kaapanneet yritykset imuroivat sisäänsä leijonanosan tuloista tuhoten samalla tavallisen ihmisen mahdollisuuksia tulla toimeen. [[Se on laillista]], mutta onko se reilua? Pitäisikö kaikkien meidän olla nyt joko ohjelmoijia tai sijoittajia? [[Seuraava.->työelämä5]] (save-game: "seivi")

Viime vuosina olen harkinnut itselleni kahta mahdollista uutta toimenkuvaa. Vasta hiljattain tajusin, että molemmat ovat reaktioita vanhan maailman murtumiseen ja uuden kapitalistisen todellisuuden syntymiseen. Pestauduin mainosmalliksi, koska jos sisällön tekemisellä ei elä, niin ehkä sitten sillä, mikä sisällön siivellä luo sitä rahaa, eli mainoksilla? (Sain yhden keikan eli ei.) Aloin myös g̸̛̠ͅq̵̙̥̓g̵̗͌s̸̟̿̚w̸̧͇̽͋ǘ̸̝̞͛u̶͎̿͛ḇ̸̘̒ ̷̈́͝ͅĥ̴̹̈́q̵͈̖̏̒l̴̛͈z̴̩͗̌l̵̥̽ṿ̷̊̀ș̷̽-̴̢̟͒o̸̯̾ẁ̷̘͙a̷̪͐͝s̴͖͔̕̕q̸̬̥̌̓w̷̝͂͝a̴̧̮͗ś̸͙̟͊m̶̝̝̄ ̸̨̯̿́z̸̢̺̈͒s̷̩̖̈́g̸̳̝̾͗s̷̛̖̝͑r̵͙̍͜w̷̡͒ǐ̷̘͔z̵̬͔̎ä̷̢̳̎,̸͖̋ ̴̗̾̕w̷̮̥͠ȩ̴͎̑̂b̸̳̪̊̃m̷̩̓ ̴̦͍̓̀o̸̮͐ḅ̶̇w̸̧̘̋͊m̸̛͓̹ harrastuksena ja keinona oppia kenties hyödyllisiä taitoja. G̷̨̀̚l̸̞̫̋̈m̷̞̍͐ ̵̰̋̆ĭ̶̲ͅb̸͔̾w̴͙͌m̸̧̺̅̔ ̵͖̠̅s̵̢̱̀m̷͚̻̚s̷̫̏r̶̛̻̍r̷͍͛͜ä̷̭͋̆m̶̲̺̑ ̷̛̯͂h̶̺̲͂ṷ̴͖́s̸̪̊w̵̹̎̽ỉ̷̗ö̷͇̊ǟ̴̤ ̸̰͌̆g̷̨̣͘l̸̢͊̾ẃ̸̭̤͝m̶̜̂̍ ̶̟͇̊q̷̤̎̅u̸̟̎̓w̵͈̳̔m̸̻̋ ̷͉̫̂s̷̼̗͝m̸̢̎m̶̘̄̽b̸̤̼́̚g̴̩̅͌q̴͎͕͑w̸̜͖̅̌m̶̰̔ͅḽ̸̕z̵̫̍,̸̭̭́̒ ̸̻̓́b̷͍̋͊u̴̦̬̓͒q̷͖͎̐ẘ̷̥m̴̧̈́̈ ̷̢̂ğ̸̜̯w̵͗ͅw̷̢̛͈͝m̵͇̔m̷̲̪̀̇q̵̡̘͝i̶͉̔z̶̹͌̆l̷͈̊̐b̸̲̭̋̉ ̶͈̆i̵̹͝ẅ̸͖́̈́ẘ̵͖̱ž̴͇̰͝ä̴̙̈́̌,̴̳͉̉͝ ̸͓̈́r̸̨̛w̴͕̏ȗ̴̝ŭ̸̻̫b̸͕̐w̸̪̭̌̂ȋ̶̘̥w̵̗͍͗͋b̵̲͔̐͝ ̷͇̖̀ř̴̺͑b̵̬́̓ẁ̶̺ḿ̴̠͒q̶͍͊͐i̴͔͎̇̊t̶͖͉͠q̶̠̂x̴̡͓͝b̴̛̯͝ü̴̞̈́ź̴̰͚s̸̭̙̑̒ẋ̵̛͈̦b̷̧̥̂ sieltä voisi mahdollisesti saada ja millaista tuotantoa se vaatisi (aika massiivista). [[Tiedote TE-toimiston työntekijöille.]] [[Seuraava.->työelämä6]] (save-game: "seivi")

Tällä hetkellä en ole varma, mitä minun kannattaa tehdä sitten, kun tämä lukemasi teos valmistuu. Elän pienellä, eikä minua motivoi niinkään palkan suuruus kuin mielenrauha, ja se, että saan yrittää tehdä jotain pientä hyvää tämän maailman eteen. Huomaan pohtivani, mitä aloja ei voi siirtää virtuaalimuotoon tai disruptoida tekoälyllä, ainakaan lähivuosina. Vielä parempi olisi miettiä, mitä aloja ei ainakaan todennäköisesti olla muuttamassa Woltin kaltaiseen [[riistävään]] alustatalousmalliin. [[Viimeinen.->työelämä7]] (save-game: "seivi")

Sanelen näitä ajatuksia Google Docsiin ollessani kävelyllä, koska pidän hetken taukoa kirjoittamisesta, koska olen rasittanut käteni ò̵̮̋w̵̩͕̅a̶̪͊̋s̴͔̹̏q̶̼̓s̸̯̲̓̾ḁ̵̘̒w̵̨̏ż̷̪̀q̸̬̳̔̔ẉ̵͑̈́m̶͚͛m̴̤͙̓͆ẁ̶̟̕ȗ̷̥̳u̷̲̠̓̆b̷̘̱̊̌, koska hetken ajattelin, että se voisi olla keino päästä taloudellisesta turvattomuudesta, jonka on aiheuttanut Googlen kaltaisten firmojen aloittama muutos. [[Paluu reitinvalintaan.->kosmisen sakea tilanne2]] (save-game: "seivi")

Jos polkuja pitkin ei säännöllisesti kävellä, ne kasvavat umpeen. Tällöin kauniit ja kiinnostavat paikat katoavat. Isoimmassa vaarassa ovat paikat, jotka vaativat enemmän pysähtymistä, kärsivällisyyttä, kenties tylsyyden tai muiden epämiellyttävien tunteiden sietämistä. Ne eivät ole aina ykköskohteitamme, mutta kun niitä ei ole, sen huomaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/polku2.jpg> </div> Tarvitsemme välillä hiljaisuutta, mutta huomion kiinnittämisessä hiljaisuus häviää joka kerta isolle nuolelle, punaiselle ympyrälle ja shokkireaktionaamalle. (Tällä hetkellä neutraalilla naamallakin voi pärjätä, mikä on tavallaan kiva, mutta algoritmijahti tekee siitäkin outoa.) [[Hetkinen, mikä on neutraali naama?]] [["Monet sisällöntuottajat eivät..."->monet sistuottajat]] (save-game: "seivi")

Jotenkin teknologiateollisuus on onnistunut luomaan oman versionsa planeettamme hauraasta ekosysteemistä, jossa on tiettyjä pisteitä, jotka romahtaessaan tuhoavat tai ainakin radikaalisti muuttavat elämisen ehtoja kaikkialla ympärillään. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/pewhonen.jpg> </div> Elämme monin tavoin veitsen terällä, kiistäen veitsen olemassaolon. Ja tämä elämä on käsittämätön ihme. [[♥->loppu3]] (save-game: "seivi")

[[mutta missä he ovat?]] [[samalla jokin hipaisee kylkeäni]] (save-game: "seivi")

Menetin ison osan optimismistani tätä teosta tehdessä ja se varmasti näkyy. Ehkä ei olisi pitänyt lukea kaikkia niitä kirjoja... Mutta sain myös uuden pilkahduksen. Se on tämä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/smile.jpg> </div> Nykyiset alustat voivat näyttää järkähtämättömiltä tuhokapitalismin monoliiteilta. Sinänsä pienillä säädöillä niihin voidaan kuitenkin saada aikaan [[massiivisia muutoksia]]. Ja jos onnistuu murtautumaan korporaatiovankilasta ja löytämään itselleen toimivia vaihtoehtoisia internet-väyliä, siitä saa hetkeksi [[ihmeellistä elinvoimaa]]. (save-game: "seivi")

Työstäessäni tätä tekstiä minulla oli tässä kohtaa kehote itselleni: "Keksi joku tapa tehdä tuhat teraa ymmärrettäväksi lukijoille, jotka eivät tunne tietokonetermejä." En tiedä miten tekisin sen, koska jossain kohtaa numerot kadottavat merkityksensä. Mutta sen voin sanoa, että saadakseen edes yhden teran pitää laittaa yhteen 66.6 ilmaista Drive-tiliä. [[SATTUMAAKO.]]

Kohtaamme kysymyksen: onko [[IRL-elämällä->Vai pitäisikö hakea enemmän inspiraatiota jotenkin internetin ulkopuolelta?]], //in real life//, tarjota meille jotain ratkaisuja? </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/avalon.jpg> </div> (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/syano4.jpg> </div> (align:"=><=")+(box:"X")[ [[• Osa II •->Osa II]] Millaisesta maailmasta internet meille tulee? ] (save-game: "seivi")

</style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/crt.jpg> </div> Eikä tämä ole koruloruilua: putki-tv varastoi itseensä niin paljon sähköä, että sen avaaminen huoltoa varten jopa sammutettuna saattaa tappaa, jos ei tiedä mitä tekee. [[Takaisin.->Analoginen on todellisempaa.]]

Olen siellä omalla naamallani, mutta en omalla nimelläni. En ole täysin avatar, mutta en täysin ei-avatar. Ryhdyin siihen, koska olin hurahtanut Tiettyyn Juttuun, jolla oli vähän harrastajia. Halusin sekä päästä jakamaan omaa kokemustani että auttaa muita pääsemään Juttuun sisään. Aluksi minua jännitti aika tavalla. Pelkäsin että ketään ei kiinnostaisi, mutta vielä enemmän pelkäsin internetin anonyymia ilkeyttä. Ihmetyksekseni sain enemmän [[enemmän huomiota]] kuin olisin odottanut, ja käytännössä kaikki siitä oli positiivista ja ennen kaikkea ystävällistä. Sain kerättyä pienen mutta [[wholesomen]] yleisön. (save-game: "seivi")

(align:"==>")["Ja vaikka postaaminen sosiaaliseen mediaan voi tuntua aidolta vuorovaikutukselta yleisön kanssa, siinä on eräs keskeinen mutta näkymätön ero. Netissä alusta toimii huomaamattomana välittäjänä. Se päättää, mitä kommenttejasi jaetaan, kenelle, ja missä yhteydessä. Postauksesi voidaan näyttää ihmisille, jotka rakastavat sitä, tai ihmisille, jotka vihaavat sitä. Et saa koskaan tietää, koska alustan päätökset ovat näkymättömiä. Tiedät vain sen, kuuletko hurrauksia, buuauksia vai heinäsirkkojen sirinää." (Max Fisher: //The Chaos Machine//)] [[Okei.]]

Huvittavalla tavalla tämä peilaa oikean maailman harhaa, jossa ison vaivan näkeminen jonkun asian eteen voi saada sen toteutumisen näyttäytymään mielekkäämmältä kuin se onkaan. Koko maailman yhdistäminen samaan reaaliaikaiseen verkkoon on oikeasti käsittämätön saavutus, ja nyt tekkimaailma haluaa integroida tekoälyn kaikkeen, mitä teemme siellä. Tämä vaatii mieletöntä vaivaa, mutta pelkkä monimutkaisuus ja haaste eivät vielä riitä antamaan tälle projektille merkitystä. [[Sen pitää johtaa mielekkääseen kulttuuriin.]] (save-game: "seivi")

Minun on vaikea uskoa, että Metaverse olisi noussut suosioon, vaikka VR-lasit eivät olisi olleet esteenä. Keskeisenä syynä siihen on Metan itsensä käynnistämä kehitys, jossa yhteisöllinen nettihengailu muutettiin loputtoman sisällön skrollaamiseksi. Storyjen ja reelsien naputtelu nopean tyydytyksen toivossa on jotain niin lumoavaa, että teemme sitä tahtomattamme. Hengailu muita ihmisiä edustavien avatarien kanssa virtuaalisessa tilassa vaatii käyttäjiltä aivan eri luokan heittäytymistä, uteliaisuutta, jopa epämukavuuden sietoa. Se on paljon lähempänä vuosituhannen vaihteen nettiunelmointia kuin Metan luomaa nykytodellisuutta. Peliharrastajalle se saattaisikin olla tuttua ja kiinnostavaa, mutta normoja ei vain mitenkään ole valmistettu virtuaalitodellisuuteen. Päin vastoin, Meta ja kumppanit ovat opettaneet ihmisiä vetämään dopamiinivivusta. Metaversen unelma oli kuollut jo syntyessään, koska Meta alkujaan kampesi valtaan tappamalla unelman [[internetistä, joka perustui hengailuun ja virtuaaliseen utopiaan]]. (save-game: "seivi")

Nyt meillä on melkein liikaakin valinnanvaraa. Tai ainakin se on outoa laatua, koska olemme niin riippuvaisia algoritmeista kaiken sen seulomisessa, eikä meille välttämättä anneta keinoja käydä sitä läpi itsenäisesti. YouTubesta saattaa teoriassa löytyä juuri sinulle osoitettu video aiheesta X, mutta jos alusta ei halua näyttää sitä sinulle, olet pulassa. Alustan haku ei nimittäin toimi niin kuin hakutoiminnon voisi olettaa toimivan eli näyttävän toiveitasi vastaavat tulokset. YouTube näyttää ensisijaisesti hakuusi liittyvät videot, joilla se olettaa saavan sinut pysymään pisimpään alustalla (koska niin päätettiin vuonna 2011). Haun valikoima on myös yllättävän pieni. Videosuosituksia kyllä riittää, mutta ne perustuvat taas algoritmin arvauksiin, eikä välttämättä siihen, mitä yrität löytää. Samanhenkinen ote on Netflixin kaltaisissa striimipalveluissa, jotka tekevät mahdollisimman vaikeaksi oikeasti selata alustan katalogia. Ne eivät halua tarjota meille oikeaa valinnanvapautta. Siispä keskitymme siihen, mikä vallassamme on: [[kuratointiin]].

Mihin tämä kaikki siis johtaa? Somealustojen suunnittelu suosii yleensä tiettyjä tunnereaktiota, mikä johtaa tiettyihin käyttäytymismalleihin. Tämän kaavan toisto ennen pitkää vaikuttaa alustan käyttäjiin. Kun kuljemme tarpeeksi pitkään tiettyjä uria pitkin, ajattelumme muuttuu. Muistan olleeni hämmästynyt, kun luin joskus miten varhaisella Nintendolla oli erillisiä työryhmiä, jotka firman ylipomo laittoi kilpailemaan keskenään. Muistan ajatelleeni, miten karmeaa oli, että ihmisistä tiristettiin tuottavuutta keinotekoisella vastakkainasettelulla. Samanhenkinen mekanismi on läsnä monilla somealustoilla, ja sen vaikutukselta on vaikea välttyä ainakaan aktiivisessa käytössä. Saatu huomio voi alkaa ohjata postaamista, vaikka se olisi vain [[hassujen kuvien jakamista lähipiirille]]. (save-game: "seivi")

Olemme tottuneita ajattelemaan resoluutioita ja pikseleiden määrää, varsinkin jos haluamme lähettää niitä toisillemme hukkumatta megaluokan tiedostoihin. Digitaalinen kuva, jonka resoluutio on matala, on suhmurainen, suorastaan kokkareinen. Digitaalinen kuva, jonka resoluutio on korkea, voi näyttää todellisuuden hypertarkkana. Mutta oikeassa elämässä ei ole pikseleitä tai resoluutioita. Asiat eivät koostu pienistä neliöistä, vaan niissä on loputtomia liukumia ja valon leikkejä. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/valokuva.jpg> </div> (Roger Fentonin valokuva vuodelta 1855.) Filmivalokuva ei välttämättä sisällä loputtomasti yksityiskohtia samalla tavalla kuin joku 8K-kameran tallenne, mutta se pystyy vangitsemaan eri tavalla todellisuuden tunnun. Hämmästelen aina, miten jotkut sata vuotta vanhat valokuvat ovat pehmeydessään liki kolmiulotteisia ja käsin kosketeltavia. [[Takaisin.->Analoginen on todellisempaa.]]

Sekä old school -tietokonekulttuurissa että missä tahansa pienessä ihmisyhteisössä on läsnä ajatus, että sinua autetaan itseisarvoisesti, koska se on oikein. Mutta kun sinä olet tarpeeksi vahva, sinunkin kuuluu antaa ja auttaa vuorostasi sen verran kuin pystyt. Tämä on se tapa, jolla ihmiset ovat selvinneet tällä pallolla, mutta se on myös edellytys sille, että voisimme oikeasti voida hyvin ja kukoistaa. Internetin parasta antia on se, että se mahdollistaa tällaisen toiminnan globaalisti, kaikilta kaikille samanaikaisesti. [[Kuulostaa ihanan toiveikkaalta. Voisiko netti olla vielä utopia?]] [[Mutta miten niille v̸̧̹̽c̴̹͎͌͑ǘ̴̻̲r̸͉͐u̴͍̓ ̴͖̈́̿P̴̮̰̅ẁ̵̼̻r̴̥̜̂Ä̵̹̱r̶̬̍̐q̸̠̖̀̈́h̷̘̗̔̆-̴̲̫͛i̵͚̅c̶̛̪̻d̸͎͇̓̀ḧ̵̥́w̸͖̪̾͐c̶̜̎͜t̷̖̦̐͘t̷̹̃h̸̗̍ sitten kävi?]] (save-game: "seivi")

Internetin halupyörre saattaa yhtä hyvin viedä huomiota pois ihmissuhteiden, kaveruuksien ja yhteisöjen rakentamisesta ja ylläpidosta oikeassa elämässä. Ja kuten on jo aiemmin mainittu, tällä hetkellä vallitseva arvomaailma perustuu ihmisten eriyttämiseen. Hyvän aikaa on ollut nousussa kaksi ilmiötä, jotka nähdäkseni ovat ainakin osittain vastareaktiota vanhan sosiaalisen maailman rapautumiseen. Yksi on polyamoria. Toinen on ystävyydelle annettu isompi painoarvo. Emme ole enää samalla tavalla kytkeytyneitä perheeseen tai työpaikkaan tai paikallisuuteen, ja siksi rakennamme uudenlaista yhteenkuuluvuutta. Nämä voi nähdä yhtä lailla alueina, joihin halut soljahtelevat. Haasteenamme on se, että syvempi näiden halujen tyydytys vaatii vaivannäköä ja jalkautumista oikeaan maailmaan hauraine ihmiskontakteineen. Internet antaa haluamme vastaavan nopean sykäyksen, mutta ei välttämättä vie meitä perille. [["On tiettyjä asioita, jotka häilyviä, kauniita, yllättäviä, salaperäisiä, sanallistamattomia ja aineettomia, mutta..."->häilyväkaunis]] [["Jos kuljetamme kaiken digitaalisten alustojen kautta, niin..."->Mitä menetämme kun medioimme kaiken.]] (save-game: "seivi")

Saamme netistä inspiraatiota IRL-elämään, mutta yhtä hyvin IRL-elämä voi antaa vihiä siitä, miten internet-kokemuksemme voisi olla erilainen. Jos kaikki vuorovaikutus suodattuu tietyn systeemin kautta, johon on sisäänrakennettuna aina ensisijaisesti arviointi ja huomion herättäminen, voimme helposti unohtaa, miten asiat voi tehdä eri tavalla. Kun ensi kertaa kokee esimerkiksi vuorovaikutuksen mallin, jossa toisilleen tuntemattomat ihmiset aloittavat keskustelun kertomalla siitä, miltä heistä tuntuu juuri sillä hetkellä (innostuneelta, jännittyneeltä, väsyneeltä), tai miten keskustelu suljetaan samalla metodilla, se saa somen tuntumaan sosiaalisesti rajoittuneelta ja alkeelliselta. Aito utopia ei välttämättä löydy metaversumista, vaan oikean maailman edistyneistä sosiaalisista malleista, jotka nyörittävät aivojen hermoradat uusiksi. Niissä on ihmeen ja yhteenkuulumisen tuntu, jota ainakin minä kaipaan enemmän tekkimaailmasta. Herää kysymys: [[kannattaako tai voiko netistä lähteä?]] (save-game: "seivi")

Pekka Himasen //Hakkerietiikka// vuodelta 2001 on kiehtova dokumentti ajalta, jolloin hakkereiden filosofia oli vielä näkyvästi esillä valtavirran tietotekniikkakulttuurissa. "Hakkerina oleminen on hauskanpitoa, mutta se on sellaista hauskanpitoa, joka vaatii paljon ponnistuksia", Himanen kirjoittaa. "Uusliberalistinen maailma on kiihdytettyä protestantismia. Vaikka tiedämme, että työ on järjetöntä ja usein todella haitallista, sitä on pakko tehdä, että pärjäämme." Kirjan esipuheessa Linux-käyttöliittymän kehittäjä Linus Torvalds luonnehtii hänkin hakkerointia viihteeksi, mutta määrittelee viihteen muun muassa siksi, mitä Einstein teki pohtiessaan fysiikan arvoituksia. Viihteen ohella Torvalds nostaa keskeiseksi hakkeriarvoksi sosiaalisuuden ja työn jakamisen muiden kanssa. Tämä saattaa kuulostaa vain ylevältä fiilistelyltä, mutta tällä asenteella on ollut todella kauaskantoinen seuraus. [[Arvaatko mikä se on?]] (save-game: "seivi")

(align:"=><=")+(box:"X")[Kiitos! Vastauksesi on tallennettu ... (text-style:"fade-in-out")[sydämeeni] [[♡->sydämeeni.]]] (save-game: "seivi")

Tämä on ollut palkitsevin ja liikuttavin osa omaa kokemustani b̵̪̘͊͠c̵̛͎j̸͍̏̇j̷͎̙́r̸̜̈́͊j̷̻̪͌f̶̣̈́̀ǔ̵͉̊f̶̝̲͋i̵̱͛̑f̴̙͇̀u̶̖̎ͅf̶͖̠͂̓. Siis se, että internetissä voi edes pienellä skaalalla "olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa". Kun yrittää luoda jotain sydämellisistä lähtökohdista, voi saada samaa sydämellisyyttä takaisin. //The real content was the friends we made along the way.// [[Voimmeko saavuttaa jotain samanlaista isommalla mittakaavalla?->Kuulostaa ihanan toiveikkaalta. Voisiko netti olla vielä utopia?]] [[Hetkinen, etkö aio oikeasti kertoa kunnolla, mistä on kyse?]] (save-game: "seivi")

Arviointia ja vertailua tapahtuu toki myös oikeissa sosiaalisissa tilanteissa. Mutta oikeassa maailmassa ihmiset eivät kanna sosiaalisen menestyksensä historiaa näkyvästi esillä, eikä siitä ole tarkkaa dataa. Vertailu on paljon vaikeampaa ilman numeroita. Numerot taas heti kannustavat vertailuun, koska niiden tarkoitus on osoittaa tarkasti, mikä on suurempaa ja mikä pienempää. "Mikään ei ole niin yksinkertaista kuin [[numero->palataan juhliin]]." (Simone Weil: //Juurtuminen//) (save-game: "seivi")

Oikeasti kysymysaiheita on viisi, mutta varsinaisia kysymyksiä on neljä kertaa enemmän. Toivon että löydät niistä jonkun, joka osuu johonkin hermoon ja herättää halun puhua. [[Anna tulla.]] [[Seis, abort mission, haluan takaisin.->kosmisen sakea tilanne]] (save-game: "seivi")

Alussa oli sumu. Se oli hämärä ja hämäryydessään kaunis. Sitten siitä tuli virta, jotain selvärajaisempaa, mutta myös mukaansa tempaavampaa. Siinä halusi [[uida]]. Sen halusi [[juoda->uida]].

Nämä yritykset ovat identifioineet ihmisille olennaisen tarpeen olla yhteydessä toisiinsa ja kaapanneet sen tehdäkseen aivan poskettoman paljon rahaa. Pinnalta katsottuna voi näyttää siltä, että Meta, Google ja muut tarjoavat tavan tuoda koko maapallon yhteen, mutta he eivät ole täällä tarjoamassa palvelujaan meille. Yhtä lailla me tarjoamme itseämme heille. Olemme raakamateriaali, tuote ja loppukäyttäjä. Ennen kaikkea [[he ovat tehneet internetille sen, minkä kapitalismi yrittää tehdä kaikelle ympärillämme]]. (save-game: "seivi")

Nämä (text-style:"fidget")[jotkut] ovat identifioineet ihmisille olennaisen tarpeen olla yhteydessä toisiinsa ja kaapanneet sen tehdäkseen aivan poskettoman paljon rahaa. Pinnalta katsottuna voi näyttää siltä, että Meta, Google ja muut tarjoavat tavan tuoda koko maapallon yhteen, mutta he eivät ole täällä tarjoamassa palvelujaan meille. Yhtä lailla me tarjoamme itseämme heille. Olemme raakamateriaali, tuote ja loppukäyttäjä. Ennen kaikkea [[he ovat tehneet internetille sen, minkä kapitalismi yrittää tehdä kaikelle ympärillämme]]. (save-game: "seivi")

Juuri noin. Sen monimutkaisempaa tämä ei ole. Teksti soljuu eteenpäin valintojesi perusteella. Et voi yleensä palata tekstissä taaksepäin, joten harkitse tarkkaan. Etenemisesi tallentuu automaattisesti, kunhan et käytä yksityistä selainta tai pyyhi välimuistia. Voit siis lopettaa milloin haluat ja jatkaa siitä, mihin jäit. Olen suunnitellut tämän ensisijaisesti puhelimella luettavaksi, mutta voit käyttää mitä tahansa laitetta, jossa toimii nettiselain. [[Okei, luulen tajunneeni! ->alkumateriaalit]] [[Edelleen jänskättää, mutta...->alkumateriaalit]]

Varmasti osansa vastaanotossa oli skenen pienuudella. Trollailuun ei ole oikein varaa. En sano tätä vähätelläkseni itseäni, koska roikuttuani netissä pääosan elämästäni olen päätynyt siihen, että yhteisöt toimivat ja ihmiset käyttäytyvät parhaiten, kun ryhmän koko on edes jotenkin hallittavissa. Tämän voi nähdä kenen tahansa tähden kommenttikentissä. Mitä isompi yleisö, sitä enemmän niskaan ropisee roskaa. "Globaali kylä" on sovittamaton ristiriita, eikä hakemaamme läheisyyttä voi saada loputtomalta määrää ihmisiä. Sanotaan, että pieni on kaunista. [[Pieni on myös tosi toimivaa.]] (save-game: "seivi")

Toki some ja algoritmit eivät ole ainoa syy nykyiseen maailmaantilanteeseemme, mutta ilman sitä esimerkiksi nykyinen fasismin nousu ei luultavasti olisi ollut mahdollista. Natsi-Saksassa 1900-luvulla uudet mediavälineet, kuten radio ja tv, otettiin haltuun propagandan levittämistä varten. Silloin kyse oli puolueen tietoisesta taktiikasta. Nyt sitä oli mahdollistamassa internet-alustoja johtavien ihmisten sosiopaattinen ahneus, kun he päättivät antaa reaktiivisinta sisältöä tuottaville ryhmille vapaat kädet. [[Sanoitko tuon juuri ääneen?]] [["Algoritmit vääristävät todellisuutta yhteiskunnallisella tasolla, mutta..."->algloppu]] (save-game: "seivi")

Välittömästi se tuntuu esimerkiksi Suomen vuodenajoissa, jotka ovat muuttuneet täysin minun lyhyen elinaikani kuluessa. Lapsena leikin päivittäin talven syvissä luminietoksissa. Nyt meillä on lähes puolet vuodesta kestävä outo sateinen harmaus. Lapsena kesäisin oli lämmin, mutta se ei ikinä estänyt mitään. Nyt yksi tärkeimpiä kriteerejä asuntoa etsiessä on se, pystyykö uudessa kodissa olemaan välimerellisten helteiden yli. Suomessa on nykyään kaksi vallitsevaa vuodenaikaa, pimeys ja paahde, ja niiden välissä ripaus ohikiitävää välitilaa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/talvi.jpg> </div> Kuten sanoin, tämä on se välitön vaikutus. Mutta jossain syvemmällä kytee suru ja toivottomuus siitä, että en voi enää luottaa luonnon pysyvyyteen ja palautuvuuteen – en ainakaan ihmiselle ymmärrettävällä aikavälillä. [[Ikuisuus on peruttu.]] (save-game: "seivi")

"Yhdessä olemme vahvempia", kuului yksi Elokapinan motoista, joita lainasin aiemmin. Sen pariksi voimme nyt ottaa tämän: "Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa vaikeat tunteet lamaannuttavat helposti." Lamaantuneena on vaikea pystyä suuriin ponnistuksiin. On helpompi tuntea yhteenkuuluvuutta jakamalla somepostauksia kuin vaikka tavata uusia ihmisiä ja ideoida yhdessä pieniä, paikallisia muutoksen mahdollisuuksia. Haluan taas korostaa, että en tarkoita tällä sitä, että postausten jakaminen olisi turhaa. Se on vain [[vasta puolet yhtälöstä, jonka haluamme ratkoa]].

Kirjassaan //Village Effect// Susan Pinker argumentoi tutkimustuloksiin vedoten, miten yksinäisyys on isompi terveysriski kuin monet otaksumamme asiat. Murehtiminen tai kova työnteko eivät yksinään vielä tuhoa ihmistä, kunhan niitä ei kirjaimellisesti tee yksin. Laaja sosiaalinen verkosto, siis sellaisessa perinteisessä mielessä, johon kuuluu niin perhettä, ystäviä, harrastusporukoita, kenties seurakuntia, ylipäätään kaikenlaisia yhteisöjä, on aika lailla paras asia, mitä voimme tehdä hyvinvointimme eteen. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/monkeycuddle.jpg> </div> Olennaista on ajan viettäminen muiden kanssa kasvotusten, koska merkittävä osa kommunikaatiosta on ei-verbaalista. Pelkästään samojen asioiden tekeminen samassa tilassa tuntuu aivoissa hyvältä. Yksinäisyyden tunne taas on varoitusmerkki siinä missä kipu tai nälkä. Se viestii siitä, että jotain pitää tehdä. Internet on uskomattoman hyödyllinen kontaktien löytämisessä, mutta jos ne pysyvät yksinomaan virtuaalisina, ne eivät riitä täyttämään erilaisista ihmissuhteista hakemamme tarpeita. Siksi olemme tilastollisesti yksinäisempiä ja onnettomampia kuin ennen nettiä. [[Nämä kuulostavat aika isoilta väitteiltä. Voimmeko olla varmoja, että asia on näin?]] [[Isoja väitteitä juu, mutta niissä maistuu enemmän totuus kuin mutu.]] (save-game: "seivi")

(align:"==>")[//$name on edennyt: 41%//] Oletko koskaan palannut suosionsa menettäneelle sosiaaliselle alustalle tai sivulle? Tai oletko käynyt katsomassa vuosia sitten hylkäämääsi profiilia muutoin elinvoimaisella alustalla? [[Kyllä, ja se oli outoa.]] [[Kyllä, eikä se herättänyt erityisesti tunteita.]] [[En ole.]] (save-game: "seivi")

Toki Instagramissa oli omat ongelmansa jo [[ennen kuin Facebookin mekanismit iskivät siihen kyntensä->palata Instaan]]. Instan iso juttu oli kuvia ehostavat filtterit aikana, jolloin puhelinten kamerat olivat vielä heikkoa tekoa. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/instafilter.jpg> </div> Filtteröidyt kuvat esittävät todellisuuden kauniimpana kuin se onkaan, mikä helposti luo painetta siloitella omaa elämää. Se puolestaan johtaa vääristyneisiin käsityksiin muiden elämän hienoudesta, mikä taas luo alemmuuden tunnetta tai fomoa tai ihan vain ulkonäköpaineita. [["Toisaalta..."]] (Kuva Jessica Zollman, käytössä CC BY-SA 3.0 -lisenssillä.) (save-game: "seivi")

Laajalle leviävä someaktivismi voi näyttää siltä, että se on syntynyt jotenkin spontaanisti alustan sisällä, leviten kuin itsestään. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Ilmiöiden takana voi hyvinkin olla ihmisiä, jotka ovat harjoitelleet ja työstäneet aktivistikulmaansa [[myös netin ulkopuolella, todennäköisesti muiden kanssa]]. Arabikevät on tästä usein käytetty esimerkki. Sitä pidettiin aikanaan osoituksena Twitterin yhteiskunnallisesta potentiaalista, mutta sen loivat paikalliset aktivistit, ei Twitter itsessään. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/tahrir.jpg> </div> Tämä kytkeytyy toiseen someaktivismin haasteeseen, joka on se, että [[pelkkä aiheen näkyminen netissä]] ei välttämättä ole tae sen vaikuttavuudesta tai elinvoimaisuudesta. (save-game: "seivi")

Internetistä voi lähteä, mutta tarkoittaako se, että internet lähtee myös sinusta? (align:"==>")[ "Vaikka välttäisit täysin internetin käyttöä, elät silti internetin luomassa maailmassa – maailmassa, jossa minuus on muuttunut kapitalismin viimeiseksi luonnonvaraksi, ja jonka ehtojen asettamisesta vastaavat keskitetyt alustat, jotka ovat tietoisesti tehneet itsensä lähes mahdottomiksi [[säännellä tai hallita]]." (Jia Tolentino: //Trick Mirror//)] (save-game: "seivi")

[[...ja yllätyksekseni löydän "oman polkuni"]] [[...enkä ole yhtään varma, onnistunko]] (save-game: "seivi")

[[yritän silti puikkelehtia massan seassa]] [[sekoan askeleissani ja pahoittelen törmäilyjä]] (save-game: "seivi")

mutta pääni menee pyörälle enkä enää hahmota mihin suuntaan olin kulkemassa ja lopulta saavun joukon mukana [[sinne, minne se oli matkalla->Bileiltä...]] (save-game: "seivi")

Ei kokonaan, mutta tältä ei kannata odottaa perinteistä kirjallista ilmaisua. Olen yrittänyt kirjoittaa tämän ikään kuin pitkäksi ketjuksi somepostauksia. Tein näin, koska halusin muodon seuraavan aihetta. Jos kirjoitan netistä ja //netissä//, koen että minun on kirjoitettava netin kielellä. Haluan, että tätä voi lukea helposti bussissa tai vessassa kuten nettiä muutenkin. Idea on sama kuin miksi //Disco Elysium// -tietokoneroolipelin dialogiin ja sen esitystapaan haettiin mallia Twitterin fiidistä: koska sitä ihmiset oikeasti lukevat aamusta iltaan. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/discoelysium.jpg> </div> Onko se [[hyvä->alkumateriaalit2]] vai [[huono->alkumateriaalit2]] asia onkin [[mielenkiintoinen->alkumateriaalit2]] kysymys, joka selviää teoksen aikana.

Minulle elämän tarkoitus on osallistua yhteiseen mielekkääseen projektiin, jossa yritetään luoda mahdollisimman hyvää elämää mahdollisimman monelle, niin ihmisille kuin muille tämä planeetan asukkaille. Perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen onni tulee yhteisöllisyydestä ja merkityksellisestä tekemisestä, ja näitä varten ei tarvita jatkuvaa talouskasvua tai luonnon tuhoamista. Tilastojen valossa minä elän keskiverto suomalaisen mittapuulla hyvin vaatimatonta elämää. Koen silti itseni vauraaksi. Minulla on koti, olkoonkin että se on vuokralla. Minulla on vettä, ruokaa, lähiluontoa, mahdollisuus tavata ystäviä ja puuhata kaikenlaista[[.->skuutti]] Kaikki olisi muuten oikeastaan ihan jees, jos toimeentulon ja mielenterveyden ehtoja ei aktiivisesti yritettäisi tuhota ulkopuolelta vain siksi, koska eräät haluavat enemmän, (text-style:"fidget")[aina vain enemmän]. Ei minua kiinnosta enää kuunnella selityksiä. [["Talvella kävelin jäätyneen järven päällä..."]] (save-game: "seivi")

Zuckerbergin kaltaisia hahmoja suojelee osin heidän tekojensa hyperobjektimaisuus. Metan vaikutus kaikkeen Myanmarin mellakoista koronasalaliittojen levittämiseen on liian isoa kerralla ajateltavaksi tai käsiteltäväksi. Aivot eivät kirjaimellisesti pysty pitämään kerralla mielessä, [[miten paljon yksittäinen taho voi tehdä asioita vastoin muiden etuja]]. </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/dumpzuck.jpg> </div> Sama 𝔭𝔞𝔥𝔞𝔫 arkipäiväisyys vaikuttaa siinä, että häikäilemätön voiton tavoittelu nähdään edelleen normina, kun taas somemonopoleja, fossiilisten polttoaineiden tuotantoa tai tehoeläintuotantoa vastustavat ihmiset leimataan naiiveiksi [[idealisteiksi]]. (save-game: "seivi")

"I am cool, [[nihil]], and great. This is what masculine dandyism is all about." </style> <img src=https://amzo.neocities.org/pics/batsugun.jpg> </div> (save-game: "seivi")